Laajojen rekisteritietojen perusteella ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajien riskit ovat suuremmat kuin ns. kantaväestön, mutta tämä vaihtelee suuresti. Henkilöt, joiden kummatkin vanhemmat ovat syntyneet toisessa maassa, ovat muita alttiimpia sairastumaan skitsofreniaan ja skitsofrenian kirjon sairauksiin. Jos toinen vanhemmista on tanskalainen, he sairastuvat todennäköisemmin myös masennukseen ja muihin mielenterveysongelmiin.
Eniten mielenterveysongelmia oli adoptiolapsilla, mikä on havaittu aiemminkin. Adoptoidut tekevät myös tavallista enemmän itsemurhia. Myös ulkomailla asuneet syntyperäiset tanskalaiset olivat muuta väestöä alttiimpia mielenterveysongelmille.
Samansuuntaisia tuloksia on saatu mm. Englannissa ja Hollannissa. Tulokset eivät silti osoita, mistä maahanmuuttajien mielenterveysongelmat johtuvat ja miksi riskit säilyvät, vaikka he olisivat eläneet uudessa maassaan vuosikymmeniä. Tutkijat pitävät todennäköisenä, että riskit johtuvat monista erillisistä seikoista kuten sosiaalisista ongelmista ja syrjäytymisestä, mutta tässä tutkimuksessa asiaan ei saatu vastausta.
Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä, ja se perustui lähes 1,9 miljoonan vuosina 1971–2000 syntyneen rekisteritietoihin. Kaikki osallistujat olivat kirjoilla Tanskassa alle kymmenvuotiaana. Mielenterveysongelmien ilmaantumista seurattiin vuoteen 2010 saakka.
Uutispalvelu Duodecim
Lähde: JAMA Psychiatry 2013
Copyright Duodecim 2013
Lue myös:
Lääkärikirja: Skitsofrenia – oireet, diagnostiikka ja hoito
Lääkäreiden näkemys: sosiaaliset ongelmat korostuvat terveydenhuollossa
