Kymmenen kysymystä aivoverenkiertohäiriöstä

1. Mitä ovat aivoverenkiertohäiriöt?

Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on yhteisnimitys ohimeneville (TIA) tai pitkäaikaisia neurologisia oireita aiheuttaville aivoverisuonten tukoksille ja vuodoille tai muille aivoverenkiertohäiriöille.

Usein käytetään yleisnimitystä aivohalvaus, kun tarkoitetaan aivoinfarktia tai aivoverenvuotoa tai lukinkalvonalaista verenvuotoa (SAV).

Aivoinfarkti on vaillinaisen verenvirtauksen tai sen puuttumisen aiheuttama aivokudoksen pysyvä vaurio, jota voidaan yrittää estää ja hoitaa liuottamalla nopeasti aivovaltimon tukkinut veritulppa.

TIA-kohtaus on äkillisesti kehittynyt ja ohimenevä verenkiertohäiriöstä johtuva paikallinen aivojen toiminnan häiriö tai toisen silmän näköhäiriö, joka kestää muutamasta minuutista muutamiin tunteihin.

2. Mikä lisää aivoverenkiertohäiriöihin sairastumisen riskiä?

Aivoverenkiertohäiriö syntyy harvoin ilman yhtään selvää riskitekijää. Mitä useampi riskitekijä, sitä suurempi riski sairastua. Tärkeimmät riskitekijät ovat kohonnut verenpaine, tupakointi, sydän­sairaudet, diabetes, sairastettu TIA-kohtaus, korkea veren kolesterolipitoisuus, ylipaino, vähäinen liikunta ja pitkään kestänyt stressi. Miehillä on naisia suurempi riski sairastua aivoverenkierto­häiriöihin. 55 ikävuoden jälkeen riski kaksinkertaistuu jokaista seuraavaa vuosikymmentä kohti. Taipumus sairastua aivoverenkiertohäiriöihin on jossain määrin myös perinnöllinen.

3. Kuka sairastuu aivoverenkiertohäiriöihin?

Vuosittain sairastuu noin 14 000 ihmistä. AVH:n sairastaneita elää Suomessa noin 70 000. Sairastuneista joka neljäs on työikäinen. Nuorten suhteellinen osuus AVH-potilaista on kasvussa. Taustalla on riskitekijöiden, kuten diabeteksen, ylipainon ja verenpainetaudin, yleistyminen nuoremmilla sukupolvilla. Kelan tilastojen mukaan alle 55-vuotiaiden sairauskyvyttömyyseläkkeen syynä on jo useammin aivoverenkiertohäiriöt kuin sydänveritulppa.

4. Millaiset oireet?

Aivoverenkiertohäiriö iskee usein täysin yllättäen. Oireisto kehittyy muutamissa minuuteissa tai tunneissa. Oireina ovat toispuoleinen raajojen heikkous, tunnottomuus tai holtittomuus; suupielen roikkuminen, puhekyvyn häiriö, toisen tai molempien silmien näköhäiriö tai kaksoiskuvat; tasapainohäiriö, kävelyvaikeus ja voimakas huimaus yhdessä; aivoverenvuodossa joskus kova päänsärky.

5. Miten tulee toimia, jos oireita ilmaantuu?

Aivoverenkiertohäiriö on hätätilanne ja vaatii kiireellistä hoitoa. Mitä nopeammin hoito aloitetaan, sitä enemmän siitä on apua. Jo ensimmäisinä tunteina aivokudoksessa voi syntyä peruuttamattomia vaurioita. Aivoverisuonen tukoksen liuotushoito auttaa osaa potilaista ja saattaa korjata tilanteen jopa ennalleen. Soita välittömästi hätänumeroon 112, jos sinulle tai läheisellesi ilmaantuu äkillisesti jokin aivoverenkiertohäiriön oireista. Nopeus on aivojen pelastus. Myös ohimenevät oireet (ns. TIA-kohtaukset) on tutkittava heti, sillä ne viestittävät usein lähestyvästä pysyvästä tukoksesta ja aivoinfarktista. TIA-kohtaus korjaantuu yleensä täysin, eikä aiheuta pysyviä neurologisia vammoja tai oireita. Suurin osa TIA-kohtauksista menee ohi tunnin kuluessa.

6. Mitä aivoverenkiertohäiriö aiheuttaa?

Aivoverenkiertohäiriö on vakava ja pelottava sairaus, joka voi tappaa, tehdä työkyvyttömäksi tai viedä kyvyn suoriutua arjesta omatoimisesti. Aivojen kudosvaurio vaikuttaa monin tavoin sairas­tuneen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Seuraukset ovat aina yksilölliset ja ne riippuvat vaurioalueen sijainnista ja laajuudesta. Vuosittain menehtyy vajaat 5 000 aivoveren­kiertohäiriöön sairastunutta. Varsinaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle sairastaneista jää vuosittain noin 850 henkilöä eli hieman useammin kuin sepelvaltimotaudin johdosta.

