Ennenaikainen syntymä ja keskosuus tuovat haasteita

"Maasta se pienikin ponnistaa ja pieniä saattaapi onnistaa", todetaan Elina Karjalaisen kirjoittamassa Uppo-Nallen talviturkki kirjassa. Lausahdus kuvaa hyvin keskosena syntyneitä lapsia, joiden mahdollisuudet selviytyä ovat parantuneet tehokkaan ja nopeasti kehittyneen hoidon ansiosta. Pienen varaslähdön ottaneet ennättävät usein pian samaan kasvutahtiin kuin muutkin ikäisensä.

Miten keskosuus määritellään?

Keskosuudella tarkoitetaan lapsen ennenaikaista syntymää. Normaalisti lapsi syntyy 37.-41. raskausviikkojen välillä, kun taas keskoseksi katsotaan lapsi, joka syntyy WHO:n määritelmän mukaan ennen 36 raskausviikon päättymistä. Keskosena syntyneet lapset ovat tavallisesti pienipainoisia, alle 2,5 kiloa. Pieniä keskosia ovat ennen 32. raskausviikkoa syntyneet tai alle 1500 grammaa painavat vauvat.

Suomessa noin 5-6 prosenttia kaikista vastasyntyneistä syntyy keskosena. Ennen 32. raskausviikkoa Suomessa syntyy vuosittain noin 500 lasta, joista 180 painaa syntyessään vain alle 1000 grammaa. Suomessa pienimmät eloonjääneet keskoset ovat kahvipakettia pienempiä. Osa tilastoissa olevista ennenaikaisista syntymistä johtuu siitä, että synnytys on jouduttu käynnistämään ennenaikaisesti jonkin häiriön vuoksi. Lisäksi yleistyneet lapsettomuushoidot ja niiden aikaansaamat monisikiöraskaudet, jotka tyypillisesti päättyvät ennenaikaiseen synnytykseen, näkyvät tilastoissa.

Suomessa ennenaikaisen synnytyksen yleisimpiä riskitekijöitä ovat monisikiöraskauksien lisäksi raskausmyrkytys, hoitamaton emättimen bakteeritulehdus ja sikiön epämuodostuma. Myös perinnöllisillä tekijöillä voi olla sormensa pelissä. Usein ennenaikaisen synnytyksen syy jää kuitenkin epäselväksi.

Keskoslapsi tarvitsee pehmeää hoitoa

Kehitysasteesta riippuen, pienellä keskosvauvalla on tiettyjä ominaisuuksia. Iho on ensin punakka ja nukkaisen karvan peitossa, kunnes iho vähitellen alkaa vaaleta. Iho on ohutta, ihonalaisen rasvakudoksen määrä vähäistä ja ihon läpi kuultavat verisuonet. Vauvan pää näyttää suurelta ja kädet sekä jalat ovat laihat. Vaikka vastasyntyneet, pienimmätkin, kuuntelevat ympäristöä ja tuntevat kosketuksen ihollaan, ei keskoslapsen hermosto ole vielä kypsä vastaanottamaan voimakkaita ärsykkeitä, kovia ääniä ja kirkkaita valoja.

Keskoset tarvitsevatkin tehokkaan hoidon rinnalla paljon pehmeää hoitoa, hiljaisuutta ja hellyyttä. Keskoslasta hoidetaan aluksi keskoskaapissa lämpötasapainon vuoksi, kunnes elintoimintojen kehityttyä vauva pääsee sylihoitoon. Kenguruhoidon eli sylihoidon äidin tai isän puseron sisällä lähellä sydäntä on katsottu sopeuttavan lasta elämään kohdun ulkopuolella.

Keskoslapsen elimistö on usein epäkypsä

Lapsen syntyessä ennenaikaisesti, häneltä puuttuvat vielä ne ominaisuudet, jotka olisivat kehittyneet raskauden viimeisten viikkojen ja kuukausien aikana. Keskosen sairaudet johtuvatkin useimmiten elimistön epäkypsyydestä. Lapsen selviytymisen kannalta tärkeintä on usein se, montako raskausviikkoa on takana kuin se paljon lapsi painaa. Lapsen selviytymismahdollisuudet ovat siis sitä suuremmat, mitä kauemmin raskaus on kestänyt. Käytännössä lapsella on mahdollisuuksia selvitä hänen syntyessään 22-23. raskausviikolla ja painaessaan 500-600 grammaa. Alle 1500 grammaa syntyessään painaneista lapsista 85 %:a selviää ja alle 1000 gramman painoisista 60 %:a on elossa sairaalasta kotiuduttaessa tai 40. raskausviikon iässä.

