Tässä se on, yleisin geenitesti, jota tehdään Suomen terveydenhuollossa: laktoosi-intoleranssin geenitesti.
Näitä testejä on suurin joukko niistä kaikkiaan 100 000 perimään kohdistuvasta tutkimuksesta, joita tehdään tällä haavaa joka vuosi Suomen terveydenhuollossa. Tiedot ovat peräisin Sitralta, Suomen itsenäisyyden juhlarahastolta.
Geenitestit ovat yleistyneet nopeasti. Syyksi päätellään Sitran tiedotteessa, että testien hinta on laskenut ja nykyään kuka tahansa voi tilata geenitestejä myös itse internetin kautta.
Yhä enemmän ollaan siirtymässä yksittäisten geenien tutkimuksesta ihmisen koko perimän eli genomin tutkimuksiin.
- Kansalaisille tulee tarjota mahdollisuus saada tietoa omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa vaikuttavista keskeisistä perinnöllisistä riskitekijöistä, sanoo Sitran johtaja Antti Kivelä Sitran tiedotteessa.
- Lähtökohtana tulee olla, että yksilö omistaa omaa perimää koskevat tietonsa ja hänellä on oikeus päättää tietojensa käytöstä itse. Nopean kehityksen myötä tarvitaan kansallinen ohjeistus.
Lääkärille valmiin testin kanssa
Yhä useammin potilas tulee lääkärin vastaanotolle mukanaan valmis geenitesti. Suomalaislääkäreistä valtaosa suhtautuu geenitesteihin myönteisesti, mutta yhtenäisiä käytäntöjä ja selkeää ohjeistusta kaivataan, selviää Sitran kyselystä.
- Kysely vahvistaa käsitystä siitä, että vaikka lääkäreillä on toistaiseksi rajallisesti kokemuksia geenitutkimuksesta, on niistä tulossa osa suomalaisen terveydenhuollon arkipäivää, kertoo Kivelä.
Sitra teetti kyselyn Taloustutkimuksella, ja siihen vastasi 100 potilastyössä toimivaa yleis- ja erikoislääkäriä. Tutkimuksessa selvitettiin myös kansalaisten asenteita geenitesteihin, ja tulokset julkaistaan alkuvuodesta 2014.
Kyselyyn vastanneista lääkäreistä 77 prosenttia suhtautuu geenitestien yleistymiseen myönteisesti tai erittäin myönteisesti. Yksikään lääkäreistä ei usko, että geenitestien merkitys tulee vähenemään, vaan sen sijaan 84 prosenttia arvioi, että geenitestien käyttö osana lääkärin työtä tulee yleistymään.
Vastaajat ennakoivat, että etenkin sairausriskien arvioinnissa (41 %) ja sairauksien diagnostiikassa (34 %) geenitiedon hyödyntäminen tulee yleistymään.
Tiedon ja rahan puute voivat jarruttaa
Joka toinen kyselyyn vastannut lääkäri oli ohjannut potilaita geenitutkimukseen viimeisen kahden vuoden aikana. Puolet oli kohdannut vastaanotollaan potilaita, joilla oli valmiita geeni- tai testiriskituloksia.
Geenitestien nousua terveydenhuollossa voi kuitenkin jarruttaa tiedon ja osaamisen puute terveydenhuollon ammattilaisten joukossa, arvioi 43 prosenttia vastaajista.
Aiemmin vuonna 2013 tehdyssä tutkimuksessa saatiin samansuuntaisia tuloksia: lääkärit kokevat saamansa lääketieteen genetiikan koulutuksen riittämättömäksi. (Varilo T, Pyörälä E, Varilo S, Hietala M, Järvelä I. Lääketieteellisen genetiikan osaamista tarvitsee yhä useampi lääkäri . Suomen Lääkärilehti 68:1368–69, 2013.)
Osa lääkäreistä arvioi, että geenitestien käyttöä terveydenhuollossa jarruttaa myös testien kalleus ja resurssien vähyys, etenkin julkisella sektorilla (23 %).
Lähde: Sitran tiedote 7.1.2014
Lue myös:
