Pari tarkentavaa kysymystä

Hei Hannu, ja kiitos älyttömän nopeasta ja kattavasta vastauksesta toissapäiväiseen kysymykseeni. (http://eri-puolilta-kehoa) Haluaisin kuitenkin kysyä vielä pari tarkentavaa kysymystä. Jos lähdetään siis liikkeelle siitä olettamasta, että selkä- ja jalkaoireet liittyvät yhteen, niin miksi on niin, että jalkaoireet ovat hallitsevampia/haittaavampia kuin alaselkäkipu? Entä sulkeeko se pois säteilevän selkäperäisen vaivan (välilevyt/juuriaukot), kun selinmakuulla ollessa jalkaa suorana ylös nostaessa selän kipu ei provosoidu? Selän kipu on itse asiassa ehkä aavistuksen helpottamaan päin (sain lääkäriltä Arcoxia 120mg + Norflex 100mg kuurit), mutta jalan oire on edelleen varsin voimakas. Mitä tulee noihin maksa-asioihin, minulle on tosiaan pari vuotta sitten tehty ylävatsan uä, jossa ei muuta löydöstä kuin se aavistuksen rasvoittunut maksa. Ja nyt nuo maksa-arvot ovat nyt itse asiassa alemmat kuin tuolloin. Ylävatsan/maksan seudun polte/repäisy tuntuu erittäin pinnalliselta ja tosiaan tuntuukin vain hipaistaessa aluetta, ei painaessa. Mietin, voisiko tämä liittyä jotenkin tehtyyn sektioon jossa tietenkin vatsan alueen hermotusta, lihaksia ja muita kudoksia menee poikki enemmän ja vähemmän. Tosin tämä oireileva alue on aika kaukana leikkausalueesta. Selkä/hermosto-oireen aiheuttajaksi mietin myös sektion yhteydessä tehtyä spinaalipuudutusta, olisiko se mahdollista? Anestesiologi joutui ronkkimaan neulalla useita kertoja ennen kuin sai sen spinaalitilaan, karkeasti arvioiden n. 10 pistosta. Tästä tuli selkään myös iso mustelma- ei kuitenkaan mitään muuta post-spinaalioireilua. ALS tuntuu itsestäkin melko kaukaa haetulta, joskin kaikkihan lienee aina mahdollista. Lähinnä nyt se ms-tauti mietityttää ja ahdistaa. Suvussamme ei ole minkäänlaisia neurologisia sairauksia (tosin eipä niistä useat taida perinnöllisiä ollakaan). Mikäli tuon oikean käden puutuneet sormet eivät ole rannakanavaoireyhtymää (kun kirjoitit ettei oire ole klassinen), niin mikä sitten aiheuttaisi sen? Tosiaan ranteen sisäpinnalle napautus aiheuttaa käteen sähköiskumaisen tuntemuksen. Niskat ja hartiat minulla jumivat helposti- ovat myös nyt jumissa ja niissäkin voimakkaasti palpaatioarkoja alueita. Kun ne ovat kunnolla "juntturassa" ja niitä aletaan hieroa, aiheuttaa se aina minulle huimauksen ja pahoinvoinnin. Hieroipa niitä sitten ammattilainen tai maallikko. Selän/niska-hartiaseudun oireistoa voisi selittää myös se, että sektion ja erityisesti haavan repeämisen jälkeen liikeradat esim. nousuissa tuolilta/sängystä ovat olleet normaalista poikkeavia kun on varonut haavaa. Ja toki myös tullut kanneltua vauvaa ja sekin käy hartioihin. Olet oikeassa myös raskausajan nivelten jne. löystymisestä. Olen taipuvainen paniikkiahdisteluun