Kilpirauhanen on kaulalla kilpiruston alapuolella henkitorven molemmin puolin sijaitseva kaksisosainen rauhanen. Sen tehtävänä on tuottaa kilpirauhashormoneita, elimistölle elintärkeitä tyroksiinia ja trijodityroniinia, jotka vaikuttavat muun muassa elimistön aineenvaihduntaan, solujen energiankäyttöön ja kasvuun, sekä elimistön lämmönsäätelyyn. Kilpirauhasen toimintaa puolestaan säätelevät aivojen alaosassa sijaitsevien hypotalamuksen ja aivolisäkkeen tuottamat hormonit.
Kilpirauhassyövän aiheuttaja jää usein epäselväksi. Suurin yksittäinen tunnettu kilpirauhassyövän riskiä lisäävä tekijä on ionisoiva radioaktiivinen säteily. Säteilyä saadaan sädehoidoista sekä röntgenkuvantamisesta. Kaulan alueelle annettu sädetys lisää kilpirauhaskasvainten esiintyvyyttä ja sädetystä saaneiden olisi hyvä ajoittain tutkituttaa kilpirauhanen joko lääkärin toimesta tai itse tunnustellen.
Myös ydinvoimalaonnettomuuksien tai muiden ydinkatastrofien yhteydessä vapautuu ilmaan suuria määriä ionisoivaa säteilyä. Kilpirauhasen kannalta vaarallista on täten syntyneen radioaktiivisen jodin kertyminen rauhaseen. Säteilyonnettomuuksien yhteydessä joditablettien nauttiminen kyllästää kilpirauhasen ”puhtaalla” jodilla ja radioaktiivisen jodin sitoutuminen ja haittavaikutukset estyvät.
Radiojodia käytetään myös kilpirauhasen liikatoiminnan hoidossa. Hoitoannoksilla annettu radiojodi ei lisää kilpirauhassyövän riskiä.
Lisäksi jodin puutos on mahdollinen altistava tekijä kilpirauhassyövälle.
Lisätietoa kilpirauhassyövän yleisyydestä.
Lähteet:
Umpirauhasten kasvaimet, Syöpätaudit, Kustannus Oy Duodecim 2013.
Schalin-Jäntti C. Hoidetun kilpirauhassyövän seuranta perusterveydenhoidossa, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016.