CRPS eli monimuotoinen alueellinen kipuoireyhtymä

CRPS (Complex Regional Pain Syndrome) on määritelty kivuliaaksi oireyhtymäksi, jossa oireina ovat alueellinen kipu, tuntomuutokset sekä autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston toimintamuutokset (muutokset ihon lämpötilassa, hikoilussa ja verenkierrossa). Tälle kiputilalle oli etenkin aiemmin käytössä monia termejä, kuten Sudekin atrofia, reflektorinen sympaattinen dystrofia (RSD), algoneurodystrofia, kausalgia, olkapää-käsi -oireyhtymä ja vamman jälkeinen kipuoireyhtymä eli posttraumaattinen kipusyndrooma. Kansainvälinen kipututkimusjärjestö IASP yhtenäisti terminologiaa vuonna 1994, jolloin nimettiin tyypin I CRPS (aiempi RSD) ja tyypin II CRPS (aiempi kausalgia).

Oireisto molemmissa kipuoireyhtymissä on samankaltainen. CRPS I -oireyhtymässä ei ole todennettavissa hermovauriota kun taas CRPS II -oireyhtymässä hermovaurio puolestaan löytyy. Hermovaurio aiheuttaa CRPS II oireyhtymässä selvemmät tunto-, lihasvoima- ja refleksimuutokset. Oireyhtymä on yleensä joko ylä- tai alaraajassa. Oireet saattavat kuitenkin levitä vartalollekin.

CRPS:n esiintyvyys ja taustatekijät


Edelleenkään CRPS:n syitä ja mekanismeja ei tunneta täysin. Ilmeisesti sekä CRPS:n kehittymiseen että oireiden jatkumiseen johtavia syitä on useita. Keskushermoston ja autonomisen hermoston säätelyn muutokset ja häiriöt elimistön puolustusjärjestelmän toiminnassa vaikuttavat CRPS:ssä. Useimmiten CRPS:ään liittyvät muutokset ovat palautuvia; vain harvoille ja pysyviä jälkiseuraamuksia.
 
Oireyhtymää esiintyy harvinaisena myös lapsilla vaikka tyypillisesti oireisto ilmenee 36-46 -vuotiailla. CRPS näyttää kehittyvän herkemmin naisille, 60-80 % potilaista on naisia. Usein oireyhtymän kehittyminen saa alkunsa vammasta - joka saattaa olla vähäinenkin - tai leikkauksesta. Murtuma on prosessin käynnistäjänä 16-46 %:lla, venähdys tai revähdys 10-29 % ja leikkaus 3-24 %. Murskavamma tai ruhje on taustatekijänä 8-18 %:ssa. Taustalla voi olla myös raajan käyttämättömyys kuten vamman jälkeinen kipsihoito. Oireyhtymä voi kehittyä myös aivo - tai sydäninfarktin seurauksena. Masennus, ahdistuneisuus tai stressaava elämäntilanne näyttävät olevan riskitekijöitä CRPS:n kehittymiselle. Aina ei kuitenkaan yhteyttä vammaan tai käyttämättömyyteen ole löydettävissä; 2 - 23 %:ssa CRPS -oireyhtymistä syy-yhteyttä taustatekijään ei ole osoitettavissa.

CRPS:n oireet

CRPS-oireyhtymään liittyy samanaikaisesti useita erilaisia oireita. Vaikea kipu ja ylituntevuus kosketukselle ovat tavallisimpia. Kipu on usein polttava, särkevä tai pistävä ja tuntuu olevan syvällä kudoksissa. Oireisto painottuu usein raajan ääreisosiin. Kipu pahenee rasituksessa tai raajaa liikuttaessa, ja raajan kohoasento lievittää usein oireita. Kylmä tai kosketus saattaa tuntua kivuliaalta tai epämiellyttävältä. Kipu saattaa pahentua öiseen aikaan, asennon muutoksissa, ympäristön lämpötilan muutoksista sekä henkisestä stressistä.

