Keuhkosairaudet

Erilaisia keuhkosairauksia on useita ja osa niistä on kansantauteja. Lue lisää!

Erilaisia keuhkosairauksia on lukuisia ja ne voivat aiheuttaa keuhkoihin monenlaisia häiriöitä. Muun muassa krooninen keuhkoputkentulehdus, keuhkoahtaumatauti, uniapnea ja astma ovat keuhkotauteja. Etenkin astma, keuhkoahtaumatauti ja uniapnea ovat hyvin yleisiä väestössämme eli ns. kansantauteja.

Hengityselimistön toimintahäiriöitä voi olla useita, kuten limaista yskää, hengenahdistusta, hengityksen vinkumista, veriysköksiä sekä painontunnetta tai kipuja rinnassa. Rasituskestävyys voi olla huonontunut. Kuumeilu ja toistuvat infektiot voivat olla merkki keuhkosairaudesta.

Äkillinen keuhkoputkitulehdus (akuutti bronkiitti) on yleensä virusten aiheuttama henkitorven ja keuhkoputkien tulehdus, joka ei kaipaa antibioottihoitoa. Keuhkoputkitulehduksen oireisiin kuuluvat yskä ja liman erittyminen keuhkoputkista sekä toisinaan lievä hengenahdistus erityisesti astmaan taipuvaisilla henkilöillä. Kuukausia jatkuva yskä voi olla merkki astmasta tai keuhkoahtaumataudista. Jos oireet pitkittyvät, on syytä käydä lääkärissä.

Krooninen keuhkoputkitulehdus puolestaan on tauti, jossa vauriot keuhkoputkien limakalvoissa ovat pysyviä. Krooniselle keuhkoputkentulehdukselle on tyypillistä limaisemmat yskävaiheet, jokta ovat kroonisen keuhkoputkitulehduksen pahenemisvaiheita. Kroonisen keuhkoputkitulehduksen pahenemisvaiheissa käytetään usein antibioottihoitoa, etenkin jos pahenemiseen liittyy yleisoireita, kuten kuumetta

Keuhkoahtaumatauti on yleensä tupakointiin liittyvä, hitaasti etenevä keuhkosairaus. Keuhkoputken limakalvoille ja keuhkokudokseen tulee krooninen tulehdus johtuen jatkuvasta altistumisesta tupakansavulle. Tulehdus aiheuttaa vähitellen pysyvän keuhkoputkien ahtautumisen ja keuhkolaajentuman. Tällöin ilman virtaus keuhkoissa heikkenee, jolloin keuhkoihin jää liikaa ilmaa ja se salpautuu keuhkoihin, vaikka uloshengitys olisi voimakaskin. Tämä tuntuu hengenahdistukselta. Vaikeassa keuhkoahtaumataudissa keuhkojen toimintakyky on heikentynyt merkittävästi.

Uniapnealla tarkoitetaan unenaikaisia hengityskatkoksia. Uniapneassa nielun alueen lihakset veltostuvat unen aikana. Tämä tarkoittaa, että ylähengitystiet ahtautuvat osittain, mikä aiheuttaa hengityskatkoksia ja kuorsausta. Hengityskatkos voi kestää muutamista sekunneista jopa yli minuuttiin ja päättyy usein korahdukseen ja nukkujan havahtumiseen.

Unen aikana voi normaalistikin esiintyä lyhyitä hengityskatkoksia, mutta niiden määrä, pituus ja seuraamukset ratkaisevat onko kyseessä sairaus. Merkittävin uniapnean riskitekijöistä on ylipaino. Painon noustessa kaulan ja nielun alueelle kertyy ylimääräistä rasvaa, joka tekee ilmatiet ahtaiksi.

Astma on pitkäaikainen keuhkosairaus, jossa keuhkoputkien limakalvot ovat tulehtuneet ja keuhkoputket supistelevat. Astmaatikko saa hengitysoireita helposti, koska tulehtunut ja turvonnut limakalvo on herkkä erilaisille ärsykkeille kuten pölyille, kylmälle ilmalle, rasitukselle, tupakansavulle ja jopa voimakkaille tuoksuille.

Hoitamaton astma voi aiheuttaa keuhkoputkien seinämään muutoksia, jotka voivat pahimmillaan johtaa keuhkojen toiminnan pysyvään huonontumiseen. Astmalääkitys kuitenkin usein saa tulehduksen pysymään kurissa.

Astman taustatekijät ovat yksilöllisiä ja se voi puhjeta minkäikäiselle tahansa. Perinnöllinen taipumus, allerginen nuha ja muut ylähengitystiesairaudet lisäävät riskiä sairastua astmaan.

Lähteet: www.hengitysliitto.fi

Terve.fi

Huoli asbestille altistumisesta

Hei! Olen (liian myöhään) lukenut asbestista ja sen vaaroista ja missä kaikessa sitä on rakentamisessa käytetty. Perheemme on asunut kolmessa kerrostaloasunnossa, joissa kaikissa on tehty remonttia (mm. kylpyhuone, keittiö). Yhdessä remontissa ja purkuhommissa olimme itse mukana, muut on teetetty alan ammattilaisilla. Kukaan ei koskaan ole puhunut asbestikartoituksen tarpeellisuudesta. Kaikki purkaminen (laattojen ja muovimattojen irrotus, piikkaus ym.) on siis tehty ilman mitään suojauksia, ja pölyä on tietysti levinnyt joka paikkaan. Myöhemmin sitten olen lukenut, että asbestia on voinut olla melkein missä vaan, ja että esim. ennen kylppäriremppaa pitäisi aina tehdä asbestitutkinus. Onni onnettomuudessa kuitenkin, olen ymmärtänyt, että meidän talomme ja niiden materiaalit (1950- ja 1980-luvuilta) eivät ole olleet ihan pahimmalta "asbestiaikakaudelta". Todennäköisesti olemme asbestia kuitenkin ainakin jonkin verran hengitelleet. Joten vaikka altistumisemme purku- ja remonttitöissä jäikin tuohon yhteen kertaan, niin olemme myös vuosien ajan asuneet näissä asunnoissa missä remonttia on tehty. Nykyinen asuntomme remontoitiin puolisen vuotta sitten ja emme asuneet täällä sinä aikana, mutta jälkisiivousta tein itse. Remonttimiehet siis teki hommia ihan normaaliin tapaan, ei asbestipurkutyönä (wc, keittiö ym.: laattojen irrotusta, seinien piikkausta ym.; 1950-l lopussa valmistunut talo). Kyseessä oli vielä hyvämaineinen isohko firma, mutta eipä taas kukaan maininnutkaan mistään asbestin mahdollisuudesta :( Pitääkö paikkansa, että mikäli asbestipölyä asuntoon leviää, se ei sieltä ikinä häviä vaikka kuinka siivoaisi? Mietin tätä koko ajan ja ahdistaa tavattomasti – onhan kyse kodistamme, kauheata ajatella, että ilmassa leijuisi jatkuvasti jotain hengenvaarallista! Altistummeko siis edelleen ja ikuisesti? Entä tuo oma osuutemme purku- ja remonttitöissä n. 10 v sitten – kuinka vakava altistuminen se oli, jos kohteessa tosiaan oli asbestia (jälkeenpäin mahdoton tietää).  Miten asian suhteen tulisi toimia?
0
1