Ravitsemuksen yhteyttä muistisairauksiin tutkitaan kiivaasti. Toistaiseksi on saatu selville, että Välimeren ruokavaliota noudattavilla näyttäisi olevan muita pienempi sairastumisriski. Ruokavalioon kuuluu runsaasti kasviksia, oliiviöljyä, siemeniä ja pähkinöitä sekä kohtuullisesti kalaa, ­munia ja maitotuotteita.

– Yksittäisiä ruoka-aineita tutkitaan, mutta näyttö on vielä aika puutteellista. Ravitsemus muistisairauksien synnyssä ei silti ole missään nimessä merkityksetön. Sillä voi vaikuttaa muihin riskitekijöihin, kuten korkeaan verenpaineeseen ja kolesteroliin, kertoo nuo­rempi tutkija, laillistettu ravitsemusterapeutti Maija Ylilauri Itä-Suomen yliopistosta.

Hyötyä kananmunasta?

Toissa vuonna Itä-Suomen yliopiston tutkijat paljastivat, että ravinnosta saatava koliiniyhdiste voi olla yhteydessä pienempään dementian riskiin. Koliini on ­vitamiinin kaltainen, ihmiselle välttämätön ravintoaine, jota tarvitaan muun muassa hermoston välittäjäaineen asetyylikoliinin valmistamiseen. Sitä saadaan etenkin kananmunista.

– On arveltu, että koliini liittyisi oppimiseen ja muistiin vaikuttavien geenien toimintaan. Sen riittävä saanti voisi hidastaa kognitiivisten taitojen heikentymistä ja ­sitä kautta Alzheimerin kehittymistä.

Ylilauri muistuttaa, että asiasta tarvitaan lisää tietoa ja tutkimuksia. Esimerkiksi ei osata varmuudella ­sanoa, onko muistisairailla puutetta koliinista vai onko koliinin tarve heillä lisääntynyt.

Koliinia saa riittävästi ravitsemussuositusten mukaisesta ruokavaliosta. Munien syömistä ei ole tarve lisätä.

Geriatrian professori Miia Kivipelto, Karoliininen instituutti ja Itä-Suomen yliopisto (vas.). Laillistettu ravitsemusterapeutti, nuorempi tutkija Maija ­Ylilauri, Itä-Suomen yliopisto.

Ota lautaselle aivoruokaa

Jos syö suositusten mukaan, ei tarvitse liioin olla huolissaan aivoterveydelle tärkeiden B-vitamiinien, omega-3-rasvahappojen ja antioksidanttien saannista.

B-vitamiinien on havaittu alentavan veren homo­kysteiinipitoisuutta. Tämä on muistisairauksien ehkäisyssä eduksi. Liian suuri määrä voi vaurioittaa hermoja ja verisuonia, mikä saattaa lisätä Alzheimerin riskiä. B-vitamiineja saa tummanvihreistä kasviksista, maitotuotteista ja pähkinöistä. B12-vitamiinia on vain eläinperäisessä ruoassa: liha- ja maitotuotteissa.

Omega-3-rasvahapot vaikuttavat suotuisasti verisuonten terveyteen, ja runsaasti antioksidantteja sisältävä ruokavalio edistää yleisesti aivojen hyvinvointia.

– Omega-3-lisäravinteita ei suositella kuin lääkärin määräyksestä, koska käyttö voi nostaa haitallista LDL-kolesterolia tai johtaa glukoositasapainon häiriöön. Mieluummin kannattaa lisätä ruokavalioon rypsiöljyä ja kalaa. Antioksidantteja saa kasviksista, Ylilauri sanoo.

Syö säännöllisin väliajoin

Suomessa on tutkittu ravitsemussuositusten mukaisen ruokavalion ja muun elintapaohjauksen merkitystä muistille FINGER-tutkimuksessa. Tutkimus osoitti ensimmäisenä maailmassa, että vaikuttamalla samanaikaisesti moniin elintapoihin voidaan ehkäistä muistitoimintojen heikkenemistä, myös ikääntyneillä.

– Tärkeää on myös, että energian saanti ja kulutus ovat tasapainossa, jottei kerry ylipainoa. Säännöllinen ateriarytmi edistää painon ja verenpaineen pysymistä kurissa.

Aivoille on tärkeää saada ravintoa eli glukoosia säännöllisesti pitkin päivää. Muuten tulee väsymystä, keskittymisvaikeuksia ja ajatuksen pät­kimistä. Ikääntyneillä pitkät ruokavälit tai vähäinen syöminen voivat kostautua ­huterana olona. Se lisää kaatumisia ja päähän kohdistuvien vammojen vaaraa. Ne on yhdistetty lisääntyneeseen muistisairauksien riskiin.

Kaatumisvaaraa lisää myös alkoholi, ­joka on muutenkin aivoille haitallista.

– Aivoterveydelle riskitöntä kulutus­tasoa ei tiedetä.