Bruksismi

Bruksismi eli hampaiden narskuttelu on yllättävän yleinen ja kuluttava ongelma. Saat sen kuriin kiskoilla.

Bruksismi eli hampaiden yhteen pureminen voi lohkaista hampaista palan tai paikan. Bruksismi voi jopa kuluttaa etuhampaat tyngiksi. Narskuttelu ei parane itsekurin voimalla.

Bruksismi on toistuvaa puremalihasten aktiviteettia, johon liittyy hampaiden yhteenpuremista, narskuttelua ja/tai alaleuan jäykistymistä tai työntämistä. Bruksismi on hyvin usein yöllistä narskuttelua. Narskutus on nimittäin tahdosta riippumaton, keskushermoston säätelemä asia.

Purentakisko on yleensä ratkaisu ongelmaa. Purentakisko suojaa hampaita nukkuessa.

– Yöllinen bruksismi liittyy kevyen unen vaiheisiin ja keskushermoston välittäjäaineissa tällöin tapahtuviin muutoksiin. Tarkkaa syytä siihen ei tiedetä, mutta stressi ja keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet saattavat altistaa vaivalle, professori Yrsa Le Bell Turun yliopiston hammaslääketieteen laitokselta sanoo.

Koska narskutuksen syy on tuntematon, vain sen oireita voidaan hoitaa. Bruksaajan ongelmia voivat olla päänsärky, kasvojen alueen kivut, loksuvat leukaperät ja soivat korvat. Narskutus aiheuttaa usein jännityspäänsärkyä, myös leukakipu on varsin yleinen seuraus.

Ääni käheytyy ja suu kuivuu

– Pitkäaikainen narskuttelu voi lisätä niska-hartiaseudun ja äänentuottoon osallistuvien lihasten jännitystä. Narskutus voi aiheuttaa erilaisia kiputiloja ja ääniongelmia, fysioterapeutti, Voice Massage -terapeutti Sanna Kangas Fysio Koskiklinikalta Tampereelta sanoo.

Narskuttelijan ääni käheytyy ja puhe katkeilee myös siksi, että hän hengittää usein suun kautta. Tapa kuivattaa limakalvoja ja ärsyttää äänihuulia.

– Kiristyneet purentalihakset voivat aiheuttaa lihasten epätasapainoa kaulan ja niskan alueella. Se voi muuttaa niskan ja pään asentoa ja vaikuttaa ryhtiin. Palan tunne kurkussa ja hengenahdistus voivat myös kiusata, Kangas kuvailee.

Purentakisko suojaa ja rentouttaa

Hammaslääkäri hoitaa yöbruksaajaa akryylimuovisella, omien mittojen mukaan tehdyllä purentakiskolla. Kisko suojaa hampaita ja hillitsee narskuttelua. Se myös rentouttaa lihaksia.

Toisinaan bruksismin haittoja voidaan vähentää purentaa tasapainottavalla hionnalla, jossa ylä ja alaleuan hampaiden kosketuskohdat korjataan sietämään kuormitusta.

Maailmalla osa bruksaajista on korvannut kiskonsa biopalautelaitteella. Sen anturi kiinnitetään puremalihaksista suurimpiin eli ohimolihakseen ja poskilihakseen. Kun lihasten jännitys kasvaa, laite aktivoituu ja rentouttaa lihaksia sähkön avulla, Yrsa Le Bell kertoo.

Hengitysharjoituksia stressiin

Stressi ja narskuttelu kulkevat käsi kädessä. Jotkut kiristelevät hampaitaan juuri silloin, kun työssä on kiirettä ja kotona harmeja.

– Jos stressin aiheuttajaan puututaan heti bruksismin alkuvaiheessa, narskuttelu voidaan saada kitkettyä. Ellei se onnistu, narskuttelua pahentavaa stressiä voidaan lieventää muun muassa rentoutusharjoituksilla, Sanna Kangas kertoo.

Voice Massage -terapeutti rentouttaa puremalihaksia ja hengitykseen sekä äänentuottoon osallistuvia lihaksia klassisella hieronnalla.Hän voi ohjata asiakkaalleen erilaisia hengitys ja rentoutusharjoituksia. Hyvä kikka voi olla vaikkapa tämä viinipullon korkilla tehty rentoutusharjoitus.

Useimmiten bruksaaja hyötyy hengitysharjoituksista, vaikkei hänellä ääniongelmia olisikaan.Tietoinen syvään hengittäminen hidastaa hengityksen rytmiä, rauhoittaa mielen ja lievittää stressiä.

Narskuttelijan ryhti remonttiin

Narskuttelijan ryhti, lihasepätasapaino ja stressi ovat seikkoja, joihin fysioterapeutti ja Voice Massage terapia voivat vaikuttaa. Terapia voi joskus vapauttaa bruksaajan purentakiskosta kokonaan.

– Ryhti ja istuma-asento voivat vaikuttaa oireisiin. Heikko keskivartalon hallinta voi näkyä asentona, jossa selkärangan mutkat ovat korostuneet ja pää työntynyt eteen. Asento kuormittaa erityisesti yläniskaa ja voi pitkään jatkuessaan löysyttää leukaniveltä, Sanna Kangas kuvailee.

Ryhtiä parantavat ja lihasepätasapainoa korjaavat harjoitukset, kuten kaularankaa tukevien syvien lihasten vahvistaminen, voivat helpottaa narskuttelijan oloa.

Fysioterapeutti voi lievittää purenta ja kasvolihasten kireyksiä käsittelemällä niitä ja ohjaamalla asiakkaalle erilaisia venytysharjoituksia.

