Terve.fi

Kysy asiantuntijalta sairauksista - 14094

Kysy asiantuntijalta sairauksista - 14094

Mari Kanerva

Kysymys:

Hei!

76-vuotiaalla äidilläni on veren valkosolu (leukosyytti)arvot laskeneet vuodesta 97 lähtien seuraavasti: 4.1 , 3.9, 3.5, 3.3 ja nyt 2002 arvo oli 3.2. Lääkäri oli sanonut, että mahdollisten tulehdus
sairausten kanssa saattaa tulla ongelmia alhaisen arvon takia. Mistä valkosolujen arvojen jatkuva lasku johtuu? Onko syytä lisätutkimuksiin? Äitini on muuten perusterve, mutta on syönyt noin vuoden verenpainelääkettä. Lisäksi hän kärsii ajoittain divertikkeleistä. t. huolestunut tytär

Näytä vastaus

Vastaus:

Kuvaamasi leukosyyttiarvo on todellakin viitealueen alarajan tuntumassa, mutta oikeastaan infektiopuolustuskyvyn kannalta kokonaisvalkosoluarvoa tärkeämpi on valkosolujen alaryhmän, neutrofiilien lukumäärä. Neutrofiilit ovat ns. puolustussoluja bakteeritulehdusten alkuvaiheessa. Jos niiden määrä on alle 1 alkaa infektiopuolustuskyky heiketä. Joskus täysin terveillä valkosoluarvot ovat matalat, mutta nousevat normaaleiksi stressitilassa kuten infektioiden aikana, eikä infektioiden kanssa tule mitään ongelmia. Jos äitisi ei tähän ikäänsä mennessä ole kärsinyt erityisen runsaista tai vaikeista sairaalahoitoa vaativista infektioista, hänen nykyinen leukosyyttiarvonsa tuskin tulee infektioille altistamaan.
Tärkeintä kokonaisarvioinnissa olisi tietysti selvittää se mekanismi, jolla leukosyyttiluku laskee, erityisesti jos samaan aikaan esiintyy myös anemiaa (matala Hb) tai jos verihiutalemääräkin (trombosyytit) laskee. Valkosoluarvot voivat olla (harvinaisesti) perinnöllisesti matalat, tai niiden tuotanto voi häiriintyä monissa veritaudeissa, joiden olemassaoloa voidaan selvitellä luuydintutkimuksella. Myös reumaattisissa sairauksissa, maksasairauksissa ja joissakin virusinfektioissa valkosoluarvot usein laskevat. Myös tietyt lääkeaineet voivat laskea valkosoluarvoja.
Asian arvioinnissa auttaa täydellisen verenkuvan (TVK) tutkiminen, jossa selviää valkosolujen alaryhmien jakauma sekä punasolujen ja trombosyytien määrä. Sen jälkeen lääkäri voi arvioida lisätutkimusten tarpeen (esim luuydintutkimus, maksa- ja munuaiskokeetkokeet, senkka, reumaselvitykset, infektiotaustatiedot ja ravitsemustin arviointi, vatsan ultraääni, josta selviää maksan ja pernan koko ja imusolmukkeet).

Julkaistu: 7.3.2002

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.