Sinänsä harmittomia aineita kuten siitepölyä, ruoka-aineita ja eläinhilsettä vastaan puolustaudutaan liian ärhäkkäästi. Tämän allerginen ihminen huomaa tyypillisinä allergisina oireina: silmien vetistämisenä ja kutinana, ihottumana, suolistovaivoina tai jopa hengenahdistuksena.
Allergia on käsitteenä laaja
Allergiset taudit, kuten atooppinen ihottuma, allerginen nuha, kosketusallergia ja astma, ovat keskenään sukulaistauteja. On esimerkiksi laskettu, että joka toinen atooppisesta ihottumasta kärsivä potee jossakin elämänsä vaiheessa myös yliherkkyysnuhaa, ja että yliherkkyysnuhaa sairastavalla on terveeseen verrattuna jopa kolminkertainen riski sairastua astmaan.
Allergisten oireiden vakavuus vaihtelee kesäisin esiintyvästä pienestä aivastelusta aina harvinaisiin henkeä uhkaaviin astmakohtauksiin ja turvotusreaktioihin. Jopa puolet maamme asukkaista saa elämänsä aikana allergisiksi luokiteltavia oireita. Ja vaikka suurimmalla osalla oireilu onkin ajoittaista ja lievää, voidaan silti hyvällä syyllä puhua kansantaudista.
Allergiset sairaudet ovat yleistyneet
Allergian syntyteorioista käydään kiivasta keskustelua ja asiaa tutkitaan Suomessakin vilkkaasti. Se tiedetään, että vieraan aineen joutuessa elimistöön kehittyy ainetta kohtaan immuunivaste.
Miksi allergikon elimistössä immuunivaste kehittyy liian voimakkaaksi, on vielä hämärän peitossa. Nykypäivän tietämyksen valossa ensimmäisten elinvuosien elinoloilla ja ravitsemuksella on tärkeä merkitys allergian ja astman synnyssä.
Allergiset sairaudet ovat voimakkaasti yleistyneet väestössämme viime vuosikymmeninä. Tämän arvellaan liittyvän elinympäristössä tapahtuneisiin suuriin muutoksiin. Työttömäksi joutunut elimistön puolustusjärjestelmä on alkanut tulkita vääriä aineita vihollisekseen eikä osaa hillitä niitä kohtaan leimahtavia torjumisreaktioita.
Allergiaa voidaan ja kannattaa hoitaa
Allergiaoireet voivat vaikuttaa elämänlaatuun huomattavasti, eikä nykylääkityksen suomin mahdollisuuksin tarvitse jäädä oireistaan kärsimään. Nykyään on mahdollista valita oikea lääke oikeaan kohteeseensa, oli sitten kyse niin allergisesta silmä-, nenä-, keuhko- kuin iho-oireesta tai niiden yhdistelmistä.
Allergiaa aiheuttava yhdiste tulee poistaa mahdollisimman hyvin ympäristöstä. Lemmikkieläimet ovat ongelmallisia. Ne ovat osa perhettä ja kaikille rakkaita, mutta allergiaan taipuvaisessa perheessä lemmikkieläimestä tulee ongelmia ennemmin tai myöhemmin.
Ruoka-allergioiden suhteen taas ruokailu tulee järjestää niin, ettei oireita aiheuttavia aineita kuulu aterioihin niin kotona, koulussa kuin työpaikallakaan.
Allergiasta kärsivien perheiden jäsenet tietävät, miten suuria muutoksia voidaan joutua tekemään terveellisemmän elinympäristön saavuttamiseksi. Kodin rakentamiseen ja tekstiileihin, ilmastointiin sekä siivoukseen joudutaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota.
Lääkehoito on tehokasta
Nykypäivän lääkkeillä saadaan yleensä hyvä teho allergisiin oireisiin, mikäli lääkevalmiste ja muoto valitaan oikein. Lääkitys on jatkuvaa jos oireilukin on. Oikein käytettyinä allergialääkkeillä ei ole haitallisia pitkäaikaisvaikutuksia. Lääkkeitä on olemassa sekä paikallisia hoitovalmisteita että suun kautta otettavia tabletti ja mikstuuravalmisteita.
Paikallisesti vaikuttaviin allergialääkkeisiin voidaan luetella atooppiseen ihottumaan käytettävät ihonhoitorasvat, erilaiset silmätipat, nenä- ja astmasuihkeet. Nieltävistä lääkkeistä käytetyimpiä ovat erilaiset antihistamiinivalmisteet.
Yleensä lääkitys aloitetaan riittävän suurella alkuannoksella, jonka jälkeen pyritään etsimään pienin oireet kurissa pitävä ylläpitoannos. Luontaistuotteista ei ole osoitettu olevan hyötyä allergioiden hoidossa, vaan pikemminkin päinvastoin; usein ne merkitsevät vain uutta mahdollista allergiariskiä allergikolle.