Terve.fi

päänsäryn tutkimukset

Olen nainen 22v 175/69kg. En polta, enkä käytä juurikaan alkoholia. Verenpaine on suht normaali, yleensä välillä 120-125/80. Stressiä on. Olen kärsinyt vuoden 09 alustä lähtien niska, jalka- ja hartiakipuista. Kesällä 2009 alkoi päänsärky, jota on ajoittain enemmän, ajoittain vähemmän.“Kipulinja” on seuraava: päälaella, oikealla puolella on todella kipeä paikka, samoin ohimot ja varsinkin oikean silmän ympärys on kipeä. Silmissä näkyy myös harmaita palloja, ja silmät, etenkin oikea on hyvin kuiva. Minulla on noin paljon miinusta oikeassa silmässä, vasemmassa taas hivenen plussaa. Vaikuttaako tämä mitenkään mihinkään?Kipua esiintyy myös leuoissa, ne saattavat mennä “lukkoon” ja naksua. Olen saamassa nyt purentakiskon. Samoin korvat saattavat mennä lukkoon. Takaraivo tuntuu todella kireältä, niskassa on kipeät pisteet takaraivon alapuolella.Myös niska- ja hartiat ovat jumissa. Kipua on myös molemmissa jaloissa. Minulle tehtiin päänsäryn takia heinäkuussa -09 sairaalassa pään TT-kuvaus, jossa todettiin normaalit löydökset. Lääkäri epäili päänsäryn tulevan niska/hartiaongelmista tai migreenistä. Olen kuitenkin edelleen huolissani päänsärystäni. Miten paljon pään TT kertoo esimerkiksi aneurysman mahdollisuudesta tai aivoverisuonten tilasta? Pitäisikö mennä magneettikuvaukseen, varjoaineella vai ilman? Onko varjoaineesta mitään haittaa, voiko se aiheuttaa jotain reaktioita elimistössä? Voivatko aivojen verisuonimuutokset tulla yhtäkkiä vai ovatko ne pitkän ajan prosesseja? Minulla otettiin kaularangan mri elokuussa -09, jossa ei ollut mitään poikkeavaa. Voiko magneettikuvauksiin mennä miten nopeasti peräjälkeen? Minulta on otettu tänä vuonna kahdet röntgenkuvat, pään TT, ja yksi magneettikuvaus. Olen allerginen tietyille lääkeaineille (ASA-allergia), joten minulle on määrätty Panacod-poretabletteja päänsäryn varalle. Pitääkö minun varata aika neurologille lisätutkimuksiin, asia kuitenkin vaivaa lähes päivittäin päänsärkyjen takia? Minulla todettiin mahdollinen borrelioosikontakti elokuussa(arvot olivat heikosti koholla, infektiota ei juuri nyt käynnissä) menen vielä tarkempiin tutkimuksiin. Onko tällä mahd. mitään tekemistä oireiden kanssa? Olen kärsinyt myös sydämen tykytyskohtauksista, joita para-aikaan selvitellään. EKG:t olleet aina normaalit, Holter-tutkimuksessa ei erikoisia löytöjä, UÄ normaali. RasitusEKG edessä, samoin hermoratatutkimus. Keuhkokuvat normaalit. Röntgenissä todettiin oikoryhti. Verikokeet ja kaikki arvot ovat olleet normaalit.

Terve.fi

heikotus ja pyörryttävä tunne

Olen 26v 160cm, 50kg nainen ja vaivani on huimaus, heikotus ja pyörryttävä tunne. Niskani ovat menneet jumiin n.3kk aikana ja alkaneet oireilemaan eri tavoin: huimausta, posken ja kaulan puutuminen,jäykkyys, korvakipu, kallonpohjan / takaraivon puutumista, päälaelle säteilevää pistelyä, ja valoarkuutta (loisteputkivalot), katseen yhteen paikkaan ylläpitovaikeuksia sekä varjostumien näkemistä sekä päänsärkyä. Inhottavin oire, on äkillinen heikotus ja pyörtymisen tunne (humahdus), kuin verenpaine laskisi, etenkin jos jännitän tai stressaan esim. esiintymistä. Kerran meinasin pyörtyä myös yksin työhuoneeseeni, fasettilukot olivat syynä tuolloin. Lisäksi nyrkkeillessä tuli samanlaista heikotusta. Ennen jännittäminen on ollut ns. normaalia. Tiedän paniikkihäiriöstä enkä koe, että tämä on sitä, sillä ainut oireeni on tämä heikotus ja pyörtymisen tunne, ei hyperventilointia, kiihtyvää sykettä tms. Minulla on migreeni, johon en syö jatkuvasti lääkkeitä. Olen käynyt 4 krt omt:ssä, mutten ainakaan vielä ole saanut apua. Oireet kestävät, n. 5s- 15min. Sen jälkeen ei maistu ruoka ja saattaa tulla päänsärky. Korviani ei ole tutkittu,kuuloni on ok. Välillä korvat menevät lukkoon ja tulee tinnitusta. En käytä mitään lääkkeitä ja verenpaineeni on ok. Voiko niskaongelmat provosoida jännittämistä ja lisätä oireita? Vai voiko nämä liittyä migreeniin? aina tästä ei seuraa päänsärkyä. Harrastan liikuntaa säännöllisesti. Jos oireet eivät lopu, tuleeko minun mennä tutkimuksiin tai fysikaalisiin hoitoihin? mikä lääke voisi auttaa oireitani & rentouttaa esiintymistilaisuudessa, siten ettei kuitenkaan nukuta/verenpaine laske liikaa?