
Tämän alan lääkärit ovat erityisen stressaantuneita ja itsemurha-alttiita
Anestesialääkäreillä on suomalaisista lääkäreistä suurin päivystystaakka ja se näkyy myös heidän hyvinvoinnissaa. Peräti yli kaksi kolmasosaa anestesiaerikoislääkäreistä on stressaantuneita. Lue lisää.
Anestesialääkäreillä on suomalaisista lääkäreistä suurin päivystystaakka ja se näkyy myös heidän hyvinvoinnissaan, selviää Helsingin yliopistossa tehdystä väitöstyöstä. Pirjo Lindforsin tekemässä väitöskirjassa käy ilmi muun muassa se, että peräti yli kaksi kolmasosaa anestesiaerikoislääkäreistä on stressaantuneita.
Eniten stressiä aiheuttivat työ sekä työn ja perheen yhteen sovittaminen. Naiset kärsivät stressioireilusta miehiä enemmän. Suurimpia työhön liittyviä stressin aiheita olivat kiire ja työn määrä etenkin päivystäessä, organisaatioon liittyvät ongelmat sekä pelko potilaan vahingoittamisesta. Runsas päivystäminen oli yhteydessä jopa vakavaan stressioireiluun, joka puolestaan liittyi sairauslomalla oloon. Tutkimuksessa selvisi, että anestesialääkäreiden sairaalapäivystysrupeama saattoi kestää jopa 38 tuntia.
Hyvä työn hallinta ja organisaation oikeudenmukaisuus näytti vähentävän raskaisiin sairaalapäivystyksiin liittyvää päivystysstressioireilua, ja ne olivat myös tärkeimpiä tekijöitä yleisesti työhyvinvoinnissa.
Anestesialääkärit tyytyväisiä työhönsä, mutta alanvaihtokin kiinnostaisi
Huolimatta stressaantuneisuudestaan olivat melko tyytyväisiä työhönsä ja elämäänsä.
Hyvinvoinnin kohdalla työhön liittyvät tekijät olivat tärkeämpiä miehillä, kun taas naisilla perhe-elämän merkitys korostui, Lindforsin väitöskirjasta ilmenee. Naisilla oli miehiä vähemmän työnhallintamahdollisuuksia sekä pysyviä työsuhteita, mutta toisaalta taas enemmän kotitöitä.
Vaikka tyytyväisyys työtä ja elämää kohtaan anestesiologeilla olikin kohtalaisen hyvällä mallilla, oli heidän keskuudessa huomattavan paljon lääkäreitä, jotka olisivat halukkaita alan vaihtoon. Tutkimukseen osallistuneista lähes kolmasosa oli halukkaita harkitsemaan ammattinsa vaihtamista toiseen lääkärin ammattiin ja 43 prosenttia muuhun kuin lääkärin ammattiin.
Eniten työpaikan vaihtamishalukkuuteen vaikuttivat konfliktit työyhteisössä, huono työn hallinta, organisaation epäoikeudenmukaisuus, stressi ja tyytymättömyys työhön.
Neljäsosalla anestesialääkäreistä itsemurha-ajatuksia
Jo aiemmissa tutkimuksissa anestesialääkäreiden on havaittu olevan lääkärien itsemurhatilastojen kärkipäässä. Tosin aiempien tutkimusten tulokset ovat olleet osittain ristiriitaisia. Lindforsin tekemässä tutkimuksessa kuitenkin selviää, että peräti neljäsosa vastaajista paljasti harkinneensa itsemurhaa. Suurimpia itsemurha-ajatusten riskitekijöitä olivat huono terveys, vähäinen sosiaalinen tuki ja perhe-ongelmat.
Työhön liittyvät riskit olivat pääosin samoja kuin työn vaihtamishalukkuuteen liittyvät tekijät (ks. edellinen kappale). Pirjo Lindforsin väitöskirjassa esitetään, että mikäli anestesialääkärien työhyvinvointia haluttaisiin parantaa, olisi tärkeää vähentää heidän päivystysrasitetta, lisätä ammatillista itsemääräämisoikeutta sekä parantaa organisaation oikeudenmukaisuutta ja työpaikan ihmissuhteita.
Lindforsin poikkileikkaustutkimuksen aineisto koottiin postikyselyllä vuonna 2004. Tutkimukseen otettiin mukaan kaikki Suomessa työskentelevät anestesiaerikoislääkärit (550), joista noin 60 prosenttia (328) vastasi kyselyyn. Vastaajista hieman yli puolet (53 %) oli miehiä.
Lääketieteen lisensiaatti Pirjo Lindfors väittelee aiheestaan Suomalaisten anestesialääkärien työhön liittyvä hyvinvointi Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 10.4. klo 12.
Lue lisää:
Masentunut sairaalalääkäri tekee virheitä