Niveltulehdus eli artriitti on vaiva, jossa nivelessä käynnistyy syystä tai toisesta tulehdusreaktio, jonka seurauksena nivelonteloon kertyy elimistön puolustuksesta ja paranemisesta vastaavia soluja ja aineita. Tulehdusreaktion käynnistäjänä nivelessä voi olla nivelonteloon päässyt bakteeri tai virus tai muualla elimistössä oleva bakteeri- tai virusinfektio. Niveltulehdus voi käynnistyä myös elimistön puolustusjärjestelmän hyökätessä omia nivelkudoksia vastaan ilman ulkoisia taudinaiheuttajia. Niveltulehduksen oireena on tyypillisesti kipu, turvotus, jäykkyys ja kuumotus nivelen alueella. Niveltulehduksen hoito valitaan tulehduksen aiheuttajan mukaan. Niveltulehduksen tehokas hoito on tärkeää, sillä siten estetään nivelen vaurioituminen.

Lue lisää niveltulehduksen oireista ja niveltulehduksen hoidosta.

Bakteerit voivat aiheuttaa voimakasoireisia, märkäisiä niveltulehduksia. Bakteerien aiheuttamaa niveltulehdusta kutsutaan septiseksi artriitiksi. Septisessä niveltulehduksessa bakteeri pääsee nivelonteloon joko verenkierron kautta, viereisestä tulehtuneesta kudoksesta tai iholla olevasta ihorikkeymästä. Tyypillisiä bakteeriniveltulehduksen aiheuttajia ovat stafylokokit ja streptokokit. Tekoniveliin liittyvät niveltulehdukset aiheutuvat usein samoista taudinaiheuttajista kuin septiset artriitit. Myös virukset voivat aiheuttaa niveltulehduksen, kuten nivelrokon eli Pogostan taudin ja pikkurokon eli parvorokon yhteydessä. Valtaosa virusten aiheuttamista niveltulehduksista paranee itsestään muutaman viikon kuluessa.

Lue lisäksi niveltulehduksen yleisyydestä.

Reaktiivinen niveltulehdus sen sijaan kehittyy elimistössä muualla olevan tulehduksen seurauksena. Tulehduksen aiheuttaja ei itsessään päädy niveleen vaan laukaisee niveltulehduksen elimistön oman puolustusjärjestelmän avulla. Reaktiivisen niveltulehduksen laukaisijana on useimmiten suoliston tai sukuelinten bakteeritulehdus. Yleisimpiä reaktiivisen niveltulehduksen laukaisevia taudinaiheuttajia ovat suolistobakteerit salmonella, yersinia, shigella ja kampylobakteerit sekä sukupuolitauteja aiheuttava chlamydia trachomatis. Myös Lymen tautia aiheuttavat borrelia-bakteerit, veriripulia aiheuttavat E. coli-bakteerit sekä eräät stafylokokit ja streptokokit on yhdistetty reaktiiviseen niveltulehdukseen.

Lähteet:

Hedman K. ym. (toim.). Infektiosairaudet. Kustannus Oy Duodecim 2011.

Lumio J. Tietoa potilaalle: Niveltulehdus (artriitti). Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 2016.

Luosujärvi R. Niveltulehdusoireinen potilas: tyyppioireita ja löydöksiä. Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2016.

Luosujärvi R. Niveltulehdusoireisen potilaan tutkiminen avohoidossa. Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2016.

Luosujärvi R. Psoriaasiartropatia. Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2016.

Mustajoki P. Tietoa potilaalle: Nivelreuma. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 2016.

Mustajoki P. Tietoa potilaalle: Selkärankareuma. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 2017.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Reumatologisen yhdistyksen asettama työryhmä. Nivelreuma: Käypä hoito-suositus. Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2015.

Nordström D. Reaktiivinen niveltulehdus. Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2016.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen asettama työryhmä. Psoriaasi (iho ja nivelet): Käypä hoito-suositus, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2017.

Puolakka K. Nivelreuma. Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2016.

Tilvis R. ym. (toim.). Geriatria. Kustannus Oy Duodecim 2016.

Terve.fi

Kysy asiantuntijalta sairauksista - 20358

Olen 48 -vuotias mies. Painoni on 75 kg ja pituuteni 180 cm. Olen liikkunut elämäni aikana paljon. Viime tammikuussa sain jonkinlaisen tulehduksen lonkkaniveliini, mikä aiheutti jatkuvaa kipua. Minulla todettiin alkavaa kulumista lonkkanivelissä. Vasemman lonkkanivelen röntgenlausunnossa lukee että “Lonkan nivelväli on normaalilevyinen. Acetabulumin nivelpinnalla on hivenen skleroosilisää ja reunakerrostumaa degeneraatioon viitaten. Ei traumaattisia luumuutoksia. Ei pehmytkudoskalkkeja.” Sain lääkäriltä Glucosamin Orion -kuurin (400 mg 3x vuorokaudessa), yht. 300 tablettia. Söin näitä glukosamin tabletteja 75 vrk kunnes aloin saamaan lääkkeistä sokeritaudin omaisia oireita. Lopetin glukosamiinin syönnin 28 vrk:ksi. Tämän jälkeen aloitin uuden kuuurin. Söin glukosamiinia 42 vrk kun sokeritautioireet tulivat taas ja lopetin kuurin. Olen kuullut, että glukosamiinista saisi parhaan hyödyn pitkäaikaiskäytössä. Minua askarruttaa kuitenkin se, että onko näistä lääkkeistä enemmän haittaa vai hyötyä. Verensokeripitoisuuteni mitattiin huhtikuussa ja se oli fS-Gluk=5.3 mmol/l. Ennen mittausta olin syömättä enkä ollut kolmeentoista vuorokauteen syönyt glukosamiinia. Minulla ei ole ainakaan vielä todettu diabetestä, mutta em. lääke tuo sen tyyppisiä oireita. Jos nämä oireet aiheutuvat veren sokeriarvojen heittelystä, niin eivätkö ne aiheuta elimistöön samanlaisia tuhoja kuin diabeteksen aiheuttamat verensokerin heittelyt? Voiko glukosamiinin syönti aiheuttaa diabeteksen puhkeamisen? Onko minun järkevää käyttää tätä lääkettä? Tämänhetkinen tilanne on se, että lonkissani on kipua vain silloin jos olen tehnyt jonkun pidemmän kävelylenkin (viime aikoina olen pyrkinyt välttämään pitkiä kävelylenkkejä) tai rullaluistelulenkillä on ollut huonopintainen asfaltti joka on aiheuttanut tärinää jalkoihin. Hiihto, uinti ja kevyt kuntopyöräily eivä aiheuta kipuja. Mikäli glukosamiini ei minulle sovi, niin onko olemassa jotain korvaavia vähemmän haitallisia lääkkeitä vaivoihini?