
Ehkäisymenetelmän valinta
- hormonaaliset menetelmät
- kohdunsisäiset ehkäisimet
- estemenetelmät
- ns. luonnon menetelmät
Edellä mainittu järjestys kuvaa yleisesti ottaen myös näiden ns. palautuvien ehkäisymenetelmien luotettavuutta, luotettavimmasta vähiten luotettavaan. Kaikkien hormonaalisten ehkäisymenetelmien teho on lähellä 100 %, mutta joidenkin menetelmien kohdalla joudutaan antamaan kaksi lukua, joista toinen (parempi) kertoo itse menetelmän luotettavuuden, kun menetelmää käytetään täysin oikein, ja toinen (huonompi) luku ottaa huomioon käyttäjästä johtuvat virheet, kuten unohtamiset tai kondomin rikkoutumiset huolimattomuuden seurauksena. Kierukoihin (hormoni-, kupari-), ehkäisyimplantaatteihin, ehkäisyruiskeisiin ja sterilisaatioon ei liity käyttövirheitä, koska nämä menetelmät eivät ole käyttäjän omassa kontrollissa.
Sterilisaatio on luotettava, mutta peruuttamaton ehkäisymenetelmä, joka vaatii kirurgisen toimenpiteen ja ainoa menetelmä, jota säädellään lailla.
Menetelmien ehkäisyteho ilmaistaan useimmiten raskauksien määrällä sataa käyttäjää kohti vuoden aikana. Sama asia voidaan myös ilmaista toisin päin: ehkäistyjen raskauksien määrä sataa käyttäjää kohti vuodessa, jolloin %-luku ilmaisee menetelmän luotettavuuden.

Nyrkkisääntönä voi pitää, että ehkäisyn tulee olla sitä varmempi, mitä suurempi katastrofi raskaaksi tuleminen nykyisessä elämäntilanteessa naiselle on. Yksikään ehkäisymenetelmä ei ole kuitenkaan sataprosenttisen luotettava, edes “oikein käytettynä”. Niinpä ehkäisyn pettäessä tai suojaamattoman yhdynnän jälkeen on hyvä muistaa myös jälkiehkäisyn mahdollisuus. Raskaudenkeskeytys ei ole ehkäisymenetelmä, joskin siihen aika-ajoin joudutaan turvautumaan ehkäisyn pettäessä tai ehkäisyn laiminlyönnin vuoksi.
Kondomia pitää käyttää aina tilapäissuhteissa, vaikka raskaudenehkäisy hoituisikin jo jollakin muulla menetelmällä, sillä se on ainoa menetelmä, joka antaa suojaa sukupuolitauteja ja HI-virusta vastaan.