Kilpirauhanen on kaulalla kilpiruston alapuolella henkitorven molemmin puolin sijaitseva kaksisosainen rauhanen. Sen tehtävänä on tuottaa kilpirauhashormoneita, elimistölle elintärkeitä tyroksiinia ja trijodityroniinia, jotka vaikuttavat muun muassa elimistön aineenvaihduntaan, solujen energiankäyttöön ja kasvuun, sekä elimistön lämmönsäätelyyn. Kilpirauhasen toimintaa puolestaan säätelevät aivojen alaosassa sijaitsevien hypotalamuksen ja aivolisäkkeen tuottamat hormonit.

Kilpirauhassyövän aiheuttaja jää usein epäselväksi. Suurin yksittäinen tunnettu kilpirauhassyövän riskiä lisäävä tekijä on ionisoiva radioaktiivinen säteily. Säteilyä saadaan sädehoidoista sekä röntgenkuvantamisesta. Kaulan alueelle annettu sädetys lisää kilpirauhaskasvainten esiintyvyyttä ja sädetystä saaneiden olisi hyvä ajoittain tutkituttaa kilpirauhanen joko lääkärin toimesta tai itse tunnustellen.

Lue kilpirauhassyövän oireista ja kilpirauhassyövän hoidosta.

Myös ydinvoimalaonnettomuuksien tai muiden ydinkatastrofien yhteydessä vapautuu ilmaan suuria määriä ionisoivaa säteilyä. Kilpirauhasen kannalta vaarallista on täten syntyneen radioaktiivisen jodin kertyminen rauhaseen. Säteilyonnettomuuksien yhteydessä joditablettien nauttiminen kyllästää kilpirauhasen ”puhtaalla” jodilla ja radioaktiivisen jodin sitoutuminen ja haittavaikutukset estyvät.

Radiojodia käytetään myös kilpirauhasen liikatoiminnan hoidossa. Hoitoannoksilla annettu radiojodi ei lisää kilpirauhassyövän riskiä.

Lisäksi jodin puutos on mahdollinen altistava tekijä kilpirauhassyövälle.

Lisätietoa kilpirauhassyövän yleisyydestä.

Lähteet:

Umpirauhasten kasvaimet, Syöpätaudit, Kustannus Oy Duodecim 2013.

Schalin-Jäntti C. Hoidetun kilpirauhassyövän seuranta perusterveydenhoidossa, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016.

Terve.fi

Kilpirauhasleikkaus

Olen 47 vuotias ulkomailla asuva nainen. Noin 3 vuotta sitten kilpirauhasessani todettiin kysta, jota on seurattu ultaääni-, varjoaine- ja ohutneulanäytetutkimuksin sekä laboratoriokokein. Labrojen perusteella kilpirauhaseni toimii täysin normaalisti, en siis kärsi yli- enkä vajaatoiminnasta. Muutenkin olen täysin terve. Kilpirauhaseni vasemmassa lohkossa on kookas, kiinteä, kudoksesta koostuva kystapatti, joka pysyi pitkään samankokoisena mutta on nyt alkanut jälleen kasvaa aiheuttaen lievää nielemisvaikeutta. Sen mitat ovat tällä hetkellä 28×34×34 mm. Lisäksi oikeassa kilpirauhaslohkossni on kaksi erillistä “hypoekogeenista” pientä pattia joiden läpimitta on 6 mm. Ohutneulanäytetutkimuksessa, joka on otettu kahteen kertaan vasemmasta kilpitauhaslohkosta, ei ole ilmennyt mitään syöpään viittaavaa. Endokrinologini suositteli leikkausta johon olen menossa muutaman viikon kuluttua. Leikkaava kirurgi on sitä mieltä, että koko kilpirauhanen tulee poistaa perustellen sillä, että on todennäköistä että oikeassa lohkossa olevat pienetkin patit alkavat myöhemmin kasvaa. Seuranta-aikana ne eivät ole suurentuneet, pikemminkin päinvastoin. Mikä on suositeltu käytäntö vastaavissa tapauksissa? Mitkä ovat riskit tapauksessani, jos vain toinen kilpirauhaslohko poistetaan? Entä totaalisen tyreoidektomian riskit? Olen kuullut että monissa tapauksissa, joissa on tehty osittainen kilpirauhasen poisto, jäljelle jäänyt lohko voi riittää tyroksiinituotannon ylläpitoon eikä lääkitystä silloin välttämättä tarvita. Liittyykö tyroksiinilääkitykseen riskejä/ongelmia? Pikaisesta vastauksesta kiitollinen