mitä tulee terveysasioihin ja nyt kun hormonit hyrräävät raskauden jäljiltä ja univelkaa valvotuilta öiltä on enemmän kuin tarpeeksi, niin olen saanut huoleni kiihdytettyä ihan ennennäkemättömiin mittasuhteisiin. Tuntuu, että joka päivä tulee uusia neurologiseksi tulkittavia oireita tai ainakin vanhat oireet pahenevat. Ja ongelmallisinta tässä nyt lienee se että sitten onkin jo hankalaa erottaa todelliset oireet niistä itse itselleen kiihdytetyistä oireista. Nyt pariin-kolmeen päivään uusimmat/voimistuneimmat oireet ovat juurikin tuo jalkojen ja eilen myös oikean käsivarren voimattomuuden tunne, siis ikäänkuin olisivat maitohapoilla tai niitä puristaisi verenpainemittari (kuitenkin lihasvoima mielestäni normaali kauttaaltaan). Ja tämäkin tuntemus tulee ja menee- ei ole siis koko aikaa läsnä. Ja tosiaan lihasnykäykset senkun lisääntyvät; pohkeissa, reisissä käsivarsissa, selässä ja eilinen hetkellinen elohiiri silmän seudussa. Ja tosiaan se pään omituinen ehkä huimaava/höhhelö olo. Oireet paikallistuvat pääasiassa vasemmalle puolelle; kipeämpi on siis vasen hartia, vasen alaselkä ja vasen jalka oireilee. Myös elohiiri oli eilen vasemman silmän seudussa, kuten myös tuo yläleuan vihlonta. Toisaalta oikealla puolella kroppaa tuo vatsan oire, puutuneet sormet ja eilen myös se käsivarren voimattomuus. Oireet siis sopivat monelta osin ms-taudin kuvaan, tosin ilmeisesti todennäköisempiä syitä ovat erilaiset tuki(ranka)- ja liikuntaelimistä peräisin olevat vaivat. Ms-tautiin sopivaksi osuisi toki myös nyt tämä oireiden alku: raskauden/leikkauksen + haavainfektion + katetroinnin yhteydestä saadun vti:n jälkeen. Uskaltaisiko tässä nyt siis rauhoittua seurantalinjalle vai yrittää saada tk-lääkärille aika ja sieltä lähete neuropolille (se on varmasti varsin kiven alla...)? Onko vielä esim. jotain labroja, joita olisi syytä tutkia? Borrelia, b12? Syön päivittäin lisäravinteina monivitamiinin, kalaöljyt ja magnesiumit, joten vitamiinipuutoksiin en usko- ja punkki en ole koskaan edes nähnyt. Yksityistä neurologia pitäjästämme ei edes löydy ja toisaalta, pienestä äitiyspäivärahasta ei houkuttaisi irrottaa 500-600 euroa neurologille + mri-tutkimukseen... TK:sta on ohjelmoitu minulle lähete fyssarille sekä lantiorangan rtg:hen (josta tuskin kukaan saa mitään lisäinfoa, minäkin vain säteilyä...). Neurologiseen statukseen liittyen vielä kerrottava, että varpaillaan/kantapäillä kävely onnistuu normaalisti, kotona itse kokeiltuna ( :D ) myös Romberg & Unterberg ok. Ehkä ihan aavistuksen jälkimmäisessä asento kääntyy vasemmalle. Kasvoilla touhu symmetristä niin irvistäessä kuin hymyillessäkin ja myös tunto mielestäni symmetrinen. Tässäpä tätä paatosta tulikin, toivottavasti otat tästä jotain selkoa. Kiitos jo etukäteen.
Hannu Laaksovirta

