Sanomattakin on selvää, että kiukaan kihinä kuuluu olennaisesti lähes kaikkien suomalaisten arkeen. Suurin osa meistä saunoo vähintään viikoittain, useimmat istahtavat lauteille kahdesta kolmeen kertaa viikossa, monet useamminkin.
Saunan lämpö vaikuttaa myönteisesti tahdosta riippumattoman eli autonomisen hermoston toimintaan ja sen tasapainottumiseen. Professori Jari Laukkanen on tutkinut pitkään saunan terveysvaikutuksia.
”Saunominen voi vähentää liiallista stressiä elimistössä. Sauna parantaa verisuonten joustavuutta ja laskee sen vuoksi verenpainetta.”
Uutta tietoa saadaan jatkuvasti: viimeksi Earric Lee tarkasteli tutkimuksessaan liikunnan ja saunomisen yhteishyötyjä.
”Huomattavaa oli, että liikunnan ja saunan yhdistelmällä verenpaine voi laskea jopa enemmän kuin pelkästään liikkumalla”, Laukkanen tarkentaa.
Suojaavat vaikutukset voivat olla myös merkki koko eliniän jatkuneesta tavasta. Jo lapsuudessa alkaneen saunomisen terveys- etuja voikin osittain verrata pitkäaikaisen liikunnan terveyttä edistäviin vaikutuksiin.
Miten usein lauteille sitten pitää nousta? Vastaus on: säännöllisesti. Edut toteutuvat parhaiten aktiivisten, eli 4–7 kertaa viikossa saunovien, keskuudessa. Toisaalta 2–3 kertaa viikossa saunominen tuo jo hyötyjä.
Pikainen käväisykään ei riitä, sillä tutkimusten mukaan lauteilla kannattaa viihtyä vähintään 19 minuuttia per kerta. Saunoessa voi ja kannattaakin pitää taukoja – terveyshyötyjen vuoksi ei tarvitse saunoa putkeen.
”Vilvoittelu ja nesteen nauttiminen on tärkeää. Eräässä tutkimuksessa oli lyhyt vilvoittelutauko noin 15 minuutin kohdalla. Sauna ei myöskään saa olla liiallista suorittamista. Kannattaa siis pitää taukoa, kun siltä tuntuu!”
Aivan varmasti ei tiedetä, mikä olisi paras lämpötila terveyshyötyjen saavuttamiselle, mutta noin 80 asteessa niitä ilmenee selvästi.
Saunomisella voi edistää merkittävästi terveyttään, mutta täytyy kuitenkin muistaa, että vaikka riski sairastua olisi pienentynyt, se on kuitenkin aina olemassa.
1. Sydän tykkää
Ahkerasti saunovat menehtyvät muita harvemmin äkillisiin sydäntauteihin, ja heillä on myös vähemmän vakavia sydän- ja verisuonitauteja. Esimerkiksi sydänperäisen äkkikuoleman riski on aktiivisaunojilla noin puolet pienempi kuin vain kerran viikossa lauteille nousevilla. Vaara vähenee entisestään, jos löylyissä käymisen liittää liikuntaan.
Monelle sauna on rauhoittava ja rentouttava paikka. Siten se lievittää stressiä, mikä puolestaan on hyväksi sekä sydämelle että verenkierrolle. Saunominen on helpottanut myös sydämen vajaatoiminnasta kärsivien oireita.
Löylyt on syytä jättää väliin, jos sydänsairautesi oireilee herkästi tai olet toipumassa sydän- tai aivoinfarktista tai muusta vakavasta sairaudesta.
2. Verenpaine laskee
Hikoilu saattaa poistaa nestettä kehosta jopa puoli litraa tunnissa. Kuumassa tilassa oleminen vilkastuttaa kehon ja ihon verenkiertoa, mikä puolestaan parantaa solujen hapen ja ravintoaineiden saantia ja solujen aineenvaihduntaa.
Tutkimuksessa keski-iältään noin viisi- kymppisillä usein saunovilla suomalaisilla miehillä oli noin puolet pienempi riski verenpainetaudin kehittymiseen kuin vähän saunovilla. Niin ylä- kuin alapainekin alenivat puolen tunnin löylyjen jälkeen.
Samankaltaisia tuloksia on saatu myös muualla maailmassa.
Verenpaineen kohoamiseen saattavat vaikuttaa rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, kuten kohonnut kolesteroli. Saunominen madaltaa lievästi huonoa kolesterolia ja kohentaa hyvää.
