Diabetekseen eli sokeritautiin sairastuminen on viimeisen 40 vuoden aikana yleistynyt jatkuvasti suomalaisten lasten keskuudessa. Diabetes on sairaus, jossa sokeriaineenvaihdunta häiriintyy, koska haiman tuottamaa insuliinihormonia puuttuu tai kyseinen hormoni toimii tehottomasti. Ihmisen sokeriaineenvaihdunnassa insuliinihormonilla on keskeinen merkitys, koska se auttaa sokerimolekyylit soluihin elimistön energianlähteeksi. Diabeteksen hoidon tavoitteena on ehkäistä diabeteksen komplikaatioita ja taata potilaan oireettomuus sekä hyvä elämänlaatu.

Tyypin 1 diabetes eli ns. nuoruustyypin diabetes on perinteisesti ollut se diabeteksen muoto, johon sairastutaan lapsuusiällä. Kuitenkin viime vuosina sairastuvuus myös tyypin 2 diabetekseen eli ns. aikuistyypin diabetekseen on kasvanut myös lasten keskuudessa. Lasten keskimääräisen painoindeksin nousun katsotaan olevan suorassa yhteydessä 2-tyypin diabeteksen esiintymisen kasvuun, elintavoilla onkin tunnetusti ratkaiseva merkitys tyypin 2 diabeteksen puhkeamiseen.

Lähteet:

Jukka Rajantie, Markku Heikinheimo, Marjo Renko (toim.), Diabetes, Lastentaudit, Kustannus Oy Duodecim, 2017 .

Matti Korppi, Liisa Kröger, Heikki Rantala, Harri Niinikoski (toim.), Diabeettisen ketoasidoosin hoito, Lastentautien päivystyskirja, Kustannus Oy Duodecim, 2016 .

Matti Korppi, Liisa Kröger, Heikki Rantala, Harri Niinikoski (toim.), Ihonalaisen insuliinihoidon aloitus diabetekseen sairastuneilla lapsilla, Lastentautien päivystyskirja, Kustannus Oy Duodecim, 2016 .

Lapsen tuore tyypin 1 diabetes, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim, 2017.