Suomalaistutkimus: Hukkumista lähellä käyneet lapset toipuvat usein hyvin
Hukkumista lähellä käyminen ei välttämättä haittaa merkittävästi lapsen elämää tulevaisuudessa, ilmenee Helsingin yliopistossa tehdystä tutkimuksesta. Tutkimusta johtaneen Pertti Suomisen tutkimuksesta selviää, että kymmenen vuoden jälkeen hukkumista lähellä käymisestä useimpien lasten terveyteen liittyvä elämänlaatu on samanlainen kuin niillä, joiden menneisyyteen ei kuulu vastaavat onnettomuudet.
Jo lyhytaikainen hapenpuute voi aiheuttaa vaurioita aivoihin, joten ei ole ihme, että Helsingin yliopiston tutkimuksessa hukuksissa olemisen ajallisen pituuden havaittiin vaikuttavan merkittävällä tavalla lasten tulevaisuuteen.
”Potilailla, joiden arvioitu upoksissaoloaika oli 10 minuuttia tai pidempi, elämänlaatu oli huomattavasti alhaisempaa kuin potilailla, jotka olivat upoksissa alle 10 minuuttia, tohtori Pertti Suominen totesi uutistoimisto Reutersille.
Tutkimuksessa tarkasteltiin kaikkiaan 64 lähellä hukkumista käynyttä lasta, jotka oli toimitettu tehohoitoon vuosien 1985-2007 välisenä aikana onnistuneen elvytyksen jälkeen. Lapsipotilaista 11 kuoli tehohoidon aikana, ja lisäksi yhdeksän lasta menehtyi onnettomuuksia seuranneen puolen vuoden aikana.
Tutkimuskyselyyn vastanneiden 29 henkilön keski-ikä oli tutkimushetkellä noin 17 vuotta ja heistä reilut 60 prosenttia oli poikia. Hukkumista lähellä käymisen ajankohdassa he olivat olleet keskimäärin kolmevuotiaita. Vanhin lähellä piti-tilannetta käynyt oli ollut noin 15-vuotias.
Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että elämänlaatua mitanneet tulokset olivat huomattavasti alhaisempia niillä, jotka olivat lähellä hukkumista käydessään olleet tutkimusryhmässä vanhimpia. Sen sijaan nuorimpiin lapsiin onnettomuudet eivät vaikuttaneet yhtä paljon. Kuten mainittua, upoksissa olon pituus vaikutti myös elämänlaatua mitanneisiin tuloksiin.
Tutkimuksen päätelmissä todetaan kuitenkin, että valtaosa lapsena hukkumista lähellä käyneistä onnistuu saavuttamaan hyvän elämänlaadun pitkällä aikavälillä eli he toipuvat hyvin onnettomuudesta.
Tästä huolimatta Pertti Suominen Helsingin yliopistosta kehottaa lääkäreitä pitämään tällaisia potilaita silmällä vuosien kuluessa, sillä oppimis-, ajattelu- ja muistiongelmat eivät välttämättä näy vielä lapsilla, vaan tulevat esille vasta vanhempina.
Suomisen tutkimus julkaistiin Resuscitation –lehdessä kesäkuussa.
Tänä vuonna sattunut tähän mennessä vähiten hukkumisia koko 2000-luvulla
Jo taakse jäänyt kevät oli varsin surullinen useiden pienten lasten hukkumistapausten vuoksi. Esimerkiksi huhtikuussa yhden ainoan viikon aikana hukkui kaikkiaan neljä lasta.
Vaikka jokainen hukkuminen on turha, ei tilastollisesti kuitenkaan vuosi tähän mennessä ole ollut hukkumistapausten osalta erityisen synkkä. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton keräämien tietojen tammi-toukokuun aikana on hukkunut yhteensä 22 henkilöä, mikä on kahdeksan hukkunutta vähemmän kuin vastaavana aikana 2010 ja vähiten koko 2000-luvulla. Toukokuussa hukkui ennakkotietojen mukaan seitsemän henkilöä.
Muu lähde: Reuters, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto
