Ehkäisy

Ehkäisyn tarve muuttuu elämäntilanteiden mukaan. Täältä saat tietoa eri ehkäisymenetelmistä!

Ehkäisy on omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimista. Ehkäisy estää epätoivotut raskaudet ja sukupuolitaudit. Kun ehkäisy on kunnossa, seksistä voi nauttia huoletta.

Kaikki ehkäisymenetelmät eivät sovi kaikille. Kun valitsee sopivaa keinoa, kannattaa tarkistaa oma terveydentila ja miettiä käytännön asioita. Muistanko ottaa e-pillerit joka päivä vai sopisiko minulle paremmin pitkäaikainen ehkäisymenetelmä, kuten ehkäisykapseli tai kierukka? Tarvitsenko suojaa myös sukupuolitauteja vastaan? Onko minulla riskitekijöitä, jotka estävät e-pillereiden käytön? Millaiset kuukautiset minulla on, ja miten ehkäisymenetelmä vaikuttaa niihin?

E-pillerit eli yhdistelmäehkäisypillerit, ehkäisyrengas ja ehkäisylaastari sisältävät sekä estrogeenia että keltarauhashormonia. E-pillerit eivät sovi kaikille. Aurallinen migreeni estää niiden käytön. E-pillerit kasvattavat hieman laskimotukosriskiä. Siihen vaikuttavat myös ylipaino, tupakointi tai kohonnut verenpaine.

Hormonikierukka, ehkäisykapseli ja minipillerit sisältävät vain keltarauhashormonia. Hormonikierukka on pitkäaikainen ehkäisymenetelmä, joka sopii kaikenikäisille, myös synnyttämättömille naisille. Se on hyvä vaihtoehto myös ylipainoisille. Hormonikierukka suojaa kohdun limakalvoa liikakasvulta ja kohtusyövältä, jotka voivat liittyä ylipainon aiheuttamiin vuotohäiriöihin.

Hormonikierukka vähentää usein kuukautisvuotoa. Sitä käytetään myös kuukautiskipujen hoitoon. Kierukka sopii myös migreenistä kärsiville.

Moni nainen kokee, ettei halua kuormittaa kehoa lääkkeillä tai sotkea luonnollista hormonitoimintaa. Luonnonmukaisinta olisi kuitenkin olla raskaana tai imettää jatkuvasti. Harva haluaa sitä. Jos hormoniehkäisyä ei voi tai halua käyttää, olemassa on turvallisia vaihtoehtoja: kuparikierukka ja kondomi.

Kuparikierukka on hormoniton ehkäisymenetelmä. Se ehkäisee raskautta kuparilangan avulla. Haitta on, että kuparikierukka voi lisätä kuukautisvuoden määrää.

Kondomi on puolestaan ainoa ehkäisykeino, joka suojaa sukupuolitaudeilta. Kondomia kannattaa käyttää uusissa suhteissa aina, vaikka nainen söisi lisäksi e-pillereitä tai hänellä olisi kierukka.

Kyselyiden mukaan muutama prosentti suomalaisnaisista käyttää ehkäisyksi ”muita menetelmiä”, kuten varmoja päiviä ja keskeytettyä yhdyntää.

Varmat päivät tarkoittavat kuukautiskierron ajankohtaa, jolloin nainen ei voi tulla raskaaksi. Näiden päivien laskeminen ja ennustaminen on kuitenkin vaikeaa, koska keho ei ole kone, joka toimii aina samalla tavalla. Lisäksi siittiöt voivat pysyä elinvoimaisina naisen sisällä usean päivän ajan.

Keskeytetty yhdyntä tarkoittaa yhdyntää, jossa mies vetää peniksensä emättimestä ennen kuin saa siemensyöksyn ja laukeaa sitten muualle. Tarkoitus on estää siittiöiden pääsy emättimeen ja siten myös raskaus. Tämä vähentää riskiä tulla raskaaksi mutta ei estä sitä.

