"Molemmat vanhempani suhtautuivat ’henkimaailman asioihin’ avoimesti. Isäni kävi aikoinaan jopa meedion tilaisuuksissa, mikä oli silloin hyvin harvinaista. Myös minua yliluonnollinen on kiinnostanut aina, ja nuoresta lähtien luin paljon aiheeseen liittyvää kirjallisuutta.
Nuorena minulle tuli joidenkin vieraiden ihmisten kohdalla voimakas tunne, että heissä on jotakin tuttua, vaikka emme tunteneet toisiamme entuudestaan. Minulla oli myös déjà-vu-kokemuksia, että tämähän on tapahtunut ennenkin. Nämä aistimukset eivät olleet millään tavoin pelottavia.
Tällaista tapahtui aina silloin tällöin. Sitten kului viitisentoista vuotta, ettei tapahtunut mitään vastaavanlaista, kunnes aloin saada etiäisiä. Ehkä kyse oli vain sattumista, mutta vuosien ajan, kun joku odotti vauvaa, tiesin etukäteen, tuleeko tyttö vai poika. Oli samantekevää, oliko kyseessä minulle tuttu vai tuntematon nainen.
VÄLILLÄ TIESIN myös, saako raskaana oleva kaksoset tai saako hän keskenmenon. Keskenmenot pidin tietenkin omana tietonani. Lopulta ventovieraat ihmiset alkoivat soitella minulle ja kysellä tulevan lapsensa sukupuolta.
Siinä meni raja, en halunnut olla ennustaja. Suvun piiristä tiedän kuitenkin edelleen, kuka odottaa ja tuleeko kaksoset. Näin kävi viimeksi syksyllä.
Olin ollut saman työnantajan palveluksessa kolme vuosikymmentä. Kun yritys lopetti, menin kurssille kouluttautumaan ja sitten töihin. Uudessa työpaikassa eräs mies lähestyi minua ja kertoi haluavansa tiedustella hyvin henkilökohtaista asiaa.
Kun annoin luvan, hän kysyi, olenko joskus kokenut jotakin yliluonnollista tai nähnyt enneunia. Vastasin myöntävästi.
Mies kertoi itselläänkin olevan tällaisia taipumuksia, ja että hän vaistoaa saman muista. Sain häneltä pari nimeä ja puhelinnumeroa, joihin ottaa yhteyttä, jos minua alkaa pelottaa.
En ole kuitenkaan tuntenut minkäänlaista pelkoa aistimusteni vuoksi. Nimet paperilla tunnistin jooga-kavereikseni.
Tiesin, että heistä toinen piti pienen tuttavapiirin kesken meedioistuntoja. Olimme keskustelleet monta kertaa henkeviä, mutta istuntoon en ollut osallistunut. Uskaltauduin mukaan vasta myöhemmin ja pyysin sukulaistani sinne mukaan tueksi.
MEEDIOIDEN ISTUNTOON osallistuminen jännitti minua kovasti ensimmäisellä kerralla. Meedio kysyi heti tilaisuuden alussa, tiedänkö olleeni eräässä edellisessä elämässäni nunna. Se laukaisi jännitykseni.
Sain myös viestin isältäni. Viesti oli erittäin hyvä, eivät meediot pahoja viestejä välitäkään.
Tämän kokemuksen jälkeen olen osallistunut useaan istuntoon, myös muiden meedioiden pitämiin. Istunnoissa minulle on selvinnyt paljon asioita. Koen saaneeni myös selityksen minua askarruttaneille unille.
Olin nähnyt vuosien ajan voimakkaita unia, joissa olin aina mies. Unet eivät olleet kovin pitkiä, mutta niitä saattoi tulla muutama yön aikana. Näiden unien jälkeen minulla oli aina ollut hyvä olo.
Eräässä niistä puhuin korkealla mäellä ja ympärilläni oli paljon ihmisiä kuuntelemassa. Sitten yhtäkkiä vaihdoin kieltä ja maisemakin muuttui. Olin samantyyppisessä paikassa toisessa maassa ja puhuin selvää saksaa, italiaa, englantia sekä kieltä, jota en ole tunnistanut.
Meediot ovat kertoneet minulle entisistä elämistäni, ja heidän mukaansa olen ollut niissä usein mies.
Istunnoissa minulle on käynyt selväksi myös, että uni mäellä puhuvasta miehestä kertoo eräästä entisestä elämästäni joskus 1300–1400-luvulla. Olen silloin ollut Walesista kotoisin oleva kyläpäällikkö ja kiertänyt puhumassa pitkin Eurooppaa.
OLEN INNOKAS kalastamaan ja sienestämään, metsä on minulle tärkeä paikka. Meedion mukaan olen joskus 1700-luvun alussa ollut metsästäjä ja kalastaja Virossa. Myös tämän olin nähnyt unessa. Meediot ovat vahvistaneet unieni näyt entisten elämien tapahtumiksi.
Matkoillani olen saanut vuosikymmenten ajan tuntemuksia siitä, että olen ollut paikassa aiemminkin. Ensimmäisen kerran koin niin Akabassa Jordaniassa.
Kaupunkikierroksella vastaan tuli raunioita, iso torni ja kivirakennus. Tiesin heti, että paikka on ollut aiemmin tyrmä, ja epäröin astua sisään. Menin, mutta lähdin pian pois, koska aloin voida huonosti.
Oppaan kysyessä tiedättekö, mikä paikka tämä on ollut, vastasin, että tyrmä, jossa on tehty ihmisille hirveitä asioita. Opas vahvisti, että niin oli ollut.
Tämä on ollut huonoin kokemukseni yliluonnolliseen liittyen.
Myös Venetsia tuntui tutulta. Kuljimme siellä mieheni kanssa sokkeloisilla kujilla. Kello kävi ja piti ehtiä linja-autolle.
Mieheni alkoi jo hermostua, mutta lohduttelin häntä, ettei mitään hätää. Sanoin, että mennään ensin tuosta ja sitten käännytään. Vastaan tulee silta, ja sieltä löydämme perille.
Reitti oli juuri sellainen kuin kuvailin, ja olimme bussilla etuajassa.
KULUI VUOSIA, matkustelimme, mutta mitään vastaavanlaisia kokemuksia ei tullut. Tiettävästi en ole edellisissä elämissäni ollut kyseisissä maissa tai paikoissa.
Muutama vuosi sitten kävimme Balkanin-kiertomatkalla. Makedoniassa aistin tuttuuden. Kun astuimme pääkaupungissa Skopjessa linja-autosta, tiesin heti olleeni siellä ennenkin. Osasin kertoa, missä on tehty puu- ja savitöitä. Myös paikallisessa kirkossa minun oli hyvä olla.
Edellisistä elämistä tietäminen on merkinnyt minulle paljon. Se on selkeyttänyt asioita kovasti. Kaikella on jokin tarkoitus. Ymmärrän myös, miksi jotkin asiat elämässäni ovat menneet niin kuin ovat.
Elämäni on muuttunut viestien ja kokemuksien kautta vakaammaksi ja kaikin puolin onnellisemmaksi.”
Helena Suomi on 71-vuotias eläkeläinen Lahdesta. Hän harrastaa lukemista, joogaa, puutarhanhoitoa, kuntosalia sekä hyötyliikuntaa marjastamalla ja kalastamalla.
Sarjassa lukijat kertovat yliluonnollisista kokemuksistaan.
Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 1/2019.