Lisäksi löylyt parantavat verisuonien joustavuutta, mikä auttaa verenpaineen pysymistä toivotuissa lukemissa ja alentaa sydämen rasitusta.
Älä kuitenkaan sauno, jos poikkeavaa verenpainettasi ei ole saatu hallintaan tai jos sinulla on jo liian matala tai helposti liian matalalle laskeva verenpaine.
3. Aivot toimivat
Aivohalvauksen taustalla on usein kohonnut verenpaine. Hyvin toimiva verenkierto ylläpitää myös aivojen keskeisiä toimintoja, kuten kuljettaa happea ja tärkeitä ravintoaineita.
Suomalaisessa, peräti 15 vuotta kestäneessä tutkimuksessa havaittiin, että 4–7 kertaa viikossa saunovien riski saada aivohalvaus oli peräti 62 prosenttia pienempi kuin vähän saunovilla.
4. Hengitys kulkee
Saunan lämmintä ja kosteaa ilmaa on helppo hengittää. Runsas saunominen ehkäiseekin astman ja keuhkoahtaumataudin kehittymistä sekä keuhkokuumeeseen sairastumista.
On havaittu, että löylyt suurentavat keuhkojen kokonaiskapasiteettia, tilavuutta ja uloshengitysvoimaa. Säännöllisesti saunovat potivat myös huomattavasti vähemmän vilustumisia ja lieviä flunssakausia, eli sillä oli ennaltaehkäisevä vaikutus.
Korkeassa kuumeessa löylyt kannattaa kuitenkin jättää väliin. Lauteille ei myöskään kannata nousta, jos et jaksa kävellä portaita hengästymättä.
5. Turvotus laskee
Turvotuksesta ja munuaisten vajaatoiminnasta kärsiville saunomisesta voi olla hyötyä, sillä se edistää suolojen ja virtsahapon eritystä.
6. Kipu vaimenee
Saunassa koko keho rentoutuu, jolloin kehon jännitystila laukeaa. Sen ansiosta kipuoirekin helpottuu. Samasta syystä saunominen voi auttaa päänsärkyihin, jotka johtuvat niska-hartiaseudun lihaskivuista. Myös muut lihakset pitävät lämmöstä.
Kylmäterapia on suosittua reumaattisista sairauksista kärsivien keskuudessa, mutta toisille myös lämpö tuo helpotusta. Saunominen auttaa esimerkiksi nivelkulumien kanssa eläviä. Joskus parhaan tuloksen saa lämpö- ja kylmähoitoja yhdistämällä.
Akuuttia tuoretta niveltulehdusta se kuitenkin voi jopa pahentaa.
7. Hormonit hyrräävät
Saunaan liittyy monille miellyttäviä mielikuvia ja kokemuksia, joillekin se on suuri mielihyvän lähde. Kuumassa löylyssä oleskelu aktivoikin stressiin liittyvää sympaattista hermostoa osittain samaan tapaan kuin liikunta.
Löylyt virkistävät ja vilkastuttavat useita kehon säätelyjärjestelmiä, minkä seurauksena vapautuu kehon hormoneita, kuten adrenaliinia. Siksi saunominen auttaa palautumista henkisestä ja fyysisestä rasituksesta.
Liikunnan tavoin saunominen vapauttaa elimistöön lisäksi mielihyvähormonia, beetaendorfiinia. Endorfiinit vähentävät stressiä ja ahdistuneisuutta, nostavat kipukynnystä ja tukevat kasvua sekä parantumista.
8. Mieli virkistyy
Sauna on monille suomalaisille turvapaikka, jossa voi rauhoittua, rentoutua ja olla läsnä arjen kiireiden keskellä. Se puhdistaa mielen.
Sauna onkin hyvä tuki omasta mielenterveydestä huolehdittaessa, sillä saunojat ovat tutkitusti varsin elämänmyönteisiä ja useimmiten iloisia. He kokevat elämänlaatunsa korkeammaksi kuin löylyjä kaihtavat. Lämpöterapian on todettu olevan hyödyllinen jopa vaikean masennuksen hoidossa.
Saunan lämmitys on rituaali, siirtymäriitti kiireestä vapaa-aikaan. Rituaalit tuovat turvaa, sillä ne ovat ennalta-arvattavia ja voimme luottaa niiden kantavan siirtymävaiheissa. Ne liittävät meidät perinteisiin. Moni varmasti muistaa lapsuuden rantasaunan lämmittämisen tai käynnin savusaunassa. Aistit ovat kuin aikakone.
