Terve.fi

Pogostantauti on levinnyt Karjalasta koko maahan


Pogostantauti on tähän asti arvioitua yleisempää suomalaisessa väestössä. Tautia aiheuttavan viruksen vasta-aineita löytyy jo kahdella prosentilla väestöstä. Epidemiapaikkakunnilla jopa 40 prosentilla asukkaista löytyy vasta-ainetta.

Viruksen aiheuttama pogostantauti ilmenee nivelkipuina ja -turvotuksina, ihottumana ja kuumeena. Tauti kypsyy viikon ajan ja sen jälkeen ensioireena on ympäri kehoa leviävä kutiseva, näppyläinen ihottuma. Kasvoissa ihottumaa ei ole.

Pogostantauti on yleensä lievä, eikä esimerkiksi lapsilla kehity vakavaksi taudiksi. Yli puolella sairastuneista aikuisista niveloireet kestävät yli vuoden, ja joillakin niveloireet muuttuvat vakaviksi ja jopa vievät vakavuutensa vuoksi sairauslomalle pitkäksikin aikaan ennen kuin tauti hellittää.

Virusopin dosentti Tytti Vuorinen Turun yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta kertoo, että joskus potilaalle on kehittynyt kroonisia nivelmuutoksia taudin seurauksena.

- Monella potilaalla tauti vaikeuttaa elämää lievästi tai kohtalaisesti ja vaikeita tapauksia on onneksi vähän. Monet virustaudit ovat saaneet nimensä sen paikkakunnan mukaan, mistätauti ensimmäistä kertaa löytyy. Pogostantauti on saanut nimensä Ilomantsin kirkonkylän karjalankielisestä nimestä Pogostasta.

Pogostantauti kertoo, että virukset kulkevat ympäri maapalloa

Pogostantauti syntyi 1974. Valpas Ilomantsin terveyskeskuslääkäri Pasi Kuusisto alkoi ihmetellä, miksi sinä syksynä hakeutui hoitoon lukuisia potilaita, joilla oli nivel- ja ihottumaoireita. Epidemia oli huomattu, mutta meni vielä joitakin vuosia, ennen kuin syy löytyi.

Helsingin yliopiston virusopin laitoksessa havaittiin ensimmäistä kertaa yhteys viruksen ja potilaiden väliltä vuonna 1980. Potilaista löytyi Sindbis-viruksen vasta-aineita ja sillä vahvistui ilomantsilaisen pogostantaudin syy.

Sindbis-viruksen aiheuttama tauti oli löytynyt runsas vuosikymmen aikaisemmin. Ensimmäinen tunnettu epidemia oli Pogostasta hyvin kaukana, Etelä-Afrikassa. Ruotsissa ensimmäiset potilaat löysi lääkäri Markus Skogh 1967, muutamaa vuotta ennen Pasi Kuusiston löytöä. Ruotsissa tautia on kutsuttu Ockelbo sjukaksi tai augusti-september -sjukaksi (elo-syyskuutaudiksi). Itärajan takana tautia kutsutaan Karjalan kuumeeksi (karelskaja lihoradka).

Sindbis-viruskaan ei ole ollut tunnettu kovin kauan. Se eristettiin Egyptissä 1950-luvulla. Virus sai nimensä kylästä, josta sitä löytyi. Pogostantauti on esimerkki lintujen mukanaan kuljettamista taudeista. Koska Etelä-Afrikassa esiintyvä virus on hyvin samankaltainen kuin Suomessa esiintyvä, on helppo löytää yhteys muuttolintujen ja viruksen välillä.

Jostain syystä muuttolinnut kuljettavat virusta seitsemän vuoden välein niin paljon, että syntyy pogostantautiepidemia. Viimeisin oli vuonna 2002, jolloin helsinkiläislääkäri Satu Kurkela tutki pogostantautia yli sadalla itäsuomalaisella.

Tytti Vuorinen kertoo, että infektoituneet hyttyset esiintyvät pääsääntöisesti leveyspiirien 60 ja 64 välillä. Potilaita on kuitenkin löytynyt Oulujokilaaksosta ja Rovaniemenkin korkeudelta. Ilmaston lämpeneminen aiheuttanee leviämisen, kun hyttysille tuhoisien syyspakkasten tulo myöhentyy ja kesän hallayöt vähenevät

Kanalinnuille virus on kohtalokas

Ihmisen ja kanalintujen tautiepidemia löytyy samanaikaisesti. Viruksenvälittäjänä ovat loppukesän hyttyset.

- Juhannushyttyset eivät tautia levitä, kertoo Tytti Vuorinen.

Virus siirtynee muuttolinnuista alkukesästä kanalintuihin, syyshyttyset sitten infektoituvat pistäessään ensi kanalintuun ja sitten siirtävät taudin ihmiseen. Mitä tavallisin potilas on syyspuolella mustikoita ja puolukoita poimiva keski-ikäinen nainen.

Virus on kanalinnuille kohtalokas. Epidemiavuoden jälkeen niiden kannat romahtavat. Tätä on selitetty siten, että virustartunta vähentää lintujen munien määrää ja poikaskuolemia.

Tytti Vuorinen kertoo, että muuttolinnuista esimerkiksi rastaista on eristetty virusta. Kauniisti kesäillan hämyssä laulava laulurastas voinee siis olla viruksen globaali välittäjä.

Viruksia vastaan voi käydä kamppailua rokotuksilla. Tytti Vuorinen sanoo, että pogostantautiin ei ole kehitteillä rokotusta. Vakavampiakin haasteita on, mm. influessa-, ja rotaviruksia vastaan.

Pogostantautia hoidetaan oireenmukaisesti, ihottumaa perusvoitein ja särkeviä niveliä tulehduskipulääkkein. Joskus nivel joudutaan lastoittamaan, jotta se saadaan lepoon.

Toiseen Suomen luonnosta siirtyvään virustautiin, kumlingentautiin, sitä vastoin kannattaa ottaa rokotus. Kumlingentauti leviää viruksen infektoimista punkeista. Näitä punkkeja esiintyy Ahvenanmaalla ja saaristossa. Tytti Vuorinen kertoo, että hänen oma veneilyä ja saaristossa liikkumista harrastava perheensä on rokotettu tautia vastaan ja perheen koira käyttää punkkipantaa.

Julkaistu: 8.12.2013