Terve.fi

Sydämen muljahdus/rytmihäiriöt

Yleislääketieteen erikoislääkäri

Aarno Yliselä

Kysymys:

Hei. Olen 29-vuotias nainen. Olen jo vuosia kärsinyt ajoittaisista sydämen “muljahduksista”/rytmihäiriöistä. Vuosi sitten minulla tuli ahdistavaa oloa, tuntui, että rinnan kohdalla painoa, ei saanut vedettyä henkeä “loppuun asti”. Kävin lääkärissä, otettiin pariinkin kertaan EKG,sekä keuhko ym. kokeita. Kaikki oli ok. No selvisi, että tämä “hengenahdistus” saattaisikin johtua selän nikamista ja näin ollen aiheuttaa tuota oiretta. Ja näin olikin, nikamia pois paikoiltaan oli selässä ja apua löytyi kyllä, mutta eivät pysy kovin kauan paikoillaan. Mutta luulen, että tuo ahdistus johtuu noista selän nikamista ja lukkiumista. Sitten minulle on viimeaikoina tullut tunne, että sydämeni sykkii hitaasti, nukkumaan mennessä, kun olen nukahtamassa, hätkähdän, että en hengitä, tai tulee sellainen tunne, että pitää vetää henkeä yhtäkkiä nopeasti. Inhottava tunne. On raskasta hengittää, väsymystä, hengästymistä…eilen illalla tanssin lattialla pikkupoikani kanssa ja sen jälkeen tuli rytmihäiriöitä hetken aikaa, ne tasaantui hyvin pian hitaaseen pulssiin taas. Nukkumaan mennessä taas tuo tunne, että ei saa henkeä tai hengitettyä välillä. Tänään ollut väsynyt olo, sekä hengästyttää pienetkin asiat. Itsellä kyllä flunssakin alkamassa, voi vaikuttaa sekin asia hengästymiseen. Mutta kysyisin, että voisiko sittenkin minulla olla sydämessä jotakin häiriötä, vaikka EKG:ssä ei mitään ainakaan niillä parilla kerralla näkynytkään. Vai onko ihan normaalia tuntea tällaista? Minulla on edelleen neljä vuotta sitten määrätty verenpainelääke raskausajalta, Albetol-niminen käytössä, 100mg. Otan enää puoli tablettia päivässä ja paineeni ovat olleet hyvät jo pitkään kotona mitattuna.

Näytä vastaus

Vastaus:

Arvoisa kysyjä. Ajoittaiset sydämen “muljahdukset” ovat tavallisia ja usemmiten viattomia. Mekanismina on, että sydän lyö ylimääräisen kerran ja pitää sen jälkeen tavallista pidemmän välin seuraavaan lyöntiin. Tuolloin vasen kammio ehtii täyttyä enemmän ja tuon suuremman verimäärän pumppaaminen verenkiertoon koetaan “muljahduksena”. Tällaista saattaa esiintyä tavallista useammin rasituksen jälkeen levossa tai esim. henkisen stressin yhteydessä. Joskus toistuvien ja pitempikestoisten rytmihäiriötuntemusten takana voi olla poikkeava johtuminen sydämen rytmiä säätelevässä johtoradassa. Lepo-EKG ja keuhkoröntgen poissulkee jo monia rytmihäiriöitä aiheuttavia, vakavampia sydänsairauksia. Jos oire on kovin haittaava, lisätutkimuksena arvokas olisi EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti eli Holter-tutkimus. Siinä vuorokauden ajan rekisteröidään EKG:tä ja potilas pitää samalla päiväkirjaa koetuista oireista. Tarvittaessa selvittelyä voidaan jatkaa kliinisellä rasituskokeella eli seurataan EKG:tä ja elimistön toimintaa potilaan polkiessa kuntopyörää. Nämä ovat normaalia perustutkimusarsenaalia terveyskeskuksissa ja lääkäriasemilla. Sinun tapauksessasi Holter-tutkimus voisi olla järkevä täydentävä tutkimus. Albetol-lääke on betasalpaaja, vaikuttavana aineena labetaloli. Se on jäänyt parempien verenpainelääkkeiden tieltä lähes täysin raskaudenajan kohonneen verenpaineen hoitoon sikiöturvallisena. Betasalpaaja sattaa sille herkällä henkilöllä hidastaa pulssin tarpeettoman matalalle, aiheuttaa rasituksensiedon alenemaa ja hengästystäkin rasituksessa. Albetol-annoksesi on tosin pieni, mutta ehdottaisin siitä luopumista verenpainetta seuraten. Jos lepoverenpaineesi sitten nousee yli 140/85 -tason pidemmässä seurannassa, harkinta jostakin muusta lääkkeestä saattaa tulla ajankohtaiseksi.

yst. terv.

Julkaistu: 5.12.2011

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kun lähetät kysymyksen asiantuntijoille, toimitamme ne eteenpäin nimettöminä. Vastauksia julkaistaan Kauneus ja Terveys -lehdessä Klinikka-sivuilla sekä terve.fi:ssä. Kaikkiin kysymyksiin emme valitettavasti voi vastata. Käsittelemme viestiäsi luottamuksellisesti. Poistamme sen 2 kuukautta vastaanottamisen jälkeen. Emme kerää tai säilytä mitään tietoja viestien lähettäjistä.