Hyvinvointi
Kauneus & Terveys

Yli 35-vuotiaina äidiksi tulleiden lapset menestyvät elämässä muita paremmin

Yli 35-vuotiaina äidiksi tulleiden lapset menestyvät elämässä muita paremmin

Ikää pidetään ongelmana, sillä sen myötä lapsen saaminen vaikeutuu. Myös riski, että jokin menee pieleen raskaudessa ja synnytyksessä, kasvaa. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että vanhojen äitien terveinä syntyneet lapset saavat usein paremman alun elämälleen.
Teksti Laura Savolainen
Kuvat iStock
Mainos

Lisäänny vielä kun voit! Älä odota liian pitkään. Turha itkeä nelikymppisenä, jos lasta ei kuulu. Julkinen keskustelu lasten hankinnasta keskittyy kauhistelemaan syntyvyyden laskua ja synnytysiän nousua.

Suomalaisnainen synnyttää liian vanhana ja liian vähän. Joka neljäs tai viides lapsi syntyy yli 35–vuotiaalle äidille. Myös isät ovat aiempaa vanhempia.

Down todennäköisempi iäkkäämmän vauvalla

Ikää pidetään lääketieteellisesti ongelmana, sillä sen myötä lapsen saaminen vaikeutuu. Myös riski, että jokin menee pieleen raskaudessa ja synnytyksessä, kasvaa.

Keskenmeno, ennenaikainen synnytys ja vauvan Downin oireyhtymä ovat merkittävästi yleisempiä vanhoilla äideillä.

Siksi synnyttäjän ”parasta ennen” -ikä on yleisesti 35 vuotta.

Riskit ovat todellisia mutta eivät koko totuus. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että vanhojen äitien terveinä syntyneet lapset saavat usein paremman alun elämälleen.

Maailma kehittyy, lapsi hyötyy

Iäkkäämpien äitien lapset pärjäävät paremmin koulussa ja kognitiivisissa testeissä. He myös elävät pidempään.

Näin väittää Helsingin yliopiston yhteiskuntatilastotieteen professori Mikko Myrskylä. Hän on myös saksalaisen väestötieteen Max Planck -instituutin johtaja.

Myrskylän tutkimusten mukaan vanhan äidin lapsi pärjää paremmin, koska yhteiskunnassa ehtii lapsen teon lykkäämisen aikana ­tapahtua paljon.

– Lapsi syö keskimäärin parempaa ravintoa, altistuu vähemmän tartuntataudeille ja nauttii paremmista yhteiskunnallisista palveluista kuin silloin, jos sama äiti olisi saanut lapsen esimerkiksi viisi tai kymmenen vuotta aiemmin, Myrskylä sanoo.

Kehitys jyrää vanhat sukusolut

Lääketiede ja koulutus ehtivät ottaa aimo harppauksen eteenpäin jo viidessä vuodessa. Rokotteilla ehkäistään tautien puhkeamista, ja uusilla lääkkeillä parannetaan sairauksia.

Kehitys on niin merkittävää, että se jyrää vanhojen sukusolujen kielteiset vaikutukset.

Vuonna 2000 syntynyt lapsi menee siis todennäköisemmin yliopistoon kuin vuonna 1980 syntynyt. Hän myös todennäköisesti kasvaa pidemmäksi ja elää vanhemmaksi. Pituus ei itsessään ole tärkeä ominaisuus, mutta se on tilastoissa terveyden mittari.

Vähemmän käytöshäiriöitä

Kun nainen lykkää lapsentekoa, hän ehtii kartuttaa kasvatuksessa hyödyllisiä tietoja ja taitoja. Se auttaa lasta pärjäämään paremmin.

Tähän tulokseen tulivat tanskalaistutkijat viime vuonna. He seurasivat kouluikäisten lasten kehitystä.

Iäkkäiden äitien 7- ja 11-vuotiaat lapset olivat kielellisesti muita lahjakkaampia. Lapsilla oli vähemmän käytöshäiriöitä sekä ongelmia sosiaalisessa elämässä ja tunne-elämässä. Syitä tähän oli useita.

Vanha äiti ei kurita

Kypsempään ikään ehtineet synnyttäjät pitivät itsestään parempaa huolta raskauden aikana, suhtautuivat lapsensa kasvatukseen ymmärtäväisemmin eivätkä kurittaneet lastaan fyysisesti yhtä todennäköisesti kuin nuoremmat.

Erityisen merkittävä havainto oli, että sama tulos päti perheen sosiaaliseen taustaan ja varakkuuteen katsomatta. Paremmin pärjäävät eivät siis olleet pelkästään eliittiperheiden lapsia, vaan äidin ikä oli itsessään selvä etu.

Tutkijat arvelivat, että iän myötä karttuneet tiedot ja tunne-elämän taidot auttoivat äitejä vaativassa kasvatustehtävässä.

Rahalla on väliä

Mitä nuorempi äiti on, kun lapsi syntyy, sitä enemmän äidin tulot kärsivät. Vanhempina äidiksi tulleilla on usein keskimääräistä korkeampi koulutus ja enemmän varallisuutta.

Rahalla on väliä, sillä se tarjoaa enemmän mahdollisuuksia lapsille. Myrskylän mukaan vanhempien varallisuus vaikuttaa Suomessakin siihen, millaisia terveyspalveluja lapset saavat elämässään.

