Lääketieteen Sanasto: huulihalkio

Lääketieteen Sanasto: huulihalkio

Termit:

Sikiökautisesta kehityshäiriöstä johtuvat suulaen ja ylähuulen halkiot ovat yleisimpiä synnynnäisiä epämuodostumia Suomessa. Suulakihalkiot ovat yleisempiä tytöillä kuin pojilla. Perintötekijöillä on osuutta halkiomuodostuksessa. Noin 25 % halkiolapsista syntyy sukuun, jossa jo ennestään on yksi tai useampia halkiotapauksia. Sikiöaikana raskauden ensi kolmanneksella vaikuttavat ulkoiset häiriötekijät edistävät selvästi halkion muodostumista. Huulihalkioihin voi myös liittyä suulakihalkio. Halkiopotilaista 15?20 %:lla on myös muita epämuodostumia. Usein on kyseessä laaja, eri syistä syntynyt epämuodostumayhdistelmä, jossa halkio on vain yhtenä osana.

Suulakihalkio on suulaen keskiviivassa ja ulottuu vain pehmeän suulaen tai pehmeän ja kovan suulaen alueelle. Joskus suulakihalkio voi käsittää vain lihaksia ja osittain luuta siten, että limakalvo on ehyt. Tällainen “piilohalkio” todetaan usein vasta myöhemmin puheessa ilmenevästä avohonotuksesta. Huuli-ien-suulaki-halkio ilmenee joko tois- tai molemminpuolisena ja voi käsittää vain pelkän huulen, huulen ja hammasharjanteen tai ulottua huulen ja ikenen kautta nieluun saakka.

Halkioepämuodostumaan ei yleensä liity henkistä vajavuutta. Hoidon avulla pyritään saavuttamaan mahdollisimman luonnollinen ulkonäkö, normaali puhe ja purenta sekä terveet korvat. Halkioiden hoito on ryhmätyötä, johon osallistuvat mm. plastiikkakirurgi, oikojahammaslääkäri, foniatri, hammas-, leuka- ja kasvoproteetikko, korvalääkäri, perinnöllisyyslääkäri ja puheterapeutti. Suomessa noudatettavassa hoitokaaviossa huulen korjausleikkaus tehdään n. 3 kk:n ja suulaen halkion korjaus n. 9 kk:n iässä. Puheen parantamiseksi tehdään pehmeän suulaen korjausleikkaus yleensä 3?6 vuoden iässä. Suulaen jäännösaukko ja hammasharjanteen luupuutos korjataan 8?10 vuoden iässä. Kosmeettiset nenän ja huulen korjaukset ajoittuvat 15?16 vuoden ikään. Halkiolasten hampaiden koossa, muodossa ja määrässä on runsaasti poikkeavuuksia. Yläleuan kehitys jää usein vajaaksi. Sen seurauksena esiintyy hampaiden asento- ja purentavirheitä, jotka hoidetaan hampaiston oikomislaitteilla 8?14 vuoden iässä yksilöllisen tarpeen mukaan.

Suulakihalkioisella korvatorven suun seutuun kiinnittyvät suulaen lihakset eivät toimi normaalisti ennen suulaen leikkausta ja välikorvaan syntyy herkästi alipainetta sekä sitkeää, liimamaista eritettä, mikä huonontaa kuuloa. Tärykalvoihin asetettavien ilmastointiputkien avulla kuulo saadaan kuitenkin täysin normaaliksi. Ensimmäinen leikkaus tehdään yleensä noin 9 kk:n iässä ja samalla laitetaan ilmastointiputket, ellei niitä ole jo aikaisemmin asetettu. Halkiolapsella saattaa olla tiheästi korvatulehduksia suulaen ollessa vielä auki, koska ruoka pääsee suuontelosta vapaasti myös korvatorvien suulle. Suulakihalkion sulkemisen jälkeen tilanne yleensä rauhoittuu vähitellen. Mikäli korvatulehdukset alkavat jo ennen 6 kk:n ikää, voidaan harkita ehkäisevää antibioottihoitoa tai korvien putkitusta.

Suulakihalkiolapset tulevat foniatrin, plastiikkakirurgin, hammaslääkärin ja korvalääkärin tarkastukseen yleensä 3-, 6- ja 8-vuotiaina ja sen jälkeen yksilöllisen tarpeen mukaan. 3-vuotistarkastuksen perusteella lapsi ohjataan tarvittaessa puheen kehityksen seurantaan tai puheterapiaan oman yliopistollisen keskussairaalaan.