Hannu Laaksovirta vastaa

neurologian erikoislääkäri

Hei, Paljon tuli asiaa, uutta ja vanhaa. Yritän vastailla siinä järjestyksessä kuin kysymyksiä on esitetty. Kyllä jalkaoireet voivat olla hallitsevampia kuin alaselkäkipu. Jos kipu ajatellaan hermoperäiseksi, niin (tunto)hermohan viestittää dataa sieltä minne se ulottuu. Tästä myöhemminkin. Selin makuulla alaraajaa suorana ylös nostettaessa tuntuva kipu eli Lasèguen testissä provosoituva kipu viittaa klassiseen iskias-oireyhtymään, jonka taustalla useimmiten on nikamavälilevypullistuma. Kun selässä voi nyt sitten olla muutakin suttua, kuten rappeumaa ja juuriaukkoahtaumaa, ei tämä testi negatiivisena kovin paljoa kerro. Maksan suhteen tilanne on niin kuin on arveltukin, eli ei hälyttävä. Ylipaino ja dieettiasiat varmaankin tässä enemmän ovat rasvoittaneet kuin esimerkiksi alkoholin käyttö. Korjautuva asia tämäkin, enimmäkseen. Hipaisun tuntuminen epämiellyttävänä voidaan nimetä dysestesiaksi tai allodyniaksi - ihan samaa nämä eivät tarkoita, mutta usein kyseessä on pieni hermovaurio, joka myös korjaantuessaan voi toimia hieman epänormaalilla tavalla. Siis kysymys voi olla ihan korjautumisesta, eikä mistään vaarallisesta. Ihan samoista syistä tuntemus voi olla peräisin pienestä mekaanisesta ongelmasta vähän kauempana, eli muuallakin kuin aivan jonkun arven seudussa. Tässä yhteydessä Netistä löytyvät hermojen kulkua kuvaavat kuvat voivat auttaa, löytyvät mm hakusanalla "dermatomit". Spinaalipuudutusta moni miettii monien oireiden syyksi. Näyttö näissä jää oikeastaan aina erittäin vähäiseksi. Jos isompia haittoja koituisi, ei spinaalipuudutusta edes käytettäisi. Toisaalta, voi miettiä mikä olisi sitten vaihtoehto? Täydessä anestesiassa on omat, isot ongelmansa. MS-tautiin oireisto ei edelleenkään sovi. On mm aivan liian aikaa ja paikkaa vaihtelevaa. Sormien oireesta tarkoitan, että klassinen rannekanavaoireyhtymä ulottuu laajemmalle kuin kysyjällä. Eli tässäkin saattaa toimia osittaisuus, eli perifeerisemmät hermohaarat viestittävät taas. Ei koko alue. Lievempi versio siis. Tokihan vauvaa (ja tuttia, ja vaippoja, ja tms) on kannateltava, ja siitä tulee epätasapainoa. Jonka voi sitten kevyesti voimistella pois. Itsetarkkailun (korostuneen) tuottama haitta tässä on arvioni mukaan melko hyvin esillä useimpien oireiden suhteen. Elohiiret ja muu viittaavat - kuten olen useasti aiemmin todennut - hyvänlaatuisuuteen. Kannattaa googlettaa "benign fasciculation syndrome". Silmän seudussa olevien elohiirten en tiedä koskaan korreloineen mihinkään vaaralliseen, ei ainakaan ALSiin. Ne ovat eri asia kuin muualla esiintyvät. Korkeintaan joissakin silmän seudun liikehäiriöissä niitä voi olla, mutta ei vaaran merkkinä. TK-lääkäri on oikea osoite. Lisäksi: jos ruokavalio on muutoin monipuolinen, ei vitamiinilisistä nykykäsityksen mukaan ole erityistä terveyttä maksimoivaa hyötyä. Kuinka moni muuten tietää, että esimerkiksi B6-vitamiini on ylensyötynä hermoille haitallista? TK-lääkäri ihan taloudellisistakin syistä. Toisaalta en tiedä missä kysyjä asuu, mutta en myöskään tiedä (Helsingistä) neurologia, jolla olisi otsaa laskuttaa 500-600€ käynnistä. MRI-tutkimukselle en vielä näe perusteita. Mihin kuvaus kohdennettaisiin? Unterbergerin kokeessa pieni kääntö ei ole merkityksellistä. Siinä lääkäri on kyllä (yleensä) parempi arvioimaan löydöksen astetta kuin maallikko. Ihan TK-lääkärikin. Hänestä aloittaisin, vielä kertaalleen.

Kysy asiantuntijalta

Kysymyksen esittäminen vaatii kirjautumisen.

Kirjaudu sisään