Olen 30-vuotias nainen, pituus 165 cm. Perheessäni on äidillä ja veljelläni astmaa.
Omistan kaksi noutajakoiraa, toinen on ollut minullä neljä vuotta ja toinen 10 kuukautta. Loppuvuodesta aloin kärsimään hengenahdistuksesta iltaisin ja kärsin vieläkin. Nukuttua saan hyvin. Lääkärissä minulta otetiin keuhkokuva joka oli normaali. Keuhkoja kuunnellessa lääkäri totesi että ei vingu eikä rahise. Viime viikkoisessa spirometriassa ei kuulemma ollut mitään ihmeellistä.
PEF-seurantaa teen parhaillaan ja aamulla arvot ovat aina 430-440 ja illalla 460-470 myös silloin kun minua hieman ahdistaa. Ventolinen jälkeen arvot ovat lähes samat, illalla maks 480.
Allergia testi antoi tuloksen jota pelkäsin, histamiinipallukka oli 6, koira 5 ja samaten 5-6 oli koivu, leppä, timotei ja pujo. Koira oli pieni ja ei punoittanut ja järkytyin kun se olikin 5.
Testin tulkinnut lääkäri ilmoitti että ei ole vaihtoehtoa kuin luopua koirista. Mitään lääkitystä ei ole lukuunottamatta ventolinea jota olen ottanut PEF-seurannan vuoksi.Menen kuulemaan tulokset pef-seurannasta viikon päästä.
Onko luopuminen ihan oikeasti ainoa vaihtoehto? Tiedän kyllä riskin että jos minulla ei nyt ole astmaa niin tämä siksi muuttuu.
Voiko tämän kanssa elää siivoten ja lääkityksellä ja minkälaista lääkitystä se olisi? Olo kuitenkin ilman lääkkeitä on ihan ok mutta toki pitää ottaa huomioon se että vielä ei ole siitepölyä.
Osaatko sanoa onko tuo tulokseni 5 paha allergia ja kuinka hyvin tämä testi pitää paikkaansa?
Onko merkitystä sillä että koiria olisi vain yksi?
Ymmärrän kyllä että jos on luovuttava niin se on niin tehtävä mutta suuri osa elämää ovat koiraharrastukset, kisamatkat yms. Eli huolettaa oma elämänlaatu sen jälkeen mutta huolettaa se tietenkin nyt myös.
Ihotestivastaus on viitteellinen, se merkitse, että olette herkistynyt koiralle, mutta kliininen allergia on olisi Teillä vasta silloin, jos koiralle altistuminen aiheuttaisi allergiseen tautiin sopivat oireet, siis limakalvoille silmiin tai nenään, iholle tai keuhkoihin. Ihotesti voi olla positiivinen ilman että on olemassa kliinistä allergiaa, jonka kehittyminen toki on todennäköisempää kohdallanne kuin olisi, jos ihotesti olisi kielteinen. Jos saatte koirien lähellä allergisen nuhan tai silmätulehduksen oireita, iho-oireita tai keuhko-oireita, kannattaa koirista luopua, koska ei ole olemassa sellaisia lääkkeitä, joilla asiaa voisi hyvin ja tehokkaasti hoitaa. Emme tiedä mikä merkitys olisi toisella koiralla asiassa. siivoamisella voi jonkin verran vähentää allergeenipitoisuuksia, mutta tuskin tarpeeksi, jos koirat ovat asunnossa sisällä. Tarhakoirien suhteen tilanne olisi edullisempi.
Teoriassa koira-allergiaa voi hoitaa siedätyshoidolla, siis antamalla koira-allergeeni-injektioita tietyn kaavan mukaisesti, joka hoito kestää ainakin 3 v ajan, ja ylläpitohoidon aikana injektioita annetaan ihon alle noin 4 viikon välein. Tuo hoito tulee aina aloittaa allergologilääkärin valvonnassa. Aiemmin koirasiedätyshoidon aihe oli yksinomaan hankala koira-allergia henkilöllä, joka mitenkään ei voinut välttää toistuvia koira-altistuksia, suoria tai epäsuoria, joista sai pahoja oireita. Kohderyhminä olivat sokeat tai muut vammaiset, jotka tarvitsevat opaskoiraa, poliisit ja vartijat, jotka työskentelevät koirien kanssa jne. Siedätyshoitoa on nykyisin saattanut saada henkilö, joka ei kerta kaikkiaan selviä ilman koiraa, ja kokemukseni mukaan sellaisiakin on. Koska tästä seikasta ei ole olemassa vielä selkeää konsensusta niin lääkäreidenkin toimintaperiaatteet tässä kysymyksessä voivat vaihdella yksilötasolla suurestikin, ja jokainen käsitys on ehkä tietyllä tavalla oikeakin.
Mutta jos Teille ei koirista kerta kaikkiaan tule mitään oireita, vaikka olisitte ollut niistä muutaman viikon aivan erossa ja sitten taas normaalissa lähikontaktissa, niin silloin hengenahdistusten syy voi olla jokin muu, ja sen selvittäminen onkin sitten kokonaan toinen asia.
Alkava astma ei välttämättä ilmene 2-3- viikkoisessa PEF-seurannassa. ”Normaali” spirometria ei sulje pois lievää astmaa. Alkavassakin astmassa Ventoline – jos se inhaloidaan oikein – lievittää oireita, vaikka puhallukset eivät muuttuisikaan. Alkavassa astmassa saattaa histamiinialtistuksesta ja uloshengitysilman typpioksidimäärityksistä olla apua. Itse käytän pitkään kestävien PEF-seurantojen lisänä usein juoksurasitustestiä, sekä omaehtoisesti tehtyjä että allergiahoitajan valvomia, joiden teho astmareaktion laukaisemisessa on varsin hyvä. Matti Paananen keuhkos. erikoislääkäri
