Anemia

Anemia eli hemoglobiinin vähäisyys johtuu punasolujen vähäisyydestä. Mitkä ovat hemoglobiinin normaaliarvot? Lue lisää anemiasta.

Anemialla tarkoitetaan verenpunan eli hemoglobiinin epänormaalia vähäisyyttä, mikä johtuu veren punasolujen vähenemisestä. Hemoglobiini on punasolujen hapensitojavalkuainen, joka sitoo happea ja kuljettaa sitä keuhkoista kudoksiin.

Anemian syntyyn eli hemoglobiinin vähäisyyteen voi liittyä useita eri syitä ja tekijöitä. Suomessa hemoglobiini määritetään mitalla g/l (grammaa litrassa), jolloin normaaliarvot ovat naisilla luokkaa 117-155 g/l ja miehillä 134-167 g/l.

Lähteet:

Jonna Salonen, Tieto potilaalle: Anemia (alhainen hemoglobiini), Lääkärikirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim, 2017.

Jonna Salonen, Tietoa potilaalle: Raudanpuuteanemia, Lääkärikirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim, 2014.

Jonna Salonen, Tietoa potilaalle: Punasolujen kiihtynyt hajoaminen (hemolyyttinen anemia), Lääkärikirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim, 2015.

Kauneus ja Terveys

Menopaussi 18-vuotiaana

Minulle ei ole tullut viime tammikuun jälkeen lainkaan kuukautisia luovuttuani yhdistelmäpillereistä vuoden käytön jälkeen. Olin laihtunut talven aikana melko paljon rankan urheilemisen seurauksena (163 cm/47kg). 14-vuotiaana minulla alkoi jatkuva vuoto, joka oli ensin kuukautisten välille jäävää tiputtelua ja lopulta täysin jatkuvaa vuotoa. Vajaan kahden vuoden jälkeen jatkuva vuoto lopulta loppui. Kävin kuitenkin 15-vuotiaasta asti tutkimuksissa gynekologilla, mutta mitään ei koskaan selvinnyt. Selitys olikehittymätön kohtu, vaikka kuukautiset olivat alkaneet jo 11-vuotiaana ja olivat hyvinkin säännölliset ennen häiriöitä.Viime syksynä minulla todettiin anemia, joka on todennäköisesti alkanut jo jatkuvan vuodon aikana – luultavasti jatkuva vuotokin loppui juuri punasolujen puutteesta. Nyt olen edelleen rautalääkityksellä. Hemoglobiini on ollut jo usean kuukauden normaali, ja painoni on noussut (51 kg). Mutta en vieläkään jaksa. Urheilusta on turha edes puhua, lihakset eivät kestä edes lumitöiden tekoa, eivätkä kuukautiset ole vieläkään alkaneet. Minuun alkaa iskeä epätoivo! Kaikki hormonitestit, ultrat ja verikokeet on tehty – useimmat moneen kertaan – eikä mitään ole löydetty. Lisäksi rintani ovat pienet ja melko kehittymättömät. Tietenkin tämä on osaksi laihtumisen seurausta, mutta voisiko syynä olla silti oman hormonitoiminnan puuttuminen?Kesällä minulle yritettiin saada keltarauhashormonilla kuukautisia, mutta tuloksetta. Tulos saattoi kuitenkin johtua myös punasolujen puutteesta. Voiko olla enää mahdollista, että saan normaalit rinnat ja kuukautiset? Epätietoisuus kalvaa itsetuntoani.

