Liikkuminen helpottuu autolla
Säästät aikaa, vaivaa ja rahaa, kun perehdyt autoiluun liittyviin etuisuuksiin. Monet lait säätelevät ja eri tahot myöntävät sairaiden ja vammaisten henkilöiden liikkumista helpottavia oikeuksia. Tukien haussa neuvovat ennen muuta kotikunnan sosiaalitoimisto, terveyskeskus, Kela ja vakuutusyhtiöt.
Niiden www-sivuilla on ohjeita ja usein hakukaavakkeitakin.
Matkakorvauksia
- Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja, suunnittelija Anne Giss Kelasta kertoo.
Henkilö, jonka hoito korvataan sairausvakuutuksesta, voi hakea Kelalta myös matkakorvauksia matkoista lääkärille, lääkärin määräämiin tutkimuksiin tai hoitoihin terveyskeskukseen, sairaalaan tai yksityiselle lääkäriasemalle. Yleensä matkoja korvataan potilasta lähinnä olevaan tutkimus- tai hoitolaitokseen.
Jos sairas tarvitsee hoitohenkilöstön mielestä välttämättä saattajan tai perheenjäsenen osallistumaan hoitoon, heidänkin matkakulunsa korvataan. Jos lääkäri tai hänen määräämänsä sairaan-, terveyden- tai laboratoriohoitaja tai fysioterapeutti käy potilaan kotona, sairausvakuutus korvaa matkan. Erillistä apteekkikäyntiä Kela ei korvaa, mutta matkan lisämaksu hyväksytään, jos lääkeostoksille poiketaan lääkäriltä tullessa.
Kela korvaa myös kuntoutuspäätökseensä perustuvasta ja järjestämästään kuntoutuksesta koituneita matkakuluja päätöksessä mainittuun laitokseen.
Sairaanhoitoon kuuluvien apuvälineiden ja laitteiden hankinta, kuten apuvälineen sovitus- ja ylläpitomatkojen kulut ovat osin korvattavia. Huollosta koituneita matkakuluja ei kuitenkaan korvata.
Sairauden tai kuntoutuksen vuoksi kertyneistä matkakuluista potilaan omavastuu on 25 euroa. Kela korvaa sen ylittämät matkakulut. Kulut korvataan halvimman ajoneuvon taksan mukaan. Kalliimpaa käytettäessä tarvitaan perustelu. Sairautensa tai vammansa vuoksi paljon kulkevalle, hänen saattajalleen tai omaiselleen omavastuuosuuksia kertyy lukuisia. Jos ne ja niitä pienemmät kertakorvaukset ylittävät vuoden aikana katon 300 euroa, Kela korvaa katon ylittävät matkakustannukset kokonaan.
Omavastuuosuuksia pienemmät matkakuitit on toimitettava Kelalle puolen vuoden sisällä. Kela ilmoittaa asiakkaalle katon täyttymisestä ja lähettää hakemuskaavakkeen omavastuuosuuden täyttymistä osoittavan kortin saamiseksi.
- Ensi vuonna hakemusta ei pyydetä. Kela lähettää asiakkaalle omavastuuosuuden täyttymistä osoittavan kortin kun matkojen vuosiomavastuu on täyttynyt. Kuljetuspalvelujen tuottaja ei yleensä peri kortin näyttävältä asiakkaalta maksua matkasta, Giss sanoo.
Jos kuljetuspalvelun tuottaja on sopinut Kelan kanssa valtakirjamenettelystä, asiakas maksaa vain matkan omavastuuden. Yrittäjä hakee asiakkaan valtakirjalla loppusumman Kelalta.
Tukea ajokorttiin
Liikkumis- ja toimintaesteinen henkilö voi hakea ajokorttilupaa. Tällöin poliisi voi liittää ajo-oikeuteen asetuksella säädettyjä ehtoja tai rajoituksia.
- Lääkäri arvioi henkilön terveydentilan aina yksilöllisesti ottaen huomioon ajokyvyn kannalta merkittävät seikat. Hyvin vaikeavammaisillakin on ajokortteja, ylitarkastaja Aini Kimpimäki sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo.
Terveysvaatimukset voivat edellyttää reumaa sairastavalta ajo-oikeuteen poikkeuslupaa. Ennen ajokortin myöntämistä selvitetään lääkärin johdolla tarvitaanko ajoneuvoon erityislaitteita.
Kun ajokortin jo omistavalle henkilölle syntyy sellainen liikkumisrajoite, ettei hän enää täytä entisiä terveysvaatimuksia, poliisi voi määrätä hänet toimittamaan lääkärin- tai erikoislääkärinlausunnon terveysvaatimusten täyttymisestä tai todistuksen uudesta ajokokeesta tai ajonäytteen perusteella tutkinnon vastaanottajan antaman lausunnon sairauden, vian tai vamman vaikutuksista ajokykyyn.
