Terve.fi

Yleistietoa kilpirauhassyövästä

Yleistietoa kilpirauhassyövästä

Kilpirauhassyöpä on yleisempi naisten keskuudessa. Suurin osa kilpirauhasen kyhmyistä ovat hyvänlaatuisia. Lue lisää kilpirauhassyövästä.
Teksti Toimitus
Mainos

Kilpirauhassyövän seuranta toteutetaan alkuun erikoissairaanhoidossa, puolen vuoden – vuoden välein. 2-10 vuoden kuluttua, tapauksesta riippuen, seuranta voidaan siirtää perusterveydenhuoltoon. Seurantakäynneillä kilpirauhanen tunnustellaan vuosittain ja potilaalle tehdään kaulan alueen ultraäänitutkimus 2-5 vuoden välein. Tarvittaessa otetaan uusia ohutneulanäytteitä, mikäli ultraäänellä nähdään epäilyttäviä muutoksia. Lisäksi seurannassa käytetään verestä laboratoriomenetelmin mitattavaa seerumin tyreoglobuliinia (S-tygl) sekä tyroksiinin (S-T3-V) ja S-TSH (aivolisäkkeen erittämä kilpirauhasta stimuloiva hormoni) mittauksia.

Lue kilpirauhassyövän oireista.

Kilpirauhassyövän periytyvyys

Kilpirauhassyöpään liittyvä perinnöllinen taipumus on pieni. Perinnöllinen taipumus liittyy erityisesti medullaariseen kilpirauhassyöpään (3 - 5 % kaikista kilpirauhassyövistä), jolloin taustalla on usein harvinainen perinnöllinen oireyhtymä MEN-2. Medullaariseen karsinoomaan sairastuneille tehdään geenitutkimukset perinnöllisyyden toteamiseksi ja perinnöllisyyden varmistuttua myös lähisukulaiset kutsutaan tutkimuksiin. Papillaariseen kilpirauhassyöpään sairastuneen jälkeläisillä on muuhun väestöön verrattuna noin nelinkertainen riski sairastua kilpirauhassyöpään. Noin 3 % papillaarisista kilpirauhassyövistä on perinnöllisiä.

Kilpirauhassyövän yleisyys

Kilpirauhasesta löytyvät kyhmyt ovat varsin yleisiä. Jopa yli 5 %:lla terveestä väestöstä on kilpirauhasessa palpoiden löydettävä kyhmy ja ultraäänitutkimuksella kyhmyjä löydettäisiin jopa puolelta väestöstä. Valtaosa näistä kyhmyistä (> 95 %) on täysin hyvänlaatuisia. Kaikki kaulan alueen kyhmyt eivät siis tarkoita syöpää, mutta vaativat kuitenkin jatkotutkimuksia hyvänlaatuisuuden varmistamiseksi.

Lue lisäksi kilpirauhassyövän hoidosta.

Suomessa todettiin vuosittain vuosien 2008-2012 aikana miehillä 107 ja naisilla 312 uutta kilpirauhassyöpätapausta. Kilpirauhassyöpää esiintyy naisilla 2-4 kertaa useammin kuin miehillä ja sairastuneiden keski-ikä on 40 - 45 vuotta. Syöpätyypeistä papillaarinen ja follikulaarinen karsinooma ovat yleisimpiä edustaen yhdessä 85 - 95 % tapauksista. Noin 5 % kasvaimista on medullaarista tyyppiä, johon liittyy mahdollinen perinnöllinen taipumus. Pieni osa kasvaimista on ns. anaplastista tyyppiä, joka kasvaa ja leviää nopeasti ollen kilpirauhassyöpätyypeistä huonoennusteisin. Anaplastiset kasvaintyypit ovat yleisempiä iäkkäämmillä potilailla.

Kilpirauhassyövän ennuste

Kilpirauhassyöpään sairastuneen ennuste riippuu henkilön iästä, peruskunnosta, taudin toteamisen nopeudesta ja syöpätyypistä. Kasvaimet luokitellaan tuumorin koon, sairaiden imusolmukkeiden ja etäpesäkkeiden lukumäärän perusteella. Pienillä ja vähemmän levinneillä kasvaimilla on luonnollisesti parempi ennuste. Nykyään yhä suurempi osa tapauksista todetaan ja voidaan hoitaa hyvin varhaisessa vaiheessa, jolloin ennustekin on erinomainen.

Yleisin kilpirauhassyöpätyyppi, papillaarinen karsinooma, on hyvin erilaistunut, kiltisti käyttäytyvä kasvain, johon sairastuneista viiden vuoden kuluttua on noin 98 %. Papillaarinen karsinooma kasvaa hitaasti ja leviää lähinnä imuteitä pitkin läheisiin imusolmukkeisiin. Etenkin nuorilla ihmisillä imusolmukkeisiinkaan levinnyt syöpä ei huononna juuri ennustetta, vaan sairastuneet imusolmukkeet voidaan poistaa siinä missä kilpirauhanenkin

Follikulaarinen kasvain leviää papillaarisesta poiketen myös verisuonia pitkin ja voi lähettää etäpesäkkeitä mm. keuhkoihin ja luustoon. Follikulaarinen kasvaimeen sairastuneista viiden vuoden päästä elossa on noin 90 % potilaista. Follikulaarinen kasvain on yleisin ikäluokassa 40 - 60 vuotta.

Myös medullaarisen kilpirauhassyövän ennuste on hyvä, ja viiden vuoden kuluttua taudin toteamisesta nion 86 % on elossa. Ainut heikon ennusteen kilpirauhassyöpätyyppi on anaplastinen kasvain, joka kasvaa nopeasti ja lähettää etäpesäkkeitä herkemmin. Anaplastista eli erilaistumatonta syöpää tavataan useammin iäkkäämmillä, mikä osaltaan huonontaa ennustetta. Anaplastista kilpirauhassyöpää sairastavista 5 % on elossa viiden vuoden kuluttua ja keskimääräinen elinaika on kuusi kuukautta.

Kilpirauhasen totaalipoisto leikkauksessa parantaa ennustetta vähentämällä uusiutuman mahdollisuuksia. Myös radiojodihoitojen on todettu laskevan kuolleisuutta tapauksissa, joissa sitä on mielekästä käyttää. Valtaosa syövän uusiutumisista tapahtuu ensimmäisen 10 vuoden aikana, ja tämän vuoksi kilpirauhasyövän sairastanut potilas käy säännöllisessä seurannassa mahdollisten lisähoitojen tarpeen vuoksi.

Lähteet:

Umpirauhasten kasvaimet, Syöpätaudit, Kustannus Oy Duodecim 2013.

Schalin-Jäntti C. Hoidetun kilpirauhassyövän seuranta perusterveydenhoidossa, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016.

ICD-10:

C73 Kilpirauhassyöpä

Julkaistu: 16.4.2010