Terve.fi

Kirpeitä väitteitä etälääketieteestä - mitä vastaa asiantuntija?

Kirpeitä väitteitä etälääketieteestä - mitä vastaa asiantuntija?
Julkaistu: 21.2.2013

Reponen on Raahen sairaalan radiologian yksikönjohtaja ja ylilääkäri sekä tutkimuspäällikkö Oulun yliopiston FinnTelemedicumissa, teleterveydenhuollon tutkimus- ja kehittämiskeskuksessa.

Väite 1: Etälääketiede ei voi olla yhtä tehokasta kuin perinteinen lähilääketiede.

- Tietyillä aloilla etälääketiede on yhtä toimivaa kuin lähilääketiede, sanoo Reponen.

- On todettu, että esimerkiksi kuvanvälitykseen ja radiologisiin kuviin liittyvissä konsultaatioissa etälääketiede toimii yhtä hyvin kuin lähikonsultaatio. Myös potilaskonsultaatioissa on käytetty videovastaanottoa hyvällä menestyksellä. Joissain tapauksissa, kun on kyseessä jo todettu ja tutkittu krooninen sairaus, voidaan seurantakäyntejä korvata videovastaanotolla.

- Niiden asioiden skaala, joita voidaan tehdä etälääketieteen avulla, on todella laaja. Siihen kuuluu myös esimerkiksi tutkimustulosten välittämistä terveydenhuollon ja potilaan välillä. Myös ajanvaraus voidaan hyvin tehdä sähköisesti.

- On tietysti olemassa myös paljon sellaista toimintaa, jota ei voida korvata etälääketieteellä, esimerkiksi potilaalle tehtävät kliiniset tutkimukset.

Väite 2: Etälääketieteellä yritetään vain supistaa menoja. Esimerkiksi Oulussa on kaavailtu, että terveyskeskusten sijaan joissakin paikoissa riittäisi terveyspiste, jossa lääkäri voisi olla paikalla lähinnä vain etänä. Osaa asukkaista tällainen visio voi hirvittää.

- En tunne tarkemmin tätä Oulun kaavailua, mutta ajattelisin sillä tavalla, että etälääketieteen palvelut ovat täydentäviä palveluja terveysjärjestelmän muille palveluille. Ymmärtäisin niin, ettei tarkoitus ole vähentää palvelujen saatavuutta vaan tuoda erilaisia malleja siihen, että palveluja voidaan paremmin käyttää.

- Meillä Suomessa on aikamoinen haaste terveyspalvelujen järjestämisessä. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on arvioinut, että jos nykyisillä keinoilla tarjotaan palveluja, pitäisi meillä olla 30 vuoden kuluttua 40 prosenttia enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä. Tämä on mahdotonta: työväestö ei yksinkertaisesti riitä tähän. On pakko keksiä muita keinoja.

- Väestö ikääntyy ja palvelujen tarve kasvaa. Täytyy keksiä, millä uusilla tavoilla voisimme tarjota samoilla resursseilla enemmän palveluja.

Väite 3: Etälääkäri ei voi koskaan korvata kohtaamista kasvotusten lääkärin kanssa. Kommunikaatio on erilaista teknisten välineiden välityksellä, ja aito kohtaaminen puuttuu.

- Väite on vaikea. Hoitosuhde pitäisi nähdäkseni aloittaa kasvokkain. Jo tänä päivänä meillä on kuitenkin se tilanne, että jos on vakituinen hoitosuhde, hoidetaan paljon asioita esimerkiksi puhelimitse. Sekin on etälääketiedettä.

- Etäyhteydet eivät voi yhden suhde yhteen korvata potilas–lääkäri-suhteen fyysistä kontaktia, mutta etälääketiedettä voidaan käyttää täydentävinä palveluina. Riippuu esimerkiksi potilaan sairaudesta, missä määrin etäyhteyksiä voidaan käyttää.

Mitkä ovat yleisimpiä ennakkoluuloja etä- ja telelääketieteestä?