Terve.fi

Toipumisesta

Olen 45v.mies, 185/85. Minulla todettiin n.10kk sitten pernisiöösi anemia ja vähän ennen sitä aloitettiin tyroksiinilääkitys kilpirauhasen vajaatoimintaan. Tuon B12 imeytymishäiriön diagnoosiin kesti reilut 2 vuotta ensimmäisistä oireista; jatkuva huimaus ja tasapainohäiriöt ja sinä aikana oireita tuli koko ajan lisää; lihasheikkous, vapina, puutumisoireet, keskittymis-ja muistihäiriöt, väsymys ja välillä uupuminen eikä ajatus kulje oikein vieläkään. Aamulla varsinkin tuntuu kuin aivojen tilalla olisi puuroa ja alaraajani sekä takareidet ovat jäykät. Sama koskee tyroksiinin lääkityksen aloittamista, pyysin alkuvaiheessa työterveyslääkäriäni ottamaan kilpirauhasarvot, koska minulla oli nuorempana murrosiässä liikatoimintaa. Kilpirauhasvaivat ovat äidiltäni perittyä. TSH oli tuolloin jo 6.28, mutta en saanut lääkitystä ja pari vuotta odoteltiin siinäkin “turhaan” ja seuraavalla kerralla TSH oli 7.08 jolloin onneksi lääkitys aloitettiin. B12 injektioita saan nyt 1,5 kk välein ja viimeksi arvo oli 202 (alussa 108). Tyroksiinilääkitystä lisättiin vähän aika sitten 0,075 mg:aan, koska edelleenkin TSH oli koholla 3.88. Puutumisoireita tutkittiin myös neurologilla ja keskittymishäiriöitä neuropsykologilla. Todettiin keskittymishäiriö, joka assosioituu heidän mielestään yleiseen tilaan johtuen noista sairauksistani. Magneettikuvissa ei ilmennyt mitään neurologista sairautta, eikä neurologin mukaan lisätutkimuksille ole tarvtta. Kitkaa ja tarpeentonta viivästymistä hoidossa on mielestäni aiheuttanut myös yksityiseltä puolelta siirtyminen kunnalliseen terveyskeskukseen, jossa kontrollit ja lääkitysmäärien tarkistus eivät ole menneet ihan niin kuin pitäisi. Oireita edelleenkin on ja tuntuu, etten hallitse enää kroppaani kuten ennen, olo on hutera ja lisäoireina on tullut huminaa korviin sekä pistelyä raajoihin. Olen tällä hetkellä opiskelija, joten sekin tuntuu rankalta kun kaikissa asioisaa muutenkin kestää suoriutumiseen normaalia pitempi aika. Lisäksi kun olen ollut nyt sairaspäivärahalla sekä hakenut kuntoutustukea, niin tuntuukin että nuo tukitahot jotenkin vähättelevät näitä molempia sairauksia pitäen minua lähes täysin työkykyisenä. Toipilaita ei kovin hyvin oteta huomioon tällaisissa tilanteissa, vaikka palautumattomia neurologisiakin vaurioita on saattanut tulla. Toki joihinkin oireisiin on tullut helpotusta, mutta ei läheskään kaikkiin vielä ja sairaudet vaikuttavat kokonaisvaltaisesti elämänlaatuuni. Onko enää mitään tehtävissä paranemisen nopeuttamiseksi?
0
1

Terve.fi

Aina kylmä

Heippa Terkkari, minulla on ongelmana veret. Minulla on yleensä ollut lämpimät kädet ja olen tarjennut vähemmilläkin vaatteilla. Nykyään huuleni ovat sisälläkin siniset, kädet kylmät ja ulkona tärisen kylmästä vaikka olisi plussan puolella. Olen mitannut kuumeeni juuri ja se näyttää 36.00 joka on mielestäni aika alhainen(?). Muutama päivä sitten pikkurillini paleltui ja jouduimme lämmittämään sitä vedessä sillä siinä ei kiertänyt veri. Viime viikolla verta tuli nenästäni aika paljon, sillä hermostuin veljelleni. Onko mielestäsi näillä asioilla jotain yhteistä? Terveystarkastuksissa minulla on melkein aina hemoglobiini ollut liian alhainen. Nyt sitä ei ole otettu luultavasti kahteen vuoteen, sillä viimekerralla pyörryin sitä otettaessa. Vaikuttaako syömiseni asiaan, sillä en syö aamupalaa, en iltapalaa enkä valipalaa. Syön vain lämpimät ateriat: kouluruoan ja kotona sillä pelkään lihovani. Ikää minulla on 13v, painan n. 38kg ja olen n. 145cm pitkä. Minulla on joskus ollut verta parantavaa rautalääkettä jota sai apteekista, auttaisiko se asiaan? Hemoglobiinia en haluaisi minulta otettavan, koska minulla tulee aina paha olo ja pyörryttävä olo siinä. Olisi niiiiin kiva jos vastaisit pian, sillä asia huolestuttaa minua aika paljon. Koulun terveydenhoitajalle meno on niin vaikeaa, sillä hän on vain kahdesti viikossa koulullamme, siellä on aina todella pitkä jono ja hän piettää aina 10min kahvitaukoja ja on tunnin pituisella ruokatunnilla. ;/