B12-vitamiini, kobalamiini (syankobalamiini)

B12-vitamiinilla eli kobalamiinilla (syanokobalamiinilla) on keskeinen tehtävä veren puna- ja valkosolujen muodostuksessa. Puutos aiheuttaa mm. anemiaa.

B12-vitamiinia saa parhaiten eläinperäisestä ravinnosta, minkä vuoksi yksipuolista kasvisruokavaliota noudattavat voivat kärsiä B12-vitamiinin puutteesta. Esim. vegaaniäidin rintamaito ei aina turvaa imeväisen B12-vitamiinin tarvetta.

B12-vitamiinin mittayksikkö on mikrogramma (mikrog).

B12-vitamiinin vaikutus

Ihmisessä aktiiviset B12-vitamiinimuodot ovat hydroksikobalamiini, metyylikobalamiini ja adenosiinikobalamiini. Näitä voidaan kutsua B12-vitamiinikoentsyymeiksi. B12-vitamiini toimii koentsyyminä reaktioissa, jotka johtavat DNA-synteesiin, se osallistuu hermokudoksen toimintaan ja se on osallisena verenmuodostuksessa. B12-vitamiinin imeytyminen edellyttää mahalaukun seinämästä erittyvän ns. sisäisen tekijän läsnäoloa. Vitamiini muodostaa kompleksin mahan parietaalisolujen tuottaman intrinsic factor -proteiinin kanssa ja vitamiinikompleksi absorboituu ohutsuolessa.

B12-vitamiinien ja foolihapon aineenvaihdunta on kytkeytynyt toisiinsa, sillä B12-vitamiinia tarvitaan foolihapon muuttamiseksi elimistössä toimivaan muotoon. B12-vitamiini ja foolihappo ottavat osaa nukleotidien ja sitä kautta DNA:n synteesiin.

Tarve

B12-vitamiinin (kobalamiinin) vähimmäistarve on

  • naisilla: 2,0 mikrog/vrk
  • miehillä: 2,4 mikrog/vrk
  • lapsilla: 0,7 - 1,4 mikrog/vrk

B12-vitamiinin tarve korostuu tietyissä erikoistilanteissa. Näitä ovat mm.:

  • laktoosi-intoleranssi
  • keliakia
  • raskaus
  • imetys
  • sairaus- ja toipilasaika
  • stressi
  • kova fyysinen rasitus
  • yksipuolinen ravinto
  • pitkäaikainen paasto
  • dieetti ja laihdutuskuurit
  • ehkäisypillerien käyttö
  • runsas alkoholinkäyttö
  • epäsäännölliset elämäntavat

Keskimääräinen B12-vitamiinin saanti ravinnosta on 5-8 mikrog/vrk, mikä ylittää suositukset moninkertaisesti.

Elimistön B12-varastot ovat suhteellisen suuret (2 - 3 mg). Mikäli vitamiinin saanti vaikeutuu, kliinisen puutostilan kehittyminen voi kestää vuosia.

Puutos

B12-vitamiinin puutos aiheuttaa anemiaa. B12-vitamiinin ravintolähteet ovat eräitä merikasveja lukuunottamatta eläinperäisiä, kuten liha-, kala-, kananmuna- ja maitotuotteet. Tämän vuoksi tiukkaa kasvisruokavaliota noudattavat voivat kärsiä B12-vitamiinin puutteesta. Vegaaniäidin rintamaito ei aina turvaa imeväisen B12-vitamiinin tarvetta.

Yleisimpiä syitä B12-vitamiinin puutteeseen ovat kuitenkin erilaiset imeytymishäiriöt ja sisäisen tekijän puutokset. Yleisin imeytymishäiriö johtuu mahalaukun solujen riittämättömästä kyvystä erittää ns. sisäistä tekijää eli intrinsic factoria, jota tarvitaan B12-vitamiinin imeytymistapahtumassa.

B12-vitamiinin tai foolihapon imeytymishäiriön yhteydessä DNA:n ja nukleotidien jakautuminen vilkastuu ja seurauksena voi olla megaloblastinen anemia, jossa verisolujen muodostuminen häiriintyy ja vereen tulee isoja varhaispunasoluja. Megaloblastisen anemian oireita ovat mm. kielen ja mahalaukun limakalvon surkastuminen ja hermostolliset oireet.

Suomalaiseen tautiperintöön kuuluu Imerslund-Gräsbeckin tauti, jolle on ominaista B12-vitamiinin ja sisäisen tekijän muodostaman kompleksin imeytymättömyys suolesta sekä tästä aiheutuva megaloblastinen anemia.

Toisena B12-vitamiinin puutostautina tunnetaan sisäisen tekijän vajauksesta aiheutuva pernisiöösi anemia (anaemia perniciosa) eli näivetysveritauti, jolle ovat tyypillisiä häiriöt puna- ja valkosolujen tuotannossa. Puutostilaan voi liittyä myös hermoston oireita ja limakalvomuutoksia. Pernisiöösi anemia voi hoitamattomana johtaa kuolemaan.

Saanti

Sekaravinnon syöjä saa B12-vitamiinia eläinperäisestä ravinnosta, kuten lihasta, kananmunasta, maitotuotteista ja kalasta. Puoli litraa maitoa päivässä riittää tyydyttämään aikuisen henkilön B12-vitamiinin tarpeen. Apteekeista ja luontaistuotekaupoista saa vegaaneille sopivaa bakteeriperäistä B12-vitamiinia, ja lisäksi elintarvikekaupoista saa kasviperäisiä ruoka-aineksia kuten kasvimaitoja, joihin on lisätty B12-vitamiinia.

Parhaita B12-vitamiinin lähteitä ovat

  • maksa
  • munuainen
  • kala ja liha
  • maito- ja hiivavalmisteet.

Vesiliukoiset vitamiinit eivät yleensä varastoidu elimistöön, mutta B12-vitamiini on tästä poikkeus. Sen varastot ovat yleensä 4 - 5 mg, mikä riittää useiksi vuosiksi. Siksi B12-vitamiinin puutos vain harvoin johtuu riittämättömästä vitamiinin saannista, vaan puutosoireiden syynä ovat useimmiten erilaiset vitamiinin imeytymishäiriöt. B12-vitamiini on toisaalta hyvin turvallinen, mitään myrkyllisiä vaikutuksia ei ole havaittu niinkään suurilla saantitasoilla kuin 100 mikrog/vrk, joka ylittää saantisuosituksen 50-kertaisesti.

Laboratoriotutkimuksissa B12-vitamiinin määrä selvitetään veren seerumista. Viiteväli (S -B12-Vit) on 170 - 640 pmol/l.

Matalia arvoja tavataan etenkin imeytymishäiriöissä ja pernisiöösianemiassa. Niitä voi esiintyä myös mahalaukun poiston jälkitilan tai kilpirauhastautien ja raskauden yhteydessä, dietaarisista syistä ja neuropatioihin liittyen. Lievästi alentuneita arvoja tavataan myös ilman hematologisia muutoksia. Selvässä B12-vitamiinin puutoksessa pitoisuus on alle 100 pmol/l.

Kohonneita arvoja tavataan B12-vitamiiniterapian yhteydessä, kroonisessa myeloisessa leukemiassa, runsaspunasoluisuudessa sekä joskus maksatautien ja munuaisinsuffisienssien yhteydessä.

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.