Terve.fi

Lääkäriksi kolmessa vuodessa?

Lääkäriksi kolmessa vuodessa?
Pikakelataan lääkäriopintoja, niin saadaan lääkäreitä vähän äkkiä? Yhdysvalloissa rullaa useita koulutusohjelmia, joissa tehdään lääkäreitä kolmessa vuodessa, vuoden nopeammin kuin tavallisesti.
Julkaistu: 27.9.2013

Pikakelataan lääkäriopintoja, niin saadaan lääkäreitä vähän äkkiä?

Yhdysvalloissa rullaa useita koulutusohjelmia, joissa tehdään lääkäreitä kolmessa vuodessa, vuoden nopeammin kuin tavallisesti. Vauhditetulla opiskelulla yritetään hoitaa sikäläistä lääkäripulaa joka vaivaa ruohonjuuritasolla, family medicinessä.

Voisiko vastaavaa – vauhditettua lääkärikoulutusta jopa kolmessa vuodessa – ajatella Suomessa, opetuksesta vastaava varadekaani, professori Anne Pitkäranta Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta?

- Täytyy muistaa, että Jenkeissähän on tavallisesti oikeastaan kahdeksan vuoden lääkärikoulutus: neljä vuotta collegea ja neljä vuotta spesifiä lääkärikoulutusta. Nyt siellä oikeasti lyhennetään paikoin kahdeksasta vuodesta seitsemään, sanoo Pitkäranta.

- Meillä koulutus on tavallisesti kaksi vuotta lyhyempi (kuin Yhdysvalloissa): 360 opintopistettä eli yleisesti kuusi vuotta.

Voisiko olla mahdollista opiskella lääkärintyön vähimmäistietoja ja -taitoja kolmessa vuodessa?

- Meillä opintojen volyymi on niin iso, että tuntuu ihan mahdottomalta, että kukaan pystyisi tuota oppimäärää tekemään kolmessa vuodessa.

Onko Suomessa koskaan suunniteltu vauhditettua lääkärikoulutusta?

- Kun Kuopion ja Tampereen lääketieteellisiä perustettiin, keskusteltiin tämän yhteydessä 1970-luvulla siitä, tehtäisiinkö niin sanottuja terveyskeskuslääketieteellisiä. Silloin päädyttiin siihen, ettei aleta kouluttaa kahden kerroksen lääkäreitä.

Viime vuosina meillä ei Pitkärannan mukaan ole juuri keskusteltu opintojen lyhentämisestä. Ei ole katsottu, että vauhditetut opinnot toisivat helpotusta terveyskeskusten lääkäripulaan.

- On oltu sillä linjalla, että meillä on saman mittainen perustutkinto kaikille lääkäreille. Sitä paitsi jos ajattelee terveyskeskustyötä, on se sen verran haastavaa ja itsenäistä, että varmaankin pitäisi olla päinvastoin: tk-puolelle pitempi koulutus.

Pitkärannan henkilökohtainen kanta on, että opinnot voisi puristaa kuudesta vuodesta viiteen ja puoleen – mutta silloin olisi paiskittava opintoja ahkerasti myös kesäisin. Tällä haavaa ripeimmät kandit valmistuvatkin alle kuudessa vuodessa.

Onko lääkärikoulutuksessa jotain, mitä voitaisiin tehdä, jotta helpotettaisiin terveyskeskusten lääkäripulaa?

- Helsingissä on nostettu perusterveydenhuollon asia framille. Yritetään tehdä koulutusta sen laatuiseksi, että ihmiset kokisivat mielekkäänä sen, että mennään terveyskeskukseen.

Yhdysvalloissa puhutaan pinnanalaisesta opetusohjelmasta (hidden curriculum), joka viestii kielteisiä asenteita perusterveydenhuoltoa kohtaan.

- Jos meillä on hidden curriculumia, yritetään ainakin avata sitä. Suunnitellaan sisältöä niin, että tavoitteena on kouluttaa lääkäreitä, jotka kykenevät työskentelemään perusterveydenhuollossa. Yritetään ottaa kurssien suunnittelun pohjaksi myös avoterveydenhuollon näkökulmaa.

Lue myös:

Usa: useita käynnissä, uusia suunnitteilla

Yhdysvaltalaisen MedPage-sivuston jutussa pohditaan, voiko kolmivuotinen lääkärikoulutus olla riittävä. Jutussa kerrotaan, että ensimmäinen kolmivuotisohjelma polkaistiin alulle vuonna 2007 Lake Erie College of Osteopathic Medicinessä.

Kolmivuotisia lääkärikoulutuksia on MedPagen mukaan lisäksi muun muassa Texas Tech University School of Medicinessä ja Mercer University School of Medicinessä.

Vastaavia pikakoulutuksia suunnitellaan viidessä eri paikassa, summataan jutussa.

Vain vuosi perustiedettä

Kolmivuotisen ohjelman puolustajat sanovat yhdysvaltalaisjutussa, että vauhditetuissa lääkäriopinnoissa voidaan keskittyä vain sellaiseen tietoon, jota lääketieteen käytännössä ja kliinisessä työssä tarvitaan. Esimerkiksi ihmisen anatomiaa ja psykologiaa sekä etiikkaa voitaisiin opiskella jo ennen varsinaista lääkärikoulutusta.

Esimerkiksi Duke University School of Medicinessä opiskellaan vain yksi vuosi ”perustiedettä”. Enää ei tarvitse tietää kaikkea kaikesta, kuuluu perustelu. Perusteissa keskitytään siihen, että esimerkiksi ymmärretään lääketieteellistä sanastoa ja ihmisen anatomiaa, sairauksia prosesseina ja osataan etsiä tarvittavaa lääketieteellistä tietoa ja tutkimustietoa.

Ei sovi kaikille

Kaikille opiskelijoille vauhditettu opiskelu ei sovi. Pikaohjelmia tarjoavista yliopistoista kommentoidaan yleisesti MedPagelle, että parhaiten kolmivuotinen malli sopii niille opiskelijoille, jotka ovat emotionaalisesti ja ammatillisesti kypsiä. On syytä olla nopea ja tehokas, sillä aika ei riitä kurssien uusimiseen ja arvosanojen parantamiseen.

Jutussa osa asiantuntijoista lausuu vakavia varoituksen sanoja ja kysyy, voimmeko todella poistaa kokonaisen vuoden opinnoista näinä aikoina, kun lääketiede on monimutkaisempaa kuin koskaan ennen. Lyhentämisinnon toppuuttelijoiden viesti kuuluu, ettei pidä rynnätä perustamaan uusia pikakoulutuksia vain siksi, että se on halvempaa ja nopeampaa kuin pidempi kouluttaminen.

Taustalla on toki myös se, että Yhdysvalloissa moni lääkäriopiskelija velkaantuu raskaasti opintojensa aikana. MedPagen mukaan vastavalmistuneella valkotakilla on lainaa keskimäärin 150 000–210 000 dollaria.

Lähteet: Pitkärannan haastattelu 26.9.2013; MedPage

2 kommenttia