Migreeni on kohtauksellinen, erityisesti työikäisillä esiintyvä sairaus, joka aiheuttaa muun muassa näköhäiriötä, väsymystä, pahoinvointia ja päänsärkyä.
Migreeniä on kahta eri tyyppiä.
Aurallisessa migreenissä kohtausta edeltävät esioireet kuten näköhäiriöt ja väsymys.
Auraton migreeni alkaa suoraan päänsäryllä ilman ensioireita.
Auraton migreeni on sairauden yleisempi muoto. Jopa reilulla 80 prosenttia migreenistä kärsivistä on sairauden auraton muoto.
Migreenikohtauksille tunnettuja altistavia tekijöitä ovat esimerkiksi kirkas valo, uni-valverytmin häiriö, kuukautiset, alhainen verensokeri, stressitilan muutos ja alkoholi.
Särky on luonteeltaan voimakasta, usein sykkivää ja se vaikeuttaa normaaleja toimintoja ja pakottaa usein menemään levolle.
Särky on usein toispuoleista, mutta voi esiintyä molemminpuoleisena, myös otsalla ja usein etenkin särkyvaiheen alussa niskassa.
Päänsärkyyn liittyy lisäksi pahoinvointia tai herkkyyttä valolle ja äänille. Kohtaus voi kestää ilman lääkitystä jopa 3 vuorokautta.
Taipumus migreeniin kulkee yleensä suvussa. Väestössä arviolta joka kymmenes henkilö sairastaa migreeniä, naiset useammin kuin miehet.
Migreenin arvioitu esiintyvyys väestössä on miehillä noin 4,8 prosenttia ja naisilla 14,6 prosenttia.
- Lue lisää: Terve.fi – Migreeni – Tietopaketti
Hoito
- Lasten migreenikohtausten hoidossa parasetamoli ja ibuprofeeni ovat suositeltavimmat lääkkeet
- Perinteiset kipulääkkeet (asetyylisalisyylihappo, parasetamoli ja ei-steroidirakenteiset tulehduskipulääkkeet) helpottavat myös migreenipäänsärkyä
- Täsmälääkkeet, triptaanit tehoavat migreeniin ja sarjoittaiseen päänsärkyyn, eivät tavalliseen lihasjännityspäänsärkyyn. Estohoidossa on parhaiten osoitettu beetasalpaajien teho
- Migreenikohtauksen hoito kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisin, koska kohtauslääkkeiden/täsmälääkkeiden teho on silloin parhaimmillaan. Lääkehoidossa tulisi suosia nopeasti vaikuttavia annosmuotoja
