
Voiko ruoalla vaikuttaa muistiin? Katso tästä, millainen on muistia tukeva ruokavalio
Muistisairauksista 40 prosenttia olisi torjuttavissa elintapamuutoksilla, esimerkiksi paremmalla ruokavaliolla. Lue asiantuntijoiden vinkit siitä, millainen ruoka tukee muistia.
Ravitsemuksen yhteyttä muistisairauksiin tutkitaan kiivaasti. Toistaiseksi on saatu selville, että Välimeren ruokavaliota noudattavilla näyttäisi olevan muita pienempi sairastumisriski. Ruokavalioon kuuluu runsaasti kasviksia, oliiviöljyä, siemeniä ja pähkinöitä sekä kohtuullisesti kalaa, munia ja maitotuotteita.
– Yksittäisiä ruoka-aineita tutkitaan, mutta näyttö on vielä aika puutteellista. Ravitsemus muistisairauksien synnyssä ei silti ole missään nimessä merkityksetön. Sillä voi vaikuttaa muihin riskitekijöihin, kuten korkeaan verenpaineeseen ja kolesteroliin, kertoo nuorempi tutkija, laillistettu ravitsemusterapeutti Maija Ylilauri Itä-Suomen yliopistosta.
Hyötyä kananmunasta?
Toissa vuonna Itä-Suomen yliopiston tutkijat paljastivat, että ravinnosta saatava koliiniyhdiste voi olla yhteydessä pienempään dementian riskiin. Koliini on vitamiinin kaltainen, ihmiselle välttämätön ravintoaine, jota tarvitaan muun muassa hermoston välittäjäaineen asetyylikoliinin valmistamiseen. Sitä saadaan etenkin kananmunista.
– On arveltu, että koliini liittyisi oppimiseen ja muistiin vaikuttavien geenien toimintaan. Sen riittävä saanti voisi hidastaa kognitiivisten taitojen heikentymistä ja sitä kautta Alzheimerin kehittymistä.
Ylilauri muistuttaa, että asiasta tarvitaan lisää tietoa ja tutkimuksia. Esimerkiksi ei osata varmuudella sanoa, onko muistisairailla puutetta koliinista vai onko koliinin tarve heillä lisääntynyt.
Koliinia saa riittävästi ravitsemussuositusten mukaisesta ruokavaliosta. Munien syömistä ei ole tarve lisätä.

Ota lautaselle aivoruokaa
Jos syö suositusten mukaan, ei tarvitse liioin olla huolissaan aivoterveydelle tärkeiden B-vitamiinien, omega-3-rasvahappojen ja antioksidanttien saannista.
B-vitamiinien on havaittu alentavan veren homokysteiinipitoisuutta. Tämä on muistisairauksien ehkäisyssä eduksi. Liian suuri määrä voi vaurioittaa hermoja ja verisuonia, mikä saattaa lisätä Alzheimerin riskiä. B-vitamiineja saa tummanvihreistä kasviksista, maitotuotteista ja pähkinöistä. B12-vitamiinia on vain eläinperäisessä ruoassa: liha- ja maitotuotteissa.
Omega-3-rasvahapot vaikuttavat suotuisasti verisuonten terveyteen, ja runsaasti antioksidantteja sisältävä ruokavalio edistää yleisesti aivojen hyvinvointia.
– Omega-3-lisäravinteita ei suositella kuin lääkärin määräyksestä, koska käyttö voi nostaa haitallista LDL-kolesterolia tai johtaa glukoositasapainon häiriöön. Mieluummin kannattaa lisätä ruokavalioon rypsiöljyä ja kalaa. Antioksidantteja saa kasviksista, Ylilauri sanoo.
Syö säännöllisin väliajoin
Suomessa on tutkittu ravitsemussuositusten mukaisen ruokavalion ja muun elintapaohjauksen merkitystä muistille FINGER-tutkimuksessa. Tutkimus osoitti ensimmäisenä maailmassa, että vaikuttamalla samanaikaisesti moniin elintapoihin voidaan ehkäistä muistitoimintojen heikkenemistä, myös ikääntyneillä.
– Tärkeää on myös, että energian saanti ja kulutus ovat tasapainossa, jottei kerry ylipainoa. Säännöllinen ateriarytmi edistää painon ja verenpaineen pysymistä kurissa.
Aivoille on tärkeää saada ravintoa eli glukoosia säännöllisesti pitkin päivää. Muuten tulee väsymystä, keskittymisvaikeuksia ja ajatuksen pätkimistä. Ikääntyneillä pitkät ruokavälit tai vähäinen syöminen voivat kostautua huterana olona. Se lisää kaatumisia ja päähän kohdistuvien vammojen vaaraa. Ne on yhdistetty lisääntyneeseen muistisairauksien riskiin.
Kaatumisvaaraa lisää myös alkoholi, joka on muutenkin aivoille haitallista.
– Aivoterveydelle riskitöntä kulutustasoa ei tiedetä.
Ravintovalmiste saattaa auttaa
Rasvahappoja ja vitamiineja sisältävä ravintovalmiste näyttäisi hidastavan muistin ja tiedollisten toimintojen heikentymistä sekä aivojen tilavuuden surkastumista, selvisi eurooppalaisessa LipiDiDiet-tutkimuksessa. Valmistetta myydään nimellä Souvenaid.
Kolme vuotta kestäneeseen tutkimukseen osallistui yli 300 ihmistä, jotka sairastivat lievää Alzheimerin tautia. Tulokset julkaistiin viime syksynä.
– Vaikutukset olivat nyt selkeämpiä kuin kahden vuoden kohdalla. Se kertonee siitä, miten tärkeää monipuolinen ravitsemus aivoille on, professori Miia Kivipelto sanoo.
Hän kehottaa keskustelemaan valmisteen käytöstä Alzheimerin tukihoitona oman lääkärin kanssa. Tuotetta saa apteekista ilman reseptiä. Merkittäviä sivuvaikutuksia ei ole havaittu.
– Ennalta ehkäisevän käytön hyödystä terveellä ihmisellä ei ole näyttöä. Valmiste on kehitetty varhaisen Alzheimerin hoitoon.
125 millilitran pullo maksaa runsaasta kahdesta eurosta liki neljään euroon ostoerän suuruuden mukaan. Käyttösuositus on yksi pullo päivässä.