Vaihdevuodet
Vaihdevuodet eli menopaussi tarkoittaa naisen elinkaareen kuuluvaa prosessia, jossa naisen munasarjojen toiminta pikkuhiljaa heikkenee ja lopuksi sammuu kokonaan. Menopaussilla tarkoitetaan kuukautiskierron lopullista päättymistä. Vaihdevuodet johtavat munasarjojen estrogeeni- ja progesteronihormonien tuotannon loppumiseen. Erityisesti estrogeenin puutos elimistössä aiheuttaa puolestaan tyypilliset vaihdevuosioireet.
Vaihdevuosioireet voivat alkaa 40–60 ikävuoden välillä. Suomalaisella naisella vaihdevuodet tulevat keskimäärin 51-vuotiaana. Vaihdevuosioireet ovat erittäin yleisiä. Kuumista aalloista ja yöhikoilusta kärsii noin 75 % naisista. Vaihdevuosioireita voidaan hoitaa.
Vaihdevuosioireita voidaan hoitaa hormonikorvaushoidolla. Koska hormonikorvaushoidon tiedetään jonkin verran nostavan rintasyövän riskiä, on suositeltavaa, että hormonikorvaushoitoa saava nainen kävisi gynekologin tai yleislääkärin vastaanotolla vuosittain, jolloin tehdään gynekologinen tutkimus, rintojen tutkimus ja verenpaineen mittaus. Mammografia tulisi ottaa joka toinen vuosi. Papa-koe ja kohdun limakalvonäyte tulee ottaa ennen hoidon aloitusta ja joka toinen vuosi hoidon aikana tai jos ylimääräistä vuotoa esiintyy.
Lue lisäksi: Näin tutkit rintasi
Vaihdevuosien kolme vaihetta
Premenopaussi
Aika ennen viimeisiä kuukautisia, jolloin hormonitoiminta vähenee pikkuhiljaa, mutta estrogeenipitoisuuden lasku ei vielä aiheuta vaihdevuosioireita. Tyypillisiä vaivoja ei siten ole.
Perimenopaussi
On varsinaisten vaihdevuosien aika. Vaiheen voidaan katsoa alkavan, kun vaihdevuosioireita esiintyy ensimmäisen kerran. Tässä vaiheessa kuukautiset muuttuvat lähes kaikilla epäsäännöllisiksi ja harvenevat ennen kuin loppuvat kokonaan. Vaihe voi kestää jopa vuoden viimeisten jälkeen.
Postmenopaussi
Alkaa suunnilleen vuoden kuluttua viimeisistä säännöllisistä kuukautisista. Virtsateiden ja sukupuolielinten limakalvoilla on taipumus ohentua vaihdevuosien yhteydessä. Tämä voi aiheuttaa erilaisia virtsateiden ja sukupuolielinten oireita. Tavallisimpia oireita ovat mm. virtsankarkailu ponnistaessa, kipu virtsatessa ja yhdynnässä sekä tiheä virtsaamisen tarve. Ohentunut limakalvo vaurioittuu helpommin. Tulee kuitenkin muistaa, että emättimestä menopaussin jälkeen vuotava veri on aina aihe käydä yleislääkärin tai gynekologin vastaanotolla. Muita mahdollisesti menopaussiin liittyviä oireita ovat hirsutismi eli lisääntynyt ihokarvoitus sekä alentunut libido eli seksuaalinen halu.
Vaihdevuosien itsehoitona kannattaa suosia terveellistä ruokavaliota, välttää voimakkaita mausteita, kahvia ja tupakointia sekä harrastaa säännöllistä liikuntaa. Ylipainoisen kannattaa laihduttaa, sillä ylipaino pahentaa erityisesti vaihdevuosihikoilua.
Vaihdevuodet tuntuvat usein yhden aikakauden päätökseltä ja saattavat myös masentaa. Vaihdevuosien aikaa voi myös ajatella positiivisesti. Esimerkiksi perhe-elämässä vaihdevuosien ryhtiliike voi tarkoittaa sitä, että huolehtii vähemmän muiden tarpeista ja keskittyy enemmän omaan jaksamiseensa: lepoon, liikuntaan ja hyvään ravintoon.
Lähteet:
Mikkola T. Vaihdevuodet, Naistentaudit ja synnytykset, Kustannus Oy Duodecim 2011.
Tiitinen A. Vaihdevuosioireet ja hormonihoito, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016.
