Munasarjasyöpä

Munasarjasyövän kehittyminen käynnistyy, kun munasarjan normaalit solut alkavat tuntemattomasta syystä muuttua pahanlaatuisiksi. Munasarjasyövällä ei ole tyypillisiä oireita ja varhaisvaiheessa se on useimmiten täysin oireeton. Munasarjasyöpä voi kasvaa paikallisesti munasarjassa mutta se saattaa myös levitä ympäristöönsä. Syövän levinneisyys ja potilaan vointi vaikuttavat hoidon valintaan.

Munasarjasyövän kehittyminen käynnistyy, kun munasarjan normaalit solut alkavat tuntemattomasta syystä muuttua pahanlaatuisiksi. Suurin osa munasarjasyövistä (n. 90 %) saa alkunsa munasarjojen pinnalla olevasta epiteelisolukosta. Vain noin 1-3 % saa alkunsa itusoluista ja 3-5 % sukupienan soluista. Näiden lisäksi on olemassa myös epiteelisoluperäisiä niin sanottuja rajalaatuisia kasvaimia, jotka eivät ole selkeästi pahan- tai hyvänlaatuisia vaan siltä väliltä. Ennuste on kuitenkin parempi kuin muuten munasarjasyövällä.

Lue munasarjasyövän oireista ja munasarjasyövän hoidosta.

Munasarjasyöpä voi kasvaa paikallisesti munasarjassa. Munasarjasyöpä saattaa myös levitä ympäristöönsä, esimerkiksi vatsakalvoon, sisäelimien päälle sekä lantion että vatsaontelon imusolmukkeisiin. Pitkälle edenneissä tapauksissa munasarjasyöpä voi lähettää verisuonten kautta etäpesäkkeitä maksaan, luustoon, keskushermostoon tai keuhkoihin.

Riskitekijöitä munasarjasyövälle ovat lapsettomuus ja lapsettomuushoidot, pitkäaikainen (>10 vuotta) hormonikorvaushoito vaihdevuosien aikana sekä pitkäaikainen klomifeenilääkitys. Eniten sairastumisriskiin vaikuttaa mahdollinen perinnöllinen geenimutaatio, joka altistaa munasarjasyövälle; geenimutaatio on kuitenkin väestössä harvinainen. Sairastumisriskiä puolestaan pienentävät mm. raskaudet, imetys, yhdistelmäehkäisypillerit, kohdunpoisto, munasarjojen poisto, sterilisaatio.

Lisätietoa munasarjasyövän yleisyydestä.

Lähteet:

Gynekologiset syövät, Syöpätaudit, Kustannus Oy Duodecim 2013.

Heinonen P. K. Gynekologiset syövät, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016.