Mindfulness tarkoittaa tietoisuustaitoja. Mindfulness voi auttaa stressaantunutta, kipupotilasta ja jopa masentunutta. Mindfulnessin avulla voi oppia elämään rennommin ja kenties onnellisemmin.
Mindfulnessin tausta on alun perin buddhalaisuudessa, jossa korostetaan tietoista läsnäoloa ja tietoisuutta oman mielen tuottamista kokemuksista. Viime vuosituhannen viime vuosikymmeninä mindfulness irtaantui omaksi uskonnottomaksi suuntauksekseen, joka on otettu avuksi työelämässä ja urheiluvalmennuksessakin.
Mindfulness-harjoitus ei ole pikatie onneen. Kursseja Suomessa pitkään ohjannut mindfulness-ohjaaja Leena Pennanen kertoi Voi Hyvin -lehden haastattelussa, että mindfulness ei ole pikatie onneen.
- Ei niin, että kunhan vain keskität huomiosi hengitykseen, niin naps, kaikki muuttuu paremmaksi.
Mindfulness-harjoitus muistuttaa toisinaan aktiivista meditaatiota, ja sitä kutsutaankin jos nimellä mindfulness-meditaatio.
Mindfulnessia voi harjoittaa ihan tavallisena päivänä ja tavallisena hetkenä esimerkiksi kolmella seuraavalla tavalla.
Mindfulness voi etenkin ohjattuna nostaa ihmisessä esiin monenlaisia tunteita, eivätkä ne ole teorian mukaan huono asia. Negatiivisiksi mielletyt tunteet kuten raivo ja ahdistus eivät ole ongelma, vaan se, miten tunteisiin reagoidaan, eli millaista toimintaa ne aiheuttavat.
Mindfulness voi lisätä ihmisen hyvinvointia, samalla kun se lisää ihmisen tietoisuutta itsestään, oman tunteiden ja toiminnan välisestä yhteydestä. Mindfulness-ohjaajat sanovat, että tietoisuustaito on avain siihen, että ihmiset voivat pitkienkin vaikeiden jaksojen jälkeen kokoa onnellisuutta.
Kun menet mindfulness-kurssille tai -tunnille, ota etukäteen selville, millainen tausta ohjaajalla on. MBSR-pohjainen koulutus kestää jopa kaksi vuotta, ja ohjaajan pitäisi itse käydä säännöllisesti pidemmissä retriiteissä.
Auttavatko mindfulness-opit vaikeissakin asioissa todella? Asiasta on tehty tutkimusta, ja se näyttäisi olevan mahdollista. Tutkimustuloksia on kahdenlaisia. Tietoisuustaidot saattavat lisätä keskittymiskykyä, kognitiivisia taitoja, tunneälyä ja ongelmanratkaisukykyä. Myös stressinhallinta voi parantua ja stressi lievetä.
Suomalaisissa kouluissa tehdyn tutkimuksen perusteella koululaiset eivät hyötyneet heille annetusta mindfulness-ohjauksesta verrattuna verrokkiryhmään, jossa opetettiin muita rentoutumismenetelmiä. Kun tuloksia verrattiin sukupuolittain, havaittiin, että tytöt hyötyivät lievästi sekä mindfulness- että rentoutusharjoituksista, pojat eivät.