Seksisuhteet ja pariskunnat ovat erilaisia. Vaikka varmat päivät tai keskeytetty yhdyntä eivät ole suositeltavia ehkäisymenetelmiä, ne voivat olla osa seksiä, jos raskaus olisi iloinen asia.

Jos toiveena on pysyvä ja lopullinen ehkäisymenetelmä, sterilisaatio on yksi vaihtoehto. Se voidaan tehdä niin naiselle kuin miehelle.

Kaikkien kannattaa huolehtia ehkäisystä. Toimivan ehkäisyn käyttäminen on huolenpitoa omasta hyvinvoinnista. Stressi mahdollisista sukupuolitaudeista, ei-toivotusta raskaudesta tai aborttiin päätyminen kuormittavat raskaasti kehoa ja mieltä.

Terve.fi

Glaukooma ja masennuslääkitys

Hei! Olen 47-vuotias nainen, jolla on ollut silmien kanssa vaikeuksia koko ikäni. Vasen silmäni on syntymästä saakka ollut heikkonäköinen ja karsastanut. Vaivaa on hoidettu paremman silmän ( huono sekin ) peittohoidolla ja mustuaista suurentavilla tipoilla, jotta heikompi silmä alkaisi toimia hiukan paremmin. Tilanne on kuitenkin se, että vasen jäi erittäin huononäköiseksi, laseilla korjattuna näkö on nyt +0,6 ja näkökenttä rajoittunut. Oikeaan saa lasikorjauksella 0.1 näön. Molemmat silmäni on Lasik-leikattu vuonna 1999, jolloin saavutin hetkeksi tilanteen, etten tarvinnut silmälaseja. Sittemmin näkö alkoi huonontua ja tuli ns. ikänäkö ja sain monitehot. lasikista hjohtuen ne eivät ole kamalan vahvat, joski hajataittokorjausta on aika paljon ja siis plussaa. Ennen leikkausta vasen oli +5,25 ja oikea +4,0. Nyt kävin silmälääkärillä tarkistuttamassa näköni ja sain ikäväksen kuulla, että kummassakin silmässäni on vaurioita näköhermossa. Myös näkökentässä on kuulemma jo puutteita, mutta itse en näitä vielä kunnolla havaitse. Ongelmani on se, että sairastan masennusta ja tarvitsen siihen lääkityksen. Silmällääkäri ei osannut ottaa mitään kantaa siihen, voinko jatkaa masennuslääkettä (Escitalopram 10 mg x 1/vrk), eikä lääkkeen määrännyt psykiatrikaan lääkettä uusinut, koska siinä mainitaan kontraindikaationa glaukooma. Minun glaukoomani on sellainen, että paineet ovat ihan normaalit, jopa alhaiset. Olen tässä pohtinut sitä, miten olen aiheuttanut nyt tämän glaukooman itselleni. Sairastuin vuonna 2012 papillaariseen kipirauhasen syöpään ja koko kipirauhaseni poistettiin ja sain loppujen solujen tuhoamiseen radiojodi hoidon. Ainoana lääkityksenä minulla on Thyroxin. Muuta en saa, vaikka tautini ei ole tasapainossa voinnin osalta. labrat kyllä osoittavat sitä, mitä tässä tilanteessa kuuluukin. TSH mitaamaton, samoin S-Tygl, T4V 21 ja T3 alarajoilla, joka kertoisi T#-lääkityksen lisäämisestä, mutta kun lääkärit tuijottavat vain labra-arvoja, eikä vointia. Masennuksen en halua pahenevan, jos pahenee, en tiedä mitä teen. Lisäksi sairastan idiopaattista nuhaa ja minulta on poskiontelot polyyppeineen leikattu. Sen kurissa pitämiseen käytin Nasonex-suihketta, mutten nyt saa sitäkään. Olen lähinnä epätoivoinen, koska jos tämä todella menee niin, etttei mitään muita sairauksia voida hoitaa, koska pon glaukooma, enm näe syytä elää. Voisitko ottaa kantaa osaltasi miten nyt tässä etenen? Kiitos!