Sairauksien ja vammojen riski pienillä keskosilla on suuri

Pienet keskoset ovat alttiimpia keskosuuteen liittyville sairauksille ja vammoille, joista vakavimmat, CP-vamma, näkö- ja kuulovammat sekä kehitysvammaisuus todetaan useimmiten varhaislapsuudessa. Osalla häiriöt ilmenevät vasta kouluiässä oppimis- ja keskittymisvaikeutena. Sairauksien ja vammojen riski on erityisen suuri hyvin pienillä keskosilla, joiden syntymäpaino on alle 1000 grammaa. Tutkimusten mukaan vakavia vammoja on esiintynyt 15-25 %:lla hyvin pienistä keskosista.

Lapsen syntyessä ennenaikaisesti keuhkojen kehitys on vielä kesken. Keuhkorakkuloita ei ole vielä kunnolla muodostunut ja kaasujenvaihto on heikkoa, koska keuhkojen hengityspinta-ala on pieni. Tavallisin keskosen tehohoitoa vaativa sairaus on hengitysvaikeusoireyhtymä, RDS-tauti, joka on aivan pienen keskosen elämän alkuvaiheen sairaus ja johtuu surfaktantin, keuhkojen pintajännitystä alentavan aineen, puutteesta. Keskosena syntyneiden kroonisista keuhkosairauksista melko yleinen on BPD (bronkopulmonaalinen dysplasia), toiselta nimeltään CLD (Chronic Lung Disease ). Lähes kaikki 24 - 25 -raskausviikoilla syntyneet vauvat saavat BPD-diagnoosin. Taudin vaikeusaste vaihtelee happilisän tarpeesta hengityskonehoitoa vaativaan sairauteen. Sairaus onneksi yleensä lievittyy lapsen kasvun myötä.

Pienillä keskosilla on usein ongelmia verenkierron mukautumisessa syntymän jälkeiseen aikaan. Myöskään suolisto ei pienillä keskosilla ole tavallisesti riittävän kehittynyt, joten usein ensimmäisten viikkojen ajan ravintoa annetaan suonensisäisesti. Pienimpien keskoslasten ruokintaohjeet poikkeavat täysiaikaisen vauvan ruokintaohjeista ja nämä ohjeet annetaan sairaalasta. Ohjeet perustuvat siihen, että keskosen kasvuvauhti on täysaikaisena syntynyttä lasta nopeampaa ja keskonen tarvitsee siksi suhteellisesti enemmän energiaa ja ravinteita. Mahdollisimman varhain, lapsen voinnin mukaan, pyritään antamaan rintamaidon anto suoraan mahalaukkuun nenämahaletkulla. Rintamaidon lisäksi voidaan tarvita erityiskorvikemaitoa sekä D-vitamiinin ja raudan saannista tulee huolehtia. Keskoskorvikkeista ja muista erityisravintovalmisteista voidaan tavallisesti luopua vauvan painaessa 3,5-4 kilogrammaa.

Keskosvauvan perheen seuranta on tärkeää

Keskoslapsen hoidossa vastaan tulevat pulmat, ovat hyvin samantyyppisiä kuin muidenkin vauvojen hoidossa; vauva itkee ilman selitystä, unirytmi on sekaisin tai vauvan normaali kehitys mietityttää vanhempia. Lisäksi keskoslapsella on usein erityisiä pulmia, joista monet ovat hyvin yksilöllisiä. Keskosvauvan perheelle neuvolakäynnit sovitaan yksilöllisesti yleensä kahdenvuoden ikään saakka, jotta lapsen kasvua ja kehitystä voidaan seurata tarkasti ja vanhempia tukea. Monet vanhemmat kokevat myös vertaistuen tärkeäksi.

Lue myös:

Keskosten RSV-infektiot

Keskosvanhemmaksi synnytään yleensä valmistautumatta

Tarvitsetko tukea? Tutustu Kevyt- keskosvanhempien yhdistykseen

Tutustu keskoslapsen ruokaoppaaseen, Hengitysliitto

Lähteet:

Duodecim 2003;119(12):1137-45

Keskosvanhempien yhdistys

Kevyt: Tietolehtiset keskosvanhemmille

Lastenneuvolaopas 1.6.2004, Sosiaali- ja terveysministeriö

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.