Borrelioosi

Borrelioosi tai Lymen borrelioosi, on taudinkuvaltaan vaihteleva infektiosairaus, jonka aiheuttaa Borrelia burgdorferi -spirokeetta. Borrelia burgdorferista on useita alalajeja, jotka voivat aiheuttaa taudin. Taudin aiheuttavat spirokeetat leviävät ihmiseen puutiaisen piston välityksellä. Primaari-infektiossa noin puolelle Lymen tautiin sairastuneista ilmaantuu Erythema migrans -niminen ihottuma, jonka perusteella tautia voidaan alkaa hoitaa.  Tauti voi olla myös laajalle levinnyt, jolloin oirekuva on moninaisempi. Oireita voivat levinneessä infektiossa olla mm. hyppivät nivel- ja lihaskivut, mono- tai oliogoartriitit, sydänoireet sekä keskushermosto-oireet kuten päänsärky, väsymys. Lymen borrelioosin diagnoosi on kliininen, mutta etenkin levinneessä ja myöhäisoireisessa borrelioosissa tarvitaan laboratoriotutkimuksia kuten vasta-ainemäärityksiä. Lymen borrelioosia hoidetaan mikrobilääkkeillä kuten amoksisilliinilla.

Borrelioosin aiheuttaja

Lymen borrelioosin aiheuttaa Borrelia burgdorferi –spirokeetta, jota on useita alalajeja. Euroopassa tavallisimmat ovat B. afzelii, B. garinii ja B. burgdorferi sensu stricto. Spirokeetta tarttuu ihmiseen puutiaisen - Suomessa yleisimmin Ixodes ricinus -puutiaisen - pureman välityksellä.  Tauti voi tarttua aikuisen puutiaisen tai nymfi- ja toukkamuodon välityksellä.

Puutiaisten esiintyminen Suomessa vaihtelee: puutiainen on levinnyt ainakin Pietarsaari-Joensuu-linjan eteläpuolelle, mutta sitä esiintyy paikoin pohjoisemmassakin erityisesti rannikkoseudulla. Eniten puutiaista esiintyy Ahvenanmaalla ja Saaristomeren alueella.  Puutiaiset suosivat luonnossa kosteata ruohikko- ja heinikkomaastoa sekä pensaikkoja ja aluskasvillisuutta ja piston vaara onkin suurin tällaisissa paikoissa.  Jos infektoitunut puutiainen pistää ihmistä, riski saada infektio on noin 10-20 %. Riskiä saada infektio pistossa lisää se, kuinka kauan puutiainen on ehtinyt olla iholla kiinnittyneenä.

Borrelioosin oireet

Lymen borrelioosin oireet voidaan jakaa varhaisvaiheeseen, varhaiseen laajalle levinneeseen sekä myöhäiseen laajalle levinneeseen. Varhaisvaiheessa eli primaari-infektiossa puutiaisen piston kohdalle iholla kehittyy noin puolelle potilaista erythema migrans – ihottuma.  Erythema migrans on usein pistokohdasta rengasmaisesti leviävä punoitus iholla. Ihottuma syntyy päivien tai muutamien viikkojen aikana pistosta ja voi hävitä itsestään ja jäädä potilaalta jopa huomaamatta. Yli 5 cm:n läpimittaista punoittavaa ihottumaa on pidettävä erythema migransina jos puremasta on kulunut yli viikko aikaa. Primaarivaiheessa potilaan muut oireet ovat usein lievät – väsymystä ja lievää lämpöilyä voi esiintyä. Primaarivaiheen harvinainen oire on pistokohdan lähettyville pehmeään kohtaan ilmaantuva kasvainmainen ja punoittava lymfosytooma joka häviää hitaasti itsestään.

Laajalle levinneessä ja myöhäisoireisessa taudissa oireet ovat monimuotoiset ja ne voivat ilmaantua pitkänkin ajan, jopa yli vuoden kuluttua infektiosta.  Myöhäisoireita tulee jopa puolelle hoitamattomista ihottumavaiheen sairastaneista potilaista. Ensioireina on usein lihas- ja nivelkivut, jotka vaihtavat paikkaa ”hyppien”. Myös niveltulehduksia eli artriitteja voi esiintyä. Tulehdusta voi olla yhdessä tai useammassa nivelessä. Neurologisia oireita voivat olla päänsärky, väsymys, meningiitti, meningoradikuliitti, neuriitti, enkefaliitti ja pareesit. Yleisin neurologinen oire on kasvohermohalvaus.

Erityisesti lapsilla kasvohermohalvauksen syy on useimmiten borrelioosi.  Levinnyt myöhäinen borrelioosi voi myös aiheuttaa sydänoireita kuten myokardiittia ja johtumishäiriöitä (esm,. AV-blokki). Iho-oireista moniläiskäinen erythema migrans ja acrodermatitis atrophicans liittyvät usein borrelioosiin.

Diagnostiikka

Primaarisen tartunnan vaiheessa, jossa potilaalla on nähtävissä erythema migrans ja taudinkuva sopii kliinisesti borrelioosiin, vasta-ainemäärityksiä tai muitakaan laboratoriotutkimuksia ei tarvita vaan diagnoosi voidaan asettaa ja hoito aloittaa kliinisen kuvan perusteella.

Myös lymfosytooma pistokohdassa tai sen lähettyvillä on primaariborrelioosille diagnostinen.

Myöhäisborrelioosia epäiltäessä on esitiedoista selvitettävä, onko potilaalla ollut viimeisen vuoden aikana puutiaisen puremia, erythema migransia tai onko hän liikkunut alueilla, joilla puutiaisia esiintyy.  On hyvä myös kysyä, onko perheenjäseniltä tai lemmikkieläimistä löytynyt puutiaisia ja onko pisto mahdollinen myös potilaan kohdalla.

Tärkein diagnostinen laboratoriotesti on borreliavasta-aineiden tutkiminen joko seerumista tai aivo-selkäydinnesteestä. Usein käytetään aluksi seulontatestinä ELISA-menetelmää, jonka jälkeen positiiviset tai epäselvät tulokset varmistetaan jolloin muulla menetelmällä, esimerkiksi Immunoblot tai Western Blot -analyysejä käyttämällä. On huomattava, että borreliatartunnan alkuvaiheessa vasta-ainetuotanto voi olla heikkoa. Usein joudutaankin ottamaan vasta-aineita useaan kertaan, aikaisintaan kuukauden kuluttua.

Jos epäillään neuroborrelioosia, tarvitaan tutkittavaksi sekä seerumin että aivo-selkäydinnesteen borreliavasta-aineet. Aivo-selkäydinnesteen lymfosytoosi antaa usein tukea borrelia-diagnoosille. Neuroborrelioosin diagnostiikassa IgM-vasta-aineiden spesifisyys on huono, eikä niitä suositella rutiinikäyttöön. IgM- ja IgG-pitoisuuksien pysyminen suurena viittaa pitkittyneeseen infektioon. Laajalle levinneessä borreliainfektiossa vasta-aineet suurenevat yleensä selvemmin ja diagnostiikka on niitä käyttäen luotettavampaa kuin varhaisvaiheessa.

On huomattava, että oireettomilta potilailta ei tule tutkia vasta-aineita, sillä niiden löytyminen ei välttämättä kerro akuutista infektiosta vaan vasta-aineet voivat olla peräisin jostain sairastetusta infektiosta. Vaikeissa tapauksissa diagnoosiin voidaan päästä borrelia-spirokeetan DNA:n osoittamisella PCR-tekniikalla esimerkiksi nivelnestenäytteestä. Värjäyksien ja viljelyiden merkitys diagnostiikassa on vähäinen.

Borrelioosin hoito ja seuranta

Pelkkä puutiaisen pisto tai epäily siitä ilman erythmean migransia tai muuta selvää viitettä Lymen borrelioosiin ei ole aihe aloittaa antibioottihoitoa. Potilasta on kuitenkin syytä kehottaa tarkkailemaan pistoaluetta.

Primaarivaiheessa, eli kun potilaalla on erythema migrans tai lymfosytooma, borrelioosia hoidetaan ensisijaisesti amoksisilliinilla (aikuisille 500 mg x 3, jos paino alle 70 kg, ja 1 g x 3 jos paino yli 70 kg. Lapsille 50 mg/kg jaettuna kolmeksi annoskerraksi/vrk) 2-3 viikon ajan. Vaihtoehtoisina antibiootteina on aikuisilla doksisykliini ja lapsilla doksisykliini, asitromysiini tai kefuroksiimiaksetiili.

Doksisykliini voi aiheuttaa käytännön ongelmia, sillä sen käyttöön voi liittyä valoyliherkkyyttä ja suurin osa infektioista on kesällä.

Hoitokäytännöt vaihtelevat laajalle levinneen ja myöhäisen borrelioosin osalta. Myöhäisvaiheessa ensisijainen hoito on kliinisen kokemuksen mukaan keftriaksoni tavallisimmin kolmen viikon hoitona, mutta pidempiäkin hoitoaikoja voidaan tilanteen mukaan harkita.

Borrelioosin myöhemmissä vaiheissa tulee konsultoida borrelioosin hoitoon perehtynyttä lääkäriä.

Joillakin potilailla oireet pitkittyvät asianmukaisesta hoidosta huolimatta. Varsinkin niveloireet voivat pitkittyä.  Tällä hetkellä ajatellaan syntymekanismin olevan muu kuin infektion jatkuminen.  Oireiden pitkittyessä vasta-aineiden määrityksestä ei ole hyötyä hoitotuloksen arvioinnissa, sillä sairastetun borreliainfektion jälkeen vasta-ainetasot voivat pysyä koholla jopa vuosia.

Borrelioosin yleisyys

Lymen tautia esiintyy Euroopan lisäksi Pohjois-Amerikassa ja osassa Aasiaa. Puutiaisten borreliakantajuus vaihtelee alueittain huomattavasti. Suomessa puutiaisista noin 10 % on kantajia, tosin joillain alueilla kantajuus voi olla jopa 50 %. Arvioidaan, että vuosittain Suomessa muutama tuhat asukasta sairastaa borrelioosin primaarivaiheen. Lisäksi myöhäisvaiheen sairastaa noin 1500 potilasta vuodessa.

TerveTV: Katso video Lymen taudista

Viitteet:

Hedman K. ym. (toim.) 2010.  Mikrobiologia. 1. painos. Duodecim. Helsinki.

Lääkärin käsikirja. Duodecim.

Lue myös:

Punkin purema - potilasohje

Pikatesti voi selvittää jopa 20 minuutissa puutiaisaivokuumeen

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle: