Muisti

Muisti tallentaa mieleen tapahtumia, tunteita ja kokemuksia. Muisti on identiteetin perusta: muisti mahdollistaa ihmisten tuntemisen ja elämänhistorian tallentamisen. Muisti voi välillä temppuilla ja pettää: muisti ei välttämättä ole tarkka eikä aina luotettava. Muisti saattaa palauttaa mieleen asioita vuosikymmenten takaa. Muisti voi toisaalta kuormittua liikaa ja hävittää tietoja, joiden pitäisi vielä olla tuoreena muistissa. Muisti pysyy parempana, jos mieli saa ratkoa haastavia tehtäviä läpi elämän. Muisti vaatii tuekseen myös riittävää lepoa. Muisti pätkii usein, jos ihminen on väsynyt ja stressaantunut. Muisti kaipaa polttoaineekseen ravitsevaa ruokaa. Muisti heikkenee iän myötä ja etenkin, jos ihminen sairastuu muistisairauteen. Muistisairaus vaatii oikeanlaista hoitoa.

Keskittyminen herpaantuu ja muisti pätkii - pitääkö huolestua?

Mieli on ihmisen sisäinen todellisuus. Mieli on herkkä kokonaisuus, joka määrittää ihmisen persoonaa. Mieli voi kokea kolauksia vaikeiden elämäntapahtumien myötä. Mieli saattaa järkkyä eron, kuoleman, henkisen väkivallan tai päihteiden vaikutuksesta. Mieli on myös muovautuva. Mieli voi tasapainottua terapian ja tasapainoisen elinympäristön myötä. Mieli kaipaa hoivaa siinä missä kehokin. Mieli ei välttämättä pysy mukana, jos elämässä tapahtuu liikaa liian nopeasti. Mieli kaipaakin rauhaa, lepoa ja palautumista. Mieli janoaa myös vaihtelua ja uusia virikkeitä.

Stressi vaikuttaa kielteisesti muistiin ja mielen tasapainoon. Stressi saattaa kuormittaa ihmistä niin, että hänen on vaikea muistaa asioita, joita hän tarvitsee arjessa selviämiseen. Stressi usein alentaa ihmisen mielialaa ja voi aiheuttaa fyysisiä vaivoja, kuten selkä- ja niskakipua. Stressi liittyy usein myös unettomuuteen, ahdistukseen, huoliin ja pelkoihin. Stressi helpottaa, kun kuormittavat tekijät tunnistetaan ja ihminen pääsee niistä eroon. Stressi ja sen hoito voi edellyttää suurtakin elämänmuutosta. Stressi voi hoitamattomana kiihdyttää erilaisten sairauksien syntyä.

Miten stressin voi tunnistaa? Tunnista stressin oireet

Muistin parantaminen edellyttää elämänhallintaa. Muistin parantaminen onnistuu, jos ihmisellä ei ole liikaa kuormittavia tekijöitä elämässä ja hän saa nukuttua riittävästi. Muistin parantaminen ei onnistu yksin ravinnolla, mutta runsaasti pehmeitä rasvoja, kalaa ja värikkäitä vihanneksia sisältävä ruoka on hyväksi muistille. Jos tavoite on muistin parantaminen, kannattaa harrastaa runsaasti liikuntaa sekä välttää ylipainoa ja alkoholia. Muistin parantaminen edellyttää aktiivisuutta ja uteliaisuutta elämää kohtaan.

Pikkuaivot sijaitsevat takaraivolla osittain isoaivojen alla. Pikkuaivot säätelevät ihmisen motoriikkaa, kuten lihasliikkeitä ja sormien toimintaa. Pikkuaivot hienosäätävät ja ohjaavat kehon liikkeitä. Pikkuaivot ylläpitävät tyvitumakkeiden kanssa muistia, jonka avulla vaativat liikkeet onnistuvat. Pikkuaivot säätelevät myös liikkeiden tasapainoa. Pikkuaivot ja niiden toiminta häiriintyvät, jos ihminen juo paljon alkoholia, ja siksi liikkuminen voi olla epävakaata.

Hyvinvointi on monen asian summa. Hyvinvointi syntyy merkityksellisistä ihmissuhteista, riittävästä ja hyvästä ruoasta, levosta ja aktiivisesta elämästä. Mielen ja kehon hyvinvointi on myös edellytys sille, että muisti pysyy hyvänä. Hyvinvointi merkitsee itsestä huolehtimista ja sitä, että stressi minimoidaan ja mieli saa tarvitsemaansa huolenpitoa. Hyvinvointi saattaa horjua perinnöllisten tekijöiden ja sairauksien vuoksi, mutta hyvinvointi voi pysyä silloinkin kokonaisuutena hyvänä, jos ihminen elää rakastavassa ja tasapainoisessa ympäristössä.