Vammainen voi hakea ajo-opetukseen taloudellista tukea sosiaalitoimistosta tai liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiöltä, nuori vaikeavammainen joskus Kelalta. Vakuutusyhtiöiltä voi hakea tukea uuden ajonäytteen ja -kortin kuluihin.
Autoon hankintatukea
Liikuntavammaiselle auto on usein sekä kulkuväline että välttämätön liikkumisen apuväline. Taloudellinen tuki auton hankintaan tulee usealta hallinnon alalta, verottajalta autoveronpalautuksena ja vuosittaisen ajoneuvoveronvapautuksena. Lisäksi tukea voi hakea kotikunnalta ja joskus Kelalta.
Kunnan sosiaalitoimi voi myöntää vammaiselle tukea auton tai muun liikkumisvälineen hankintaan, kun vamma tai sairaus vaikeuttaa liikkumista niin, että hän tarvitsee autoa, tms. jatkuvasti, päivittäinen tai usein toistuvasti. Korvaus on puolet todellisista auton hankintakustannuksista.
Vakuutuslaitokset myöntävät avustusta tai lainaa vaikeavammaiselle asunnon ja työpaikan välisillä matkoilla tarvittavaa kulkuneuvoa varten, kun vamma rajoittaa julkisten kulkuneuvojen käyttöä niillä. Ensimmäistä autoa hankittaessa tuki voi kattaa kohtuuhintaisen auton hankintahinnan vähennettynä mahdollisella autoveronpalautuksella. Tukea myönnetään myös auton vaihtoon, jolloin uuden auton hinnasta vähennetään vanhan auton hyvityshinta. Vahingosta vastaava vakuutusyhtiö päättää auton korvaamisesta.
Kela myöntää vaikeavammaiselle tukea auton hankintaan joskus, kun auto on välttämätön apuväline yritystoiminnassa. Kunta myöntää autoon apuvälineitä yleisimmin lääkinnällisenä kuntoutuksena tai vammaispalvelulain perusteella.
Vakiomalliseen autoon korvataan apuvälineitä, jotka mahdollistavat auton käytön toimintarajoitteista huolimatta. Vammaispalvelulain nojalla voidaan korvata myös puolet kustannuksista, jotka aiheutuvat auton käyttöä helpottavista laitteista kuten lisälämmittimestä.
Auton muutostöinä voidaan korvata esimerkiksi ajohallintalaitteet tai kääntyvä istuin. Muutostöiden ja autoon kuuluvien välineiden ja laitteiden kulukorvausta haetaan sosiaalitoimistosta, mieluiten hyvissä ajoin ennen auton ja lisälaitteiden hankintaa. Apuvälinehankinnoissa neuvoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
- Kunnat kohtelevat vammaisia eri tavoin kuin kokeillen kepillä jäätä. He eivät aina saa edes lakisääteisiä apuvälineitä, kun kunnat varaavat liian vähän määrärahoja tukiin, toteaa Aini Kimpimäki.
- Valitusten mukaan kunnat antavat vammaisille mieluummin kuljetuspalveluita, joihin heillä onkin oikeus, kuin tukea auton hankintaan. Hankintatukea saavat helpoiten nuoret ja työn tai opiskelun vuoksi autoa tarvitsevat vammaiset ja herkemmin ensi- kuin vaihtoauton ostajat.
Autoon tarvittavista muutostöistäkin on rajankäyntiä.
- Joskus kiistellään siitä, onko tiettyjen laitteiden, kuten sähköisten ikkunan nostimien tai kääntyvän etuistuimen asennus lain piiriin kuuluva välttämätön muutostyö, Kimpimäki sanoo.
Vakuutusyhtiö voi korvata autossa tarvittavia apuvälineitä asiakkaalle, kun välineen tarve johtuu korvattavasta vammasta tai sairaudesta. Tukea apuvälineisiin voi saada, vaikka auton hankintaa ei tueta, jos tarve johtuu korvattavasta vahingosta ja siitä aiheutuneista toimintakyvyn rajoitteista.
Kimpimäen mukaansa kunnat antavat vammaisille asianmukaisesti liikkumista tukevia apuvälineitä, kuten rollaatorin, kepin, pyörätuolin.
- Vammaiset eivät kuitenkaan mielestään pysty riittävästi vaikuttamaan siihen, millaisia apuvälineet ovat. He myös saavat niistä liian vähän tietoa ja opastusta.
