Kesäisen auringonpaisteen vaihtuessa syyssateisiin ja viimaan moni huomaa muutoksia myös ihonsa kunnossa. Rusketus haihtuu ja ihon karaistuminen ultraviolettisäteitä vastaan palautuu entiselleen, joten suojavoiteiden käytön laiminlyöjät polttavat ihonsa nopeasti talvisille aurinkomatkoille suunnatessaan.
Jäämeren kuiskaus ja huoneistojen sisäilman kuivuminen yhdistettynä talvivaatteiden hiostavaan vaikutukseen järkyttää ihomme rasva- ja kosteustasapainoa, ja moni joutuu aloittamaan talvisen perusvoiteiden käytön.
Ihon kuivuminen talvisaikaan on erityisen suuri ongelma ihoatoopikoiden kohdalla. Atooppista ihottumaa on suomalaisista noin viidesosalla, ajoittain kuivasta ihosta kärsii todennäköisesti meistä joka ikinen.
Kuiva iho kuriin
Vastoin yleistä uskomusta päivittäiset kylvyt tai suihkut eivät pahenna ihon kuivumista.
Pelkän vesipesun tai saippuapesun sijaan herkän ihon voi pestä miedoilla vauvojen pesuaineilla, juoksevalla perusvoiteella tai pesuvoiteilla.
Pesujen panttaaminen voi johtaa ojasta allikkoon, kun pesemättömälle iholle kertyvä tali alkaa ärsyttää ja kuivaihoisuus muuttuukin taliköhnäihottumaksi.
Saunassa käyntikään ei ole kiellettyä, mutta pitkäkestoista hikoilua on syytä välttää ja varoa raapimasta löylyissä herkästi kutisevaa ihoa.
Hiki on syytä pestä pois mahdollisimman pian, ja tämä koskee myös hengittämättömien talvivaatteiden alle kertyvää hikeä ja talviurheiluharrastuksia.
Kerrospukeutuminen on tärkeää lämmöneristyksen kannalta, ja ihoa vasten kannattaa valita jokin sileä luonnonkuitu, villa tai tietyt keinokuidut karkeudessaan ärsyttävät.
Perusvoiteina suositaan juoksevia ja herkästi imeytyviä valmisteita, ellei iho ole erityisen kuivakka, jolloin turvaudutaan rasvaisempiin emulsiovoiteisiin tai salvoihin. Hyvä käytäntö on laittaa rasvainen voide kuivuviin rystysiin, kyynär- ja kantapäihin, kun taas nopeammin imeytyvä muualle.
Kutiseville, ärtyneille alueille tai ekseeman kehittyessä miedot reseptittä saatava kortisonivoiteet auttavat. Jos kutinaa tai ihon hilsehdintää ei saa kuriin näillä keinoin, saattaa lääkärin puoleen kääntyminen olla paikallaan.
Lähtöpassit kutsumattomille vieraille
Monen riesaksi kehittyvät myös kuivat ja koppuraiset kantapäät sekä päkiät, joihin voi ilmaantua kivuliaita haavaumia.
Kyseessä on hyperkeratoosiksi kutsuttu tila, johon yleensä aivan tavanomaiset perusvoiteet eivät pure. Lämpimässä vedessä kylvettelyn jälkeen kovettumia voi rapata hohkakivellä tai raspilla ohuemmaksi.
Hyperkeratoosia voi pehmentää myös karbamidia eli ureaa sisältävillä perusvoiteilla, joita voi levittää useamman kerroksen peräjälkeen, kunnes voide on hyvin imeytynyt aina kovettuman syvimpiin kerroksiin saakka. Hankalimmat kovettumat voivat uskoa liikavarvas- tai känsälaastareita.
Talvivaatteiden lämpö luo otolliset olosuhteet myös ihon kutsumattomille vieraille, joista yleisin on tavanomainen jalkasieni. Sen erottaa ajoittain kutisevasta hilseilystä tyypillisimmin reunimmaisessa varvasvälissä, joko vain toisessa tai molemmissa jaloissa.
Etenkin ikäihmisille kehittyy hautumia nivusiin, pakaravakoon ja rintojen alle. Myös hautumissa on usein mukana infektiota, jonka tavallisia aiheuttajia ovat hiivat.
Ilman reseptiä on saatavilla sekä hiivoihin että sieniin tehoavia paikallishoitoja, joilla vierailijat on helpointa hävittää.
Näin pidät ihostasi huolta
- Pese ihosi päivittäin myös talvisin, mutta valitse pesuaineesi oikein.
- Vältä pitkäaikaista hikoilua ja pukeudu hengittävästi
- Sitkeimpiin kovettumiin kannattaa kokeilla hiomista ja karbamidia sisältäviä perusvoiteita
- Kutiseva ja ärtynyt iho saattaa vaatia perusvoiteiden lisäksi myös lääkevoiteita. Reseptittä saatavia hydrokortisoni-valmisteita voi kokeilla.
- Hautumien estämiseksi taipeet kuivataan hyvin pesujen jälkeen ja käytetään tarvittaessa hiivalääkettä
Lue myös:
Lääkärikirja: Atooppinen ihottuma
