Ehkäisy

Ehkäisyn tarve muuttuu elämäntilanteiden mukaan. Täältä saat tietoa eri ehkäisymenetelmistä!

Ehkäisy on omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimista. Ehkäisy estää epätoivotut raskaudet ja sukupuolitaudit. Kun ehkäisy on kunnossa, seksistä voi nauttia huoletta.

Kaikki ehkäisymenetelmät eivät sovi kaikille. Kun valitsee sopivaa keinoa, kannattaa tarkistaa oma terveydentila ja miettiä käytännön asioita. Muistanko ottaa e-pillerit joka päivä vai sopisiko minulle paremmin pitkäaikainen ehkäisymenetelmä, kuten ehkäisykapseli tai kierukka? Tarvitsenko suojaa myös sukupuolitauteja vastaan? Onko minulla riskitekijöitä, jotka estävät e-pillereiden käytön? Millaiset kuukautiset minulla on, ja miten ehkäisymenetelmä vaikuttaa niihin?

E-pillerit eli yhdistelmäehkäisypillerit, ehkäisyrengas ja ehkäisylaastari sisältävät sekä estrogeenia että keltarauhashormonia. E-pillerit eivät sovi kaikille. Aurallinen migreeni estää niiden käytön. E-pillerit kasvattavat hieman laskimotukosriskiä. Siihen vaikuttavat myös ylipaino, tupakointi tai kohonnut verenpaine.

Hormonikierukka, ehkäisykapseli ja minipillerit sisältävät vain keltarauhashormonia. Hormonikierukka on pitkäaikainen ehkäisymenetelmä, joka sopii kaikenikäisille, myös synnyttämättömille naisille. Se on hyvä vaihtoehto myös ylipainoisille. Hormonikierukka suojaa kohdun limakalvoa liikakasvulta ja kohtusyövältä, jotka voivat liittyä ylipainon aiheuttamiin vuotohäiriöihin.

Hormonikierukka vähentää usein kuukautisvuotoa. Sitä käytetään myös kuukautiskipujen hoitoon. Kierukka sopii myös migreenistä kärsiville.

Moni nainen kokee, ettei halua kuormittaa kehoa lääkkeillä tai sotkea luonnollista hormonitoimintaa. Luonnonmukaisinta olisi kuitenkin olla raskaana tai imettää jatkuvasti. Harva haluaa sitä. Jos hormoniehkäisyä ei voi tai halua käyttää, olemassa on turvallisia vaihtoehtoja: kuparikierukka ja kondomi.

Kuparikierukka on hormoniton ehkäisymenetelmä. Se ehkäisee raskautta kuparilangan avulla. Haitta on, että kuparikierukka voi lisätä kuukautisvuoden määrää.

Kondomi on puolestaan ainoa ehkäisykeino, joka suojaa sukupuolitaudeilta. Kondomia kannattaa käyttää uusissa suhteissa aina, vaikka nainen söisi lisäksi e-pillereitä tai hänellä olisi kierukka.

Kyselyiden mukaan muutama prosentti suomalaisnaisista käyttää ehkäisyksi ”muita menetelmiä”, kuten varmoja päiviä ja keskeytettyä yhdyntää.

Varmat päivät tarkoittavat kuukautiskierron ajankohtaa, jolloin nainen ei voi tulla raskaaksi. Näiden päivien laskeminen ja ennustaminen on kuitenkin vaikeaa, koska keho ei ole kone, joka toimii aina samalla tavalla. Lisäksi siittiöt voivat pysyä elinvoimaisina naisen sisällä usean päivän ajan.

Keskeytetty yhdyntä tarkoittaa yhdyntää, jossa mies vetää peniksensä emättimestä ennen kuin saa siemensyöksyn ja laukeaa sitten muualle. Tarkoitus on estää siittiöiden pääsy emättimeen ja siten myös raskaus. Tämä vähentää riskiä tulla raskaaksi mutta ei estä sitä.

