Persoonalliisuushäiriöt ovat ympäröivästä kulttuurista selvästi poikkeavia syvälle juurtuneita ja joustamattomia käyttäytymismalleja. Persoonallisuushäiriöt kehittyvät lapsuudessa tai nuoruudessa ja jatkuvat läpi aikuisiän. Häiriöt ovat pysyviä - ne ovat läsnä kaikessa kanssakäymisessä ja tulevat ilmi useissa erilaisissa elämäntilanteissa. Ne aiheuttavat kärsimystä ja vastoinkäymisiä ympäristön kanssa. Raja normaalin persoonallisuuden ja persoonallisuushäiriön välillä on häilyvä. Persoonallisuushäiriöistä kärsii noin 10 % väestöstä. Eri persoonallisuushäiriöihin on useita hoitokeinoja, joilla henkilökohtaista kärsimystä ja toimintakyvyn laskua voidaan lievittää.

Persoonallisuushäiriöiden estäminen

Persoonallisuushäiriön kehittymiseen vaikuttavat kasvuympäristö, perintötekijät ja biologiset tekijät. Näistä tärkein tekijä lienee kasvuympäristö. Lapsen epäedulliseen kasvuympäristöön tulisi voida vaikuttaa ja näin ehkäistä persoonallisuushäiriön kehittymistä.

Persoonallisuushäiriöiden taustalla on usein lapsuuden kehitysympäristö. Nimenomaan pitkäaikaisia lapsuuden ympäristötekijöitä pidetään ratkaisevina tekijöinä häiriöiden synnylle. Väkivalta, seksuaalinen hyväksikäyttö, päihdeongelmat ja vanhempien vakavat käyttäytymisen häiriöt altistavat lasta persoonallisuushäiriöille. Niinpä, välttyäkseen persoonallisuushäiriöltä lapsen onkin saatava kasvaa ja kehittyä hyvässä ja rakastavassa ympäristössä, jossa ei ole lasta vahingoittavia psykososiaalisia haittatekijöitä.

Lähteet:

Marttunen M, ym. Persoonallisuushäiriöt, Psykiatria. 12. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2017

Epävakaa persoonallisuus. Käypä hoito – suositus, Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu 26.2.2018). www.käypähoito.fi