Tahdosta riippumattoman hermoston toiminnan muutokset ovat CRPS:ssä tavallisia. Näitä ovat tavallisimmin turvotus, ihon värin tai lämpötilan muutokset sekä hikoilun muuttuminen. Turvotusta pahentavat rasitus, kivuliaat ärsykkeet, kylmä tai kuuma sekä raajan pitäminen alhaalla. Iho voi olla oireiston alkuvaiheessa punoittava, kipuoireyhtymän pitkittyessä sinertävä, sinipunertava tai kalpea. Alkuvaiheessa lämpötila on yleensä tervettä puolta korkeampi ja kipualuetta kuumottelee, pitkittyneessä tilanteessa lämpötila usein laskee ja kylmäämisen tunne on tavallista.


Lihaksiston toiminnan muutokset ovat alueellisessa kipuoireyhtymässä myös tavallisia. Lihasvoima heikkenee ja liikelaajuudet rajoittuvat. Muita oireita ovat vapina ja lihasjänteyden muutokset. Lihakset saattavat myös supistella itsestään samalla tavoin kuin kasvojen elohiiressä.

CRPS voi aiheuttaa myös muutoksia kynsien kasvussa ja karvoituksessa, ja ihon paksuus voi myös muuttua.

CRPS:n diagnoosi

CRPS:n diagnoosi perustuu pääasiassa kliiniseen kuvaan eli oireisiin ja lääkärin tutkimuksessa todettaviin löydöksiin. Niistä tärkeimpiä ovat muutokset kosketus-, kipu- ja lämpötunnossa. Usein syvät kudosrakenteet ovat aristavia. Lämpötilamuutokset todetaan parhaiten pintalämpömittarin avulla. Lääkäri tutkii myös lihasvoimat sekä liikelaajuudet.

Laboratorio- ja röntgentutkimuksista on harvoin lisäapua diagnoosia tehtäessä.

CRPS:n hoito

Lieväoireisimmat CRPS-potilaat hoidetaan avoterveydenhuollossa. Fysio- ja toimintaterapia ovat avainasemassa CRPS:n hoidossa. Omat, kotona tehtävät harjoitukset ovat tärkein osa hoitoa. Kivunlievitysmenetelmin turvataan mahdollisuus tehdä harjoitteita ilman kivun pahentumista.

Hoidon alkuvaiheessa pyritään rauhoittamaan leposärky sekä lisäämään kivuliaan raajan ärsykkeiden kuten erilaisten tuntoärsykkeiden ja liikkeiden sietoa. Sen jälkeen pyritään turvaamaan kivuttomat harjoitteet.

Kipulääkkeinä käytetään sekä kudosvauriokivun lääkkeitä (parasetamoli, tulehduskipulääkkeet, opioidit) että hermovauriokivun hoidossa käytettyjä lääkkeitä (masennus- ja epilepsialääkkeet) sekä osteoporoosin hoidossa käytettäviä lääkkeitä. Puudutusten käyttö on vähentynyt. Vaikeimmissa tapauksissa puudutuksia käytetään fysioterapian aloittamisen tukena. Osa hyötyy TNS:stä, ja vaikeimmissa tapauksissa käytetään selkäydinstimulaatiota (SCS).

CRPS:n ennuste

Alueellisen kipuoireyhtymän ennuste on asianmukaisella hoidolla kohtuullisen hyvä: 2/3 potilaista paranee oireettomiksi tai lähes oireettomiksi. Potilaan toipuminen vaatii vaikeimmissa tapauksissa moniammatillista hoitoa. Potilaan oma motivaatio ja aktiivinen ote ovat välttämättömiä hyvän toipumistuloksen saavuttamiseksi. Toipuminen CRPS:stä on useimmiten hitaanlaista. Liian kiivaat yritykset eli kova harjoittelu kivun vaikeutumisesta huolimatta saattaa hidastaa toipumista, joten fysio- ja toimintaterapeutin ohjeita kannattaa noudattaa.

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.