Hilse

Kolme yleisintä päänahan hilseen aiheuttajaa ovat rasvainen, tulehtunut päänahka eli seborrooinen ekseema, atooppiseen ihottumaan liittyvä päänahan hilseily sekä psoriaasiin liittyvä hilseily. Ensimmäiseksi mainittu on selvästi yleisin hilseilyn syy.

Hiuspohjan sieni-infektiot ovat nykyisin hyvin harvinaisia. Ne esiintyvät harvoin epidemioina koulussa, jolloin lapsi voi olla oireeton kantaja. Suomessa aiheuttajat ovat eläinperäisiä, Trichophyton mentagrophytes tai Microsporum canis -dermatofyyttien aiheuttamia infektioita.

Ihon orvaskesi eli epidermis uusiutuu normaalisti 6-10 viikon kuluessa, tulehtunut iho puolestaan uusiutuu jopa 10 päivässä. Nopeasti uusiutuvassa ihossa epäkypsät sarveiskerroksen solut tarttuvat toisiinsa muodostaen näkyvää hilsettä. Tavallista nopeammin uudistuvaan ihoon ei myöskään ehdi muodostua haihtumista estäviä keramideja, minkä seurauksena iho kuivuu. Iholla normaalisti elävät rasvahiivat, Malassezia- ja kryptokokkihiivat, lisääntyvät mielellään rasvaisessa päänahassa, mikä puolestaan lisää tulehdusta päänahassa. Seborrooisessa ekseemassa eli tali-ihottumassa päänahan normaali ihon uudismuodostus- ja bakteeritilanne ovat muuttuneet epätasapainotilaan.

Atooppisessa ihottumassa henkilöllä on taipumus tuottaa IgE-vasta-aineita ympäristön molekyylejä kohtaan. Atooppisen ihottuman kliinistä ilmentymää on vaikea erottaa seborrooisesta ekseemasta, mutta näiden hoito on sama. Atooppisen ihottuman yhteydessä allergiatestit voivat joskus olla paikallaan.

Tavallisessa psoriaasissa paksuja hilseläiskiä ilmaantuu kyynärpäihin, ristiselkään, polviin, päänahkaan ja joskus ympäri kehoa. Psoriaasiin liittyvä hilse muodosta usein laajempia hilseläiskiä. Kutinaa on suurimmalla osalla. Pieniläiskäisessä pisarapsoriaasissa hilseläiskät ovat pieniä ja hentohilseisiä ja tautitilaa tavataan tyypillisesti nuorilla tonsilliitin tai muun infektion laukaisemana. Taivepsoriaasi tai märkärakkulainen psoriaasi esiintyvät harvoin päänahassa. Psoriaasiin liittyy kynsisientä muistuttavia kynsioireita. Alle 10 prosentilla psoriaasipotilaista on reumatyyppisiä niveloireita, jolloin kyseessä on psoriartriitti. Psoriartriittia epäiltäessä on syytä ottaa laboratoriokokeita. Yleensä psoriaasin diagnosointi tapahtuu kliinisen kuvan perusteella ja harvoin koepalan otto on aiheellista. Hoitona käytetään kortikoidilinimenttiä tai kalsiprotriolilinimenttiä.

Hilsettä ja kutinaa esiintyy myös päänahan kroonisessa karvatuppitulehduksessa, eli follikuliitissa. Tällöin iholla voi olla myös kipeitä märkäpäitä ja hiustenlähtöä voi esiintyä. Ruusufinni voi levitä päänahkaan ja on useimmiten kaljuuntuneiden miesten ongelma. Yleisesti hilseilyoireisto keskittyy päälaelle, sitten hiusrajaan.

Lähteet:

Hilse, Lääkärikirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim, 2017.