Maitoallergia on herkistyneisyyttä lehmänmaidon proteiinille. Sitä ei pidä sekoittaa laktoosi-intoleranssiin, joka on herkistyneisyyttä maitosokerille eli laktoosille.

Maitoallergia on melko yleinen vaiva, josta kärsivät erityisesti lapset ennen kouluikää, mutta sitä tavataan myös aikuisilla. Taipumus sairastua lehmänmaitoallergiaan on perinnöllinen. Pikkulasten suolisto ei ole vielä kyllin kehittynyt käsittelemään muita kuin äidinmaidon proteiineja. Allergia puhkeaa, kun maidon proteiini pääsee käsittelemättömänä imeytymään suolistosta elimistöön. Elimistö muodostaa vasta-aineita torjuakseen maidon proteiinia.

Maitoallergian tavallisia oireita ovat atooppinen ihottuma tai nokkosihottuma, oksentelu, ripuli ja lasten koliikki. Muita oireita voivat olla nuha, hengitysvaikeudet ja suoliston verenvuoto. Lapsilla maitoallergia ilmenee useimmiten atooppisena ihottumana. Aikuisilla maitoallergia aiheuttaa usein erilaisia laktoosi-intoleranssin kaltaisia suolisto-oireita, mutta se voi ilmetä myös iho- ja hengitysoireina. Joillakin oireina saattaa olla vain lievää mahanturvotusta ja ilmavaivoja, joillakin taas jatkuvaa ripulia ja koviakin vatsakipuja. Joskus oireet saattavat ilmetä vasta pitkän ajan kuluttua maidon nauttimisen jälkeen ja vaihdella eri päivinä.

Maitoallergia todetaan maidotonta ruokavaliota seuraavalla maitoaltistuksella. Epämääräisten oireiden perusteella ei ole syytä muuttaa lapsen ruokavaliota maidottomaksi, vaan siihen tarvitaan lääkärin tai ravitsemusterapeutin apua.

Hoitona maitoallergisen lapsen ruokavaliosta poistetaan kaikki maito ja maitoa sisältävät elintarvikkeet noin kahden vuoden ikään asti. Lapsi ei voi myöskään syödä elintarvikkeita, joiden valmistusaineluettelossa mainitaan maito, maitojauhe, hera, heraproteiini, kaseiini tai kaseinaatti. Vähälaktoosisia maitovalmisteitakaan ei anneta, koska ne sisältävät proteiinia. Hyvin herkästi oireita saavilla myös voi ja margariini ovat kiellettyjä aineita. Lehmänmaidosta valmistettujen äidinmaidonkorvikkeiden sijaan lapselle annetaan soijasta valmistettua tai muuta lääkärin määräämää korviketta. Monet maitoallergiset lapset herkistyvät myös soijalle. Maito voidaan korvata lapsen ruokavaliossa kaseiini- ja heraproteiinista valmistetuilla korvikkeilla. Niissä proteiinit on pilkottu valmiiksi lapselle sopivaan muotoon.

Lapsi alkaa yleensä noin kahden vuoden iässä sietää maitovalmisteita. Maitoon siirrytään vähitellen lisäämällä sitä ruokiin tai nauttimalla hapanmaitovalmisteita. Kokeiluista pitää aina neuvotella hoitavan lääkärin kanssa.

Myös aikuisilla maitoallergikoilla ainoa hoitokeino on täysin maidoton ruokavalio. Dieetin aikana on hyvä pitää huolta riittävästä vitamiinien saannista, etenkin kalkki on tärkeää. Myös probioottiset maitohappobakteerivalmisteet voivat tuoda helpotusta suolisto-oireisiin. .