Autoveropalautusta
Auto- ja moottoripyöräverolain nojalla vammainen henkilö voi saada autoveronpalautusta käyttöönsä tulevasta uudesta tai käytettynä maahantuodusta ajoneuvosta, joka rekisteröidään ensimmäistä kertaa Suomessa. Autoveropalautusta voivat saada pysyvästi 80 %:n liikuntavammaiset ja 60 %:n pysyvät invalidit, jotka tarvitsevat autoa työn tai ammattiin valmistavan opiskelun vuoksi ja alaraajan tai raajojen puuttumisen tai toimintavajavuuden vuoksi haitta- asteeltaan vähintään 40 %:n invalidit, jotka tarvitsevat autoa työn tai ammattiin valmistavan opiskelun vuoksi.
Kahdelle ensin mainitulle ryhmälle autovero palautetaan kokonaan, kuitenkin enintään 3770 euroa. Jos hakija osoittaa luotettavasti, että hänen on käytettävä automaattivaihteista autoa, palautetaan verosta enintään 4980 euroa. Kolmannelle ryhmälle palautus on 60 % veromäärästä, enintään 2 460 euroa.
Autoveropalautusta voi hakea ennakkoon tai kuuden kuukauden sisällä auton rekisteröinnistä. Ennakkohakemus on helpompi. Kun päätös on olemassa, autokauppa pystyy hakemaan veronpalautuksen.
Maahantuoduista ja Suomessa valmistetuista autoista palautusta haetaan vapaamuotoisesti kirjallisesti Hangon tullista, osoite l0900 Hanko. Lisätietoja saa autoveroneuvonnasta puhelin 020 391 101, käytettyjen autojen osalta numerosta 020 492 1087.
Vakuutusyhtiöltä alennusta
Invaliditeetin vuoksi autoveronpalautusta saaneen henkilön uusi vakuutus sijoitetaan yleensä tiettyyn lähtöbonusluokkaan, joka selviää omasta vakuutusyhtiöstä. Alennus on henkilökohtainen ja se myönnetään kerran. Hakija voi saada lisäksi normaalit yhtiön maksualennukset. Jos hänellä on jo invaliditeettibonusta suurempi bonus, alennusta ei saa.
Invalidialennuksen saamiseksi hakijan on toimitettava vakuutusyhtiöönsä hakemus, josta ilmenee liikennevakuutuksen numero ja jäljennös autoveron palautuspäätöksestä.
Pysäköintilupa
Vammainen tai häntä kuljettava voi saada lääkärintodistuksella poliisilaitokselta pysäköintiluvan haitasta riippuen määräajaksi tai enintään kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Lupa kiinnitetään autoon näkyvälle paikalle. Lupa oikeuttaa pysäköimään esimerkiksi pyörätuolilla merkityillä paikoilla koko maassa ja EU-alueella.
Reittineuvontaa
Julkisilla kulkuneuvoilla matkustava liikuntaesteinen joutuu näkemään vaivaa reittiään suunnitellessaan. Internet on siinä oiva apu.
- Ketjun tulisi toimia aukotta, mutta esimerkiksi paikallisliikenteessä matalalattiabusseja lienee vain suurimmissa kaupungeissa. Jopa palvelulinjojen bussit voivat olla korkealattiaisia, ellei tilaaja ole edellyttänyt matalalattiaa, sanoo Kimpimäki
Kunnat myös päättävät itse, varaavatko budjettiinsa varoja liikuntaesteisten alennuskortteihin paikallisliikenteen kulkuneuvoihin esimerkiksi kuljetuspalvelutarvetta myöhentääkseen Kimpimäki sanoo.
Kaukoliikenteen busseissa ei ole matalalattioita
VR:n www-sivustolla on merkitty junavuorot, joilla on matalalattiavaunuja tai hissi pyörätuolin nostamiseksi. Laivoilla matkustaminen sujuu liikuntaesteiseltä melko hyvin. Niillä on invahyttejä.
- Esteettömimmin liikkuminen sujuu lentokoneella, Kimpimäki sanoo.
Tosin käytännöt lentoasemilla ja koneissa vaihtelevat. Liikuntaesteiset valittavat esimerkiksi siitä, ettei joillakin lentoasemilla pyörätuolia saa portille asti.
Liikennevälineissä ja ympäristöissä on kehitteillä erilaisia ELSA- ohjelman, esteettömän liikkumisen hankkeita. Esimerkiksi internetiin ollaan luomassa reittijärjestelmää. Tietoa siihen toimittavat esimerkiksi Ilmailulaitos, VR ja varustamot. Tuleva EU-asetuskin määrittelee yhä tarkemmin liikuntaesteisten matkustamisesta.