Päihtyneenä tai muuten huonovointisena saunaan ei kannata mennä.
9. Uni paranee
Suomalaisista noin 90 prosenttia saunoo, koska he haluavat rentoutua peseytymisen ohella. Rentoutuminen taas auttaa ennaltaehkäisemään joillakin esimerkiksi uniongelmia.
Saunominen voi parantaa sekä unensaantia että unen laatua, sillä lämpötilan nousu lisää vireystasoon vaikuttavan serotoniinihormonin aineenvaihduntaa. Serotoniini on melatoniinin esiaste, ja sen puute vaikuttaa jossain määrin nukkumiseen.
Suomalaisessa tutkimuksessa vuodelta 1976 saunominen lisäsi nimenomaan syvän unen määrää. Saunomiseen pätee sama kuin liikuntaan: se pitää tehdä pari tuntia ennen nukkumaanmenoa.
10. Muisti pysyy virkeänä
Jotkut nauttivat yksinolosta, mutta toisille sauna on myös tärkeä yhdessäolon takia. Henkisen toiminnan aktiivisuus ja vireä sosiaalinen elämä auttavat todistetusti ehkäisemään muistisairauksia, ja monille sauna on osa sosiaalista elämää.
Saunominen myös laskee verenpainetta ja vilkastuttaa aivojen verisuonten toimintaa, mikä on muistin kannalta hyvä asia.
Suomalaistutkimuksen mukaan runsaasti saunovilla miehillä voi olla jopa 65 prosenttia pienempi mahdollisuus sairastua dementiaan kuin kerran viikossa löylyjä ottavilla.
11. Iho hehkuu
Puhtaus on hyväksi iholle. Saunominen myös nostaa iholle hehkun, joka johtuu endorfiineista ja ihon pintaverenkierron tehostumisesta. Sauna saattaa siten auttaa iho-ongelmien ehkäisyssä.
Löylyissä istuminen ei kuivata ihoa. Jos niin käy, syynä ovat todennäköisesti peseytymisrituaalit. Jos sinulla on iho-oireita tai hankaumia, saunomista ei suositella.
12. Sauna on elämys
Monille ulkomaalaisille saunominen on itsessään eksoottista, mutta suomalaisetkin kaipaavat toisinaan löylyihin elämyksellisyyttä tai toimintaa. Pelkkä lenkkisauna ei enää riitä.
Saunominen onkin polku; siihen kuuluvat lauteilla istumisen lisäksi aika ennen sitä ja sen jälkeen. Löylyhetken voi hienosti yhdistää esimerkiksi kylmä- tai turvehoitoihin, joogaan tai pilatekseen. Mäntässä saunaan on tuotu taide.
Sauna from Finlandin toiminnanjohtaja Carita Harju on rakentanut Saunafulness- hyvinvointikonseptin, jolla pyritään tavoitteellisesti lisäämään saunan terveysvaikutuksia. Se opastaa, kuinka jokainen voi nauttia löylyistä omalla tavallaan mutta samalla rikastaa kokemusta esimerkiksi ihon- ja kauneudenhoidolla, kehonhuollolla tai keskittymällä palautumiseen.
”Elämyksiä voi rakentaa siten, että aistit otetaan huomioon esimerkiksi äänen tai tuoksun kautta.”
Näin saunoessa on myös uudella tavalla läsnä ja tietoinen.
”Saunoessa unohdamme kännykän ja otamme hetken aikaa itsellemme. Sanonkin aina, että saunominen on meditaatiota ilman meditaatioharjoitusta.”
Sauna on ollut suomalaisten terveyden lähde vuosituhansia. Siellä menneisyys yhdistyy nykyisyyteen.
"On sanottu, että sauna on köyhän apteekki. Tavallaan se pitää paikkansa. On paljon perinteistä tietoa, joka on todistettu oikeaksi.”
Ota huomioon saunoessa
Älä syö ennen saunomista
Syövasta saunomisen jälkeen. Kehon jäähdytys ei toimi kunnolla, jos verenkierto joutuu huolehtimaan ruoansulatuksesta samaan aikaan. Näin vältät heikotuksen.
Nosta jalat ylös
Asetu makuulle ja nosta jalat seinää vasten. Pitkään saunoessa verenpaine voi laskea liiankin alas. Myös sydämelle vaaka-asento on istumista parempi, sillä sen on siten helpompi ylläpitää verenkiertoa ylävartalossa ja aivoissa.