Seksisuhteet ja pariskunnat ovat erilaisia. Vaikka varmat päivät tai keskeytetty yhdyntä eivät ole suositeltavia ehkäisymenetelmiä, ne voivat olla osa seksiä, jos raskaus olisi iloinen asia.

Jos toiveena on pysyvä ja lopullinen ehkäisymenetelmä, sterilisaatio on yksi vaihtoehto. Se voidaan tehdä niin naiselle kuin miehelle.

Kaikkien kannattaa huolehtia ehkäisystä. Toimivan ehkäisyn käyttäminen on huolenpitoa omasta hyvinvoinnista. Stressi mahdollisista sukupuolitaudeista, ei-toivotusta raskaudesta tai aborttiin päätyminen kuormittavat raskaasti kehoa ja mieltä.

Terve.fi

Aurallinen migreeni, hormonikierukka ja imetys

Hei! Minulle asennettiin muutama päivä sitten, 4 kk esikoiseni syntymän jälkeen, ehkäisyksi hormonikierukka. Käytin ennen raskautta ehkäisyyn e-pillereitä, mutta raskausaikana aiemmin auraton ja suhteellisen lievä migreenini paheni olennaisesti ja muuttui auralliseksi, mistä syystä minulle suositeltiin tuota kierukkaa. Minua on kuitenkin nyt alkanut huolettaa, onko kierukkakaan järkevä vaihtoehto erittäin pahoja esioireita sisältävän migreenini takia. Mirena-kierukan potilasohjeessa kun sanotaan, että kierukan käytön kanssa on oltava ”erityisen varovainen”, mikäli sairastaa aurallista migreeniä. En tahtoisi käyttää kierukkaa ehkäisynä, mikäli se lisäisi millään tavoin olennaisesti riskiäni saada aivohalvaus tai vastaava. Migreenini alkaa tyypillisesti auran ilmestymisellä näkökenttään ja valoarkuudella, minkä jälkeen alkavat astetta hurjemmat oireet. Ensin toinen puoli kasvoistani ja toinen käteni puutuu, minkä ohella minulta ikään kuin häviää kyky tajuta, että tämä puutuva käsi on oma käteni. Tämän jälkeen alkavat vaikeudet löytää sanoja ja tuottaa millään tavoin järkevää kirjoitettua tekstiä. Samassa yhteydessä kykyni ymmärtää ylipäänsä, mitä ympärilläni tapahtuu, huononee olennaisesti. Viimeisenä iskee päänsärky, minkä jälkeen muut oireet alkavat vähitellen helpottaa. Sain tällaisia migreenejä raskausaikana yhteensä neljä – kaksi alku- ja kaksi loppuraskaudesta. Elämäni toistaiseksi pahimman migreenin sain kuitenkin vasta pari viikkoa sitten, jolloin puhe- ja kirjoitusvaikeudet ym oireet jatkuivat aamusta myöhäiseen iltaan asti ja jouduin jopa lähtemään ensiapuun, koska mikään särkylääke ei auttanut kipuun ja pelkäsin erittäin rajujen oireiden takia saaneeni migreenin sijaan sittenkin jonkin vakavamman kohtauksen. Yhteensä olen siis saanut aurallisia migreenejä vuoden aikana viisi kappaletta. Näistä kolmessa esioireet ovat olleet jopa pelottavan rajuja, kun taas kahdessa oireet ovat olleet hieman lievempiä. Miten turvalliseksi ja järkeväksi arvioisit siis hormonikierukan käytön, jos migreenini esioireet ovat näin rajuja? Kannattaisiko minun kierukan sijaan harkita minipillereitä tai kenties kokonaan hormonitonta ehkäisyä? Lisäksi varmistaisin vielä, että hormonikierukan käyttö imetysaikana on varmasti vauvalle kaikin puolin turvallista. Vauvani on siis nyt noin 4 kk ikäinen ja sain kierukan vasta muutama päivä sitten. Olen 26-vuotias perusterve ja normaalipainoinen nainen, enkä ole koskaan tupakoinut.
Pysy mukana!
Tilaa uutiskirjeemme tästä