
Tällainen on tyypillinen hoitovirheitä tekevä lääkäri
Lääkärit, jotka ovat sukupuoleltaan miehiä tai omaavat alemman sosioekonomisen taustan tai joilla on ollut lääketieteellisessä opiskellessaan akateemisia vaikeuksia, joutuvat todennäköisemmin vastaamaan hoitovirheestä lääkärineuvoston eteen. Lue lisää.
Lääkärit, jotka ovat sukupuoleltaan miehiä tai omaavat alemman sosioekonomisen taustan tai joilla on ollut lääketieteellisessä opiskellessaan akateemisia vaikeuksia, joutuvat todennäköisemmin vastaamaan hoitovirheestä lääkärineuvoston eteen, ilmenee arvostetussa British Medical Journalissa julkaistusta tutkimuksesta.
Tuoreen tutkimuksen tehneet Nottinghamin lääketieteellisen yliopiston tutkijat Janet Yates ja David James kuitenkin huomauttavat, että tulokset ovat vasta alustavia ja niitä tulisi tulkita varoen. Tutkimus toteutettiin vuosina 2006-2007.
Tutkimuksessa tarkasteltiin yhteensä 59 kahdeksasta lääketieteellisestä yliopistosta Iso-Britanniassa (vuosien 1958-97 välillä) valmistunutta lääkäriä, jotka olivat joutuneen vastaamaan Britannian lääkärineuvostolle vuosien 1999-2004 välisenä aikana vakavasta hoitovirheestä. Heidän lisäkseen tutkimukseen otettiin mukaan 236 kontrollihenkilöä – neljä kontrollia yhtä hoitovirheestä syytettyä kohti – jotka oli valittu systemaattisen otannan avulla samasta yliopistosta samana vuonna valmistuneiden joukosta. Lääkärineuvosto paljasti vasta tietojen hankinnan ja analyysin jälkeen, kuuluiko tutkittava kontrolliryhmään vai hoitovirheen tehneisiin.
Yksiulotteinen ehdollinen logistinen regressioanalyysi osoitti, että hoitovirheestä syytettyinä olivat useammin miehet (hoitovirheitä tehneistä lääkäreistä miehiä 54 ja naisia 5) tai alemmasta sosiaalisesta luokasta tulevat tai lääketieteellisten opintojen aikana vaikeuksista kärsineet henkilöt (epäonnistuneita tenttejä, toistuvasti samojen kurssien/kurssin osien käyminen ja muutenkin huonommat suoritukset kuin opiskelijatovereilla). Se tiedetään jo ennestään, että miehiä vastaan nostetaan helpommin valituksia, joten mies-sukupuolen esiintyminen hoitovirheitä käsittelevissä tilastoissa ei ole suuri yllätys.
Hoitovirheitä tehneet olivat myös harvemmin yleislääkärien rekisterissä tai saavuttaneet erikoislääkärin pätevyyden. Kontrolliryhmäläisistä kaikkiaan 81 prosenttia oli joko erikois- tai yleislääkäreitä, kun taas hoitovirheitä tehneistä vain 49 prosenttia.
Lähes 40 prosenttia lääkärien saamista valituksista liittyi kliiniseen osaamiseen. Muita yleisiä valituksen aiheita, joista lääkärit joutuivat neuvoston eteen, olivat muun kaltainen ammatillinen ja henkilökohtainen käyttäytyminen, kuten esimerkiksi epärehellisyys tai seksuaalinen ahdistelu/säädyttömyys.
Tutkijoiden mukaan on välttämätöntä järjestää jatkotutkimus laajemmalla osallistujamäärillä ja pidemmällä aikavälillä, mikäli tulokset halutaan varmistaa.
Koko tutkimuksen tulokset ja taulukot on luettavissa British Medical Journalin sivuilta.