Muista nesteytys
Nauti riittävästi nesteitä ennen kylpyhetkeä ja sen jälkeen. Parhaita juomia ovat vesi tai vähäsuolainen kivennäisvesi. Juominen ylläpitää riittävää verenpainetta ja nestetasapainoa.
Huomioi oma olosi
Älä pakota itseäsi. Sauno vain sen verran, kun tuntuu hyvältä. Vilvoittele omien tuntemustesi mukaan.
Lähde: Tanjaniina Laukkanen ja Jari Laukkanen: Sauna, keho & mieli. Docendo 2020.
Kokeile jotain erilaista
Savusauna
Savusauna on osa suomalaista perinnettä, josta valitettavasti on tullut harvinainen elämys. Savusaunan sydän on kivinen kiuas.
Tampereen yliopistossa tehtiin 1970-luvulla tutkimus, jossa huomattiin, että ilman ioneiden varaus saunassa riippuu siitä, mistä kiuas on rakennettu ja kuinka se lämmitetään. Savusaunassa ilmassa oli selvästi enemmän negatiivisia, ilmaa puhdistavia ioneita kuin saunoissa, joissa oli metalliset kiukaat.
Infrapunasauna
Infrapunasaunassa lämpötila on vain noin 40–50 astetta. Siinä on paljon samoja terveysetuja kuin perinteisessä saunassa. Kanadalaisen tutkimuskatsauksen mukaan infrapunasauna muun muassa edistää sydänterveyttä, alentaa verenpainetta, lievittää masennusta ja ahdistuneisuutta, auttaa krooniseen kipuun ja onpa sen todettu parantavan fyysistä suorituskykyäkin.
Lämpö menee infrapunan ansiosta syvemmälle lihakseen kuin tavallisessa saunassa, minkä vuoksi se on erityisesti urheilijoiden suosiossa.
Jurttasauna
Jurttasaunan seinät on tehty huovutetusta villasta, joka sitoo kosteutta. Löylyistä tulee näin pehmeämmät ja kosteammat kuin perinteisessä saunassa, mikä helpottaa hengittämistä.
Hamam
Hamamissa eli turkkilaisessa saunassa lämpö tulee huoneeseen johdetusta lämpimästä höyrystä. Turkkilaisen tutkimuksen mukaan hamam auttaa lievittämään kipua ja vähentämään stressiä. Se myös kohottaa lievästi pulssia.
Carita Harju
on Sauna from Finland -yhdistyksen ideoija, perustaja ja toiminnanjohtaja. Hän on kirjoittanut kirjat Sauna – Aito suomalainen elämys (Kirjakaari 2016), Soul of Sauna (2020 julkaistu ulkomailla) sekä Hyvää oloa saunomalla — Saunafulness (Viisas Elämä 2021). Hänestä paras sauna on oma pihasauna.
Jari Laukkanen
on Itä-Suomen yliopiston sisätautiopin professori, kardiologian ylilääkäri ja tutkija, joka on tutkinut erityisesti sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä. Hänen saunomiseen liittyneet havaintonsa on huomioitu laajasti maailmalla. Laukkanen on koonnut saunatutkimuksista kirjan Sauna, keho & mieli (Docendo 2020) Tanjaniina Laukkasen kanssa. Hän saunoo mieluiten omassa kotisaunassaan, sillä siellä voi rauhoittua parhaiten päivän päätteeksi. Kesäinen rantasauna on myös upea kokemus.
Lähteet: Richard Beever: Far-infrared saunas for treatment of cardiovascular risk factors, Clinical review (Canadian Family Physician 7/2009), Gunnar Graeffe, Heimo Ihalainen, Matti Lehtimäki, Kalervo Miettinen ja Hannu Salmi: The Ions in Sauna Air. Sauna Studies. (Papers read at the VI International Sauna Congress in Helsinki on August 15—17, 1974. 1976), Carita Harju: Hyvää oloa saunomalla – Saunafulness. Viisas Elämä 2021. M. Karagülle, G. Nagy, I. Barna, Yasemin Barut, H. Issever, M. Karagülle, T. Bende: An Observation on health Effects of Hamam (Turkish Bath) (La Presse thermale et climatique 2011, Vol 148) ja Tanjaniina Laukkanen ja Jari Laukkanen: Sauna, keho & mieli. Docendo 2020.