- Ajattelisin toisinpäin. Oulussa tutkittiin väestön odotuksia, kun oltiin rakentamassa uuden asuinalueen asukkaille terveysasemaa Kaakkuriin. Tällöin kysyttiin, kuinka halukkaita he ovat käyttämään sähköisiä terveyspalveluja. Nuorista ja keski-ikäisistä reilusti kolme neljännestä oli ilman muuta halukkaita käyttämään etäpalveluita.

- Yllättävää oli, että myös ikääntyneistä lähes puolet oli halukkaita sähköisten palvelujen käyttöön. Meillä on tulossa eläkeikään ja suureen palvelujen tarvitsija-ikään suuri joukko ihmisiä, jotka ovat jo työelämässä oppineet käyttämään sähköisiä palveluja.

Miten voi valottaa suhtautumista etälääketieteeseen lääkärien näkökulmasta?

- Lääkärit ovat yleensä halukkaita toimintoihin, jotka osoitettu järkeviksi ja tehokkaiksi.

Mitä konkreettisia esimerkkejä voisi kertoa onnistuneesta etälääketieteen käytöstä Suomessa?

- On paljon esimerkkejä muun muassa onnistuneesta röntgenkuvien siirrosta. Ehkä aika yllättäenkin on myös esimerkkejä siitä, että aivoverenkiertohäiriöiden liuotushoidossa tehdään onnistuneesti potilaan etähaastatteluja ja hoitavan tiimin konsultaatiota. Kuusankosken aluesairaalassa hoidetaan potilasta, ja sieltä otetaan kuvayhteys Husin asiantuntijaan. On näyttöä siitä, että näin voidaan toimia tehokkaasti.

- On kuitenkin otettava huomioon se, miten aikaresurssit huomioidaan. Etävastaanottohan vie saman ajan ja jopa enemmänkin kuin paikallinen vastaanotto. Se on iso haaste. Etävastaanottto ei voi tulla entisten töiden lisäksi vaan asioita järjestellen.

Lisää esimerkkejä onnistuneesta etälääketieteen käytöstä Suomessa?

- Pohjois-Suomessa on osoittautunut tehokkaaksi esimerkiksi sähköinen lähete. Ennen vanhaan lähetettiin terveyskeskuksesta postilähete Oysiin. Nyt on käytössä sähköinen lähete, joka on kaksisuuntainen: se muuttaa toimintakäytäntöä siten, että sähköiseen lähetteeseen voidaan vastata myös antamalla konsultaatiovastaus esimerkiksi siitä, miten potilas voidaan hoitaa paikallisessa terveydenhuollossa. Sähköisen konsultaation mahdollisuus säästää kaikkien aikaa ja vaivaa.

Mihin lääketieteen sarkaan voisi kiinnittää vielä enemmän huomiota Suomessa, kun ajatellaan etälääketiedettä?

- Asiakaspalvelun suunnassa olisi paljon mahdollisuuksia. Suomessa on otettu kattavasti käyttöön sähköiset potilaskertomusjärjestelmät. Näkisin, että seuraavana palveluna kehitetään esimerkiksi sähköistä ajanvarausta, vastausten välitystä ja suojattua sähköpostia tai muuta suojattua yhteyttä potilaiden ja henkilökunnan välillä.

- Oulun yliopiston ja THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) tutkimuksessa selvisi pari vuotta sitten, että vain seitsemässä prosentissa terveyskeskuksia oli käytössä suojattuja yhteyksiä potilaille.

Millainen on arvio tulevaisuudesta: kuinka paljon etälääketieteen käyttö tulee lisääntymään?

- On vaikea sanoa prosenttilukuja, mutta varmasti etälääketiede tulee yhä tärkeämmäksi. Emme muuten voi tarjota riittävästi palveluja väestölle.

- Näkisin niin, että kannattaa ajatella uudella tavalla. On paljon esimerkkejä etälääketieteestä, ja niistä kannattaa ottaa opiksi.

Kommentoi »