Iäkkäämmälle lapsi tuo enemmän onnea

Myös vanhempien iän ja kodin ilmapiirin välillä on havaittu yhteys.

Iäkkäämmät vanhemmat ovat lasten hankinnan jälkeen onnellisempia kuin nuoremmat. Myös parisuhde on vakaampi. Etenkin nuorilla isillä onnellisuus romahtaa lapsen myötä. Miksi näin käy?

– Lapsi ei tyypillisesti kuulu hyvin nuoren ihmisen elämänvaiheeseen. Nuori saattaa pudota pois omista sosiaalisista kuvioistaan, sanoo tutkija Venla Berg Väestöliitosta.

Yhteisön tuki on tärkeää uudessa elämäntilanteessa. Iäkkäämmillä vanhemmilla saattaa olla enemmän samassa tilanteessa olevia tai aiemmin olleita ystäviä.

Lapsi pysyy turvassa

Vanhemmat äidit näyttävät pitävän parempaa huolta myös lastensa turvallisuudesta.

Brittitutkimuksessa on havaittu, että 40-vuotiaille äideille syntyneet vauvat joutuvat harvemmin onnettomuuksiin ja sairaalahoitoon kuin 20-vuotiaiden äitien vauvat.

Suomessa puolestaan on tutkittu, että nuorten äitien vauvat saavat muita vauvoja todennäköisemmin sairaalahoitoa vaativia palovammoja. Suurin osa vammoista syntyy, kun kuuma neste, kuten kahvi, läikkyy.

Vanha äiti imettää ja on savuton

Myös äidin elintavat muuttuvat iän myötä. Lapsi hyötyy siitä. Parikymppinen äiti tupakoi raskauden aikana selvästi vanhempaa äitiä todennäköisemmin. Siitä on haittaa kehittyvälle sikiölle.

Vanhempi äiti taas imettää lastaan useammin. Äidinmaito kehittää vastustuskykyä ja vähentää riskiä sairastua myöhemmin moniin sairauksiin.

Asenteet vaikuttavat

Suomalaiset suhtautuvat varsin tiukasti siihen, missä iässä lapset sopii hankkia. Laajassa eurooppalaisessa tutkimuksessa selvisi, että yli puolet suomalaisista pitää yli 40-vuotiaita naisia ja yli 45-vuotiaita miehiä liian vanhoina lapsentekoon.

– Suomi poikkesi muista maista lähinnä siinä, että vanhojen isien lastenhankintaan suhtauduttiin suopeammin kuin muualla, Mikko Myrskylä sanoo.

Se saattaa hänen mukaansa johtua siitä, että vanhojen isien sukusolujen riskit lapsen kehitykselle ovat pienet verrattuna äidin tuomiin riskeihin.

Riskeistä saa tuloksia helpommin

Myrskylä arvioi, että asenteet naisten ”sopivaa” synnytysikää kohtaan kumpuavat osittain siitä, että olemassa oleva tutkimus näyttää liioitelleen äidin ikään liittyviä vaaroja.

Riskeistä saa tuloksia helpommin ja nopeammin.

– Jotta havaitsee, että vanhempien äitien lapset keskimäärin kouluttautuvat pidemmälle, ovat älykkäämpiä ja terveempiä ja elävät pidempään, dataa pitää kerätä vuosikymmenten ajan.

Yleiset käsitykset muuttuvat hitaasti, vaikka maailma ympärillä kehittyy. Siksi aiheesta tarvitaan uutta tutkimusta.

Esimerkiksi vielä 1950–1970-luvuilla vanhoille äideille syntyneet lapset pärjäsivät keskimäärin muita huonommin, sillä he olivat tyypillisesti suurien ja köyhien perheiden kuopuksia. Tällöin heillä oli huonommat mahdollisuudet kouluttautua ja edetä elämässä.

Kannattaako lapsentekoa lykätä?

Lasten hankintaa ei usein siirretä myöhemmäksi tietoisesti. Elämäntilanne saattaa olla sopiva vasta nelikymppisenä, tai takana voi olla vuosien yrittäminen.

Mutta kannattaisiko lykkääminen? Myrskylä ei kehota siihen, jos toivoo lapsia. Hän haluaa kuitenkin tuoda esiin vanhan vanhemmuuden valoisaa puolta uhkakuvien sijaan.

– Iäkkäistä vanhemmista puhuminen pelkkänä yhteiskunnallisena ongelmana ei anna oikeaa kuvaa ilmiöstä.

Myös Venla Berg pitää uusia, myönteisiä tutkimustietoja tärkeinä. Hänkään ei silti suosittele siirtämään lapsentekoa myöhemmäksi, koska raskauden ja synnytyksen riskit kohoavat iän myötä.

– Ylivoimaisesti suurimmalla osalla vanhoistakin äideistä raskaus ja synnytys sujuvat kuitenkin ongelmitta ja lapsella on lopulta kaikki hyvin.

Lähteet: Advantages of Later Motherhood, The Reversing Association between Advanced Maternal Age and Child Cognitive Ability, The Relationship between Age at First Birth and Mother’s Lifetime Earnings: Evidence from Danish Data, Happiness: Before and After the Kids, Associations between Older Maternal Age, Use of Sanctions, and Children’s Socio- emotional Development Through 7, 11, and 15 Years ja Infant Burns in Finland 1990–2010

Julkaistu: 23.7.2018