Sairastuneilla on usein vaikeuksia arkielämässä; liikkumisessa, syömisessä, pukeutumisessa ja hygienian hoidossa sekä sosiaalisten suhteiden luomisessa ja ylläpidossa. Aivoverenkiertohäiriöt aiheuttavat enemmän pysyvää vaikeaa invaliditeettia kuin mikään muu sairaus. Se mullistaa myös koko perheen elämän.

7. Miten aivoverenkiertohäiriöstä voi kuntoutua?

Kaikki AVH-potilaat hyötyvät kuntoutuksesta iästä, sukupuolesta tai sairauden vaikeudesta riippumatta. Kuntoutus tulee aloittaa välittömästi sairastumisen jälkeen, viimeistään toisella viikolla. Kuntoutuminen riippuu aivoverenkiertohäiriön tyypistä ja vaikeusasteesta, sen aiheuttamista puutosoireista, potilaan iästä ja sairastumista edeltäneestä toimintakyvystä, työikäisillä työn vaatimuksista, sosiaalisesta verkostosta ja potilaan omasta motivaatiosta. Sairastuneista noin runsaan 40:n % arvioidaan tarvitsevan lääkinnällistä kuntoutusta akuuttivaiheessa. Kuntoutuksen tarpeessa olevia potilaita arvioidaan olevan jopa 30 000. Asiantuntevaa kuntoutusta moniammatillisessa kuntoutusyksikössä saa kuitenkin aivan liian harva suomalainen, arviolta 10–20 % aivoverenkierto-häiriöön sairastuneista. Kuntoutusresursseissa on huomattavaa vaihtelua maan sisällä.

8. Mitä kustannuksia aivoverenkiertohäiriöistä aiheutuu yhteiskunnalle?

Aivoverenkiertohäiriöt ovat eniten sairaalahoitopäiviä ja pysyvää invaliditeettia aiheuttava sairaus-ryhmä Suomessa. AVH on kolmanneksi kallein kansantautimme mielenterveyden häiriöiden ja dementian jälkeen. Elinikäiset hoitokustannukset ovat noin 60 000 euroa eli yhden vuoden aikana sairastuneiden osalta noin 840 miljoonaa euroa. On laskettu, että vuoteen 2020 mennessä tarvitaan ainakin 100 uutta vuodeosastoa pelkästään AVH-potilaille, elleivät ennaltaehkäisy, akuutti-hoito ja kuntoutus tehostu.

9. Miten aivoverenkiertohäiriöitä voidaan ennaltaehkäistä?

Korkea verenpaine on ylivoimaisesti tärkein riskitekijä, joka altistaa aivoverenkiertohäiriöille. Riskiä voi vähentää myös lopettamalla tupakoinnin, vähentämällä ylipainoa, vähentämällä alkoholin ja suolan käyttöä, vähentämällä stressiä, lisäämällä liikuntaa ja syömällä terveellisesti. Sepelvaltimotauti- ja diabetespotilaiden kannattaa hoitaa tautinsa hyvin. Valistusta pitäisi erityisesti suunnata nuoriin sukupolviin, koska riskitekijät alkavat kertyä jo lapsuudessa.

10. Mistä sairastuneet ja omaiset saavat tukea ja tietoa?

Sairastuneet ja omaiset saavat tietoa ja tukea jo sairaalasta. He voivat ottaa yhteyttä myös Aivo-halvaus- ja dysfasialiittoon. Se on kansanterveys-, vammais- ja potilasjärjestö, joka tukee edustamiensa ryhmien arjessa selviytymistä. Liiton keskustoimisto on Turussa ja aluetoimistot Helsingissä, Tampereella, Kouvolassa, Kuopiossa, Kajaanissa ja Rovaniemellä. Liiton toiminnan piirissä on 33 aivohalvaus- ja afasiayhdistystä ja 21 dysfasiayhdistystä sekä näiden alueellisia kerhoja yli 100 paikkakunnalla. Jäseniä yhdistyksissä on noin 10 000.

Kansainvälistä aivohalvauspäivää vietetään Suomessa Aivohalvaus- ja dysfasialiiton yhdistysten järjestämissä tai ehdottamissa tapahtumissa, joita ovat mm. avointen ovien päivät, yleisötilaisuudet ja kirjallisuusnäyttelyt kirjastoissa. Lisätietoja www.stroke.fi.

Lähde: Aivohalvaus- ja dysfasialiiton tiedote 04.05.2010

Lue lisää:

Lääkärikirja: Aivohalvaus

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.