Kehon nesteiden määrä

Pääosa kehon nesteistä on vettä. On ehkä hieman yllättävää, että vastasyntyneessä lapsessa on vettä jopa 70-85 % kehon painosta. Veden osuus kuitenkin vähenee iän myötä ja suurinta lasku on ensimmäisen kymmenen vuoden aikana. Aikuisilla veden määrä on noin 50-70 %. Miehillä vettä on suhteellisesti enemmän kuin naisilla. Myös lihavuus alentaa vesipitoisuutta jopa 45 prosenttiin saakka. Naisten ja lihavien pienempi vesimäärä johtuu siitä, että rasvakudoksessa on vettä vain vähän. Vettä tarvitaan solun toiminnoissa, kehon lämpötilan säätelyssä ja erilaisten aineiden, kuten ravintoaineiden, hapen ja hiilidioksidin, siirrossa elimistössämme.

Kehon kaksi nesteaitiota

Kehon nesteet sijaitsevat elimistössämme kahdessa suuressa tilassa eli nesteaitiossa. Suurin osa on solunsisäisenä nesteenä ja pienempi osa solunulkoisena nesteenä. Siten esimerkiksi 70 kg painavan miehen kehon painosta 40 kg voi olla vettä ja tästä 25 kg solunsisäistä nestettä. Solujen ulkopuolella olevaa nestettä on soluvälineste, joka auttaa yksittäisiä soluja ravinnon saannissa ja toisaalta kuona-aineiden poistossa. Veriplasma kuuluu myös tärkeänä osana solunulkoiseen nesteeseen. Aikuisella plasmaa on noin 3 litraa. Solunulkoista nestettä ovat myös aivo-selkäydinneste ja silmän nesteet. Lisäksi pieniä määriä solunulkoista nestettä on sydänpussissa, keuhkopussissa, vatsaonteloissa ja nivelonteloissa.

Solujen aktiiviset pumppumekanismit siirtävät solusta ulos muun muassa natriumia ja kalsiumia, ja vastaavasti solujen sisään kaliumia ja magnesiumia. Solunsisäisen ja ulkoisen nesteen välisen nesteen vaihto tapahtuu jatkuvasti väkevyyseroja tasoittamalla suuremmasta pitoisuudesta pienempään. Tämä mekanismi on välttämätön solun elämälle. Lisäksi nestevaihtoa tapahtuu tihkumalla. Esimerkiksi kudosnestettä syntyy veriplasmasta hiussuonen seinämän läpi tihkumalla.

Nestetasapainon säätely

Nestetasapainon aktiivinen säätely perustuu otetun veden ja eritetyn virtsan määrän vaihteluun. Sitä ohjataan usealla hermostollisella ja hormonaalisella säätelymekanismilla. Päivän aikana kokonaisnestemäärä voi vaihdella paljonkin. Vaihtelun määrään vaikuttavat muun muassa dieetti, kuukautiskierto, hikoilu, oksentelu, ripuli ja liikunta.

Miten liikunta vaikuttaa nestetasapainoon?

Lepotilassa nestettä menetetään pääasiassa ihon ja hengityksen sekä virtsaamisen kautta. Liikunnan aikainen hikoilu lisää nesteen haihtumista kehosta vähentäen kehon nestemäärää. Vähentynyt kehon nestemäärä johtaa pienempään veriplasman määrään. Seurauksena on sydämen pumppaustehon pieneneminen ja sykkeen nousu. Liikunnan aikana elimistö tuottaa vettä aerobisen energiantuotannon palamistuotteena samalla kun verenkierto munuaisiin vähenee kuivumisen ehkäisemiseksi. Nämä ovat elimistön omia korvaavia mekanismeja nesteen menetykselle.

Fyysinen suorituskyky heikkenee noin kahden prosentin nestevajeessa selvästi tarkoittaen noin litran nestehukkaa 75 kg:n painoisella liikkujalla. Mikäli kuitenkin ennen suoritusta on juotu riittävästi, nestevajeen syntyyn vaaditaan noin kahden tunnin kovatehoinen liikuntatuokio ilman suorituksen aikaista juomista. Nyrkkisääntönä voidaankin pitää, ettei alle tunnin mittaisessa kohtuutehoisessa liikunnassa juominen ole välttämätöntä, jos ennen harjoitusta on juotu riittävästi. Suositeltavaa on myös, että yli 1,5 tunnin suorituksessa osa nesteestä otettaisiin esimerkiksi urheilujuomana. Nestettä tulisi nauttia suorituksen aikana alusta saakka noin 2-3 dl 30 minuutin välein.

1 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Kommentit

Vierailija (ei varmistettu)
aika PASGA

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.