Kauneus ja Terveys

Ovatko ystävät sinulle hurjan tärkeitä? Tämän se kertoo sinusta – katso myös asiantuntijoiden herättelevät vinkit ”ystävyyden korjaussarjaan”

Ovatko ystävät sinulle hurjan tärkeitä? Tämän se kertoo sinusta – katso myös asiantuntijoiden herättelevät vinkit ”ystävyyden korjaussarjaan”
Anna aikaa ja muista pienet eleet. Kun tärkeitä ystävyyssuhteita hoitaa kuin parisuhdetta, on hyvä jatkaa siitä, mihin viimeksi jäätiin.
Julkaistu: 23.12.2021

Muutama vuosi sitten tutkija Riikka Korkiamäki lähti Teneriffalle kirjoittamaan. Hän ei tuntenut pienestä kalastaja­kylästä ketään eikä hänellä ollut valtaosan paikallisista kanssa yhteistä kieltä.

Vaikka Korkiamäki oli matkalla yksin, hän ei tuntenut itseään yksinäiseksi. Kadulla tervehtivät naapurit ja puoli­tutut alkoivat tuntua ystäviltä.

– Huomasin, miten suuri ystävyyden kaipuu voi olla. Sitä on valmis ystävystymään vaikka naapurin kuuron mummon kanssa, jos omat läheiset ovat kaukana, Korkiamäki sanoo.

Hän tietää työnsä kautta, että ystävyydellä on iso merkitys identiteetille ja hyvinvoinnille. Korkiamäki työskentelee Tampereen yliopiston sosiaalityön apulaisprofessorina ja tutkii ystävyyden potentiaalia ja haasteita.

– Ihminen ei voi olla oma itsensä, jos ei voi peilata minuuttaan muihin. Ystävyys on keino rakentaa yhteisöä ja yksi harvoista asioista, jotka voi itse valita.

Työ- ja organisaatiopsykologi ja psykoterapeutti Kristiina Fromholtz-Mäki on samaa mieltä. Hän muistuttaa, että tutkimusten mukaan läheiset ihmissuhteet pidentävät elinikää ja vähentävät työuupumuksen, masennuksen ja muiden sairauksien riskiä.

Vaikka tietäisi omasta kokemuksestaankin sen, että ystävät tuovat elämään turvaa, iloa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, moni silti näkee ystäviään vähemmän kuin aiemmin. Eikä syynä ole vain korona. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan vielä vuonna 2002 lähes joka neljäs suomalainen tapasi ystäviään päivittäin, mutta vuonna 2017 enää 15 prosenttia.

Miten ystävyyssuhteitaan voi vahvistaa, jos yhteydenpito on syystä tai toisesta jäänyt? Tai suhteeseen on tullut säröjä?

”Ystävyys on keino rakentaa yhteisöä ja yksi harvoista asioista, jotka voi itse valita.”
Riikka Korkiamäki

Anna sitä, mikä on arvokkainta

Kristiina Fromholtz-Mäki sanoo, että ystävyyden merkitys on tullut nykyaikana entistä tärkeämmäksi. Ihmiset muuttavat opiskelujen ja töiden perässä, ja samalla usein etäisyys lapsuudenperheen arvoihin kasvaa.

– Ystävät saattavat olla jopa merkityksellisempiä kuin perhe ja suku. Ihmiset valitsevat tärkeät ihmisensä itse, Fromholtz-Mäki kertoo.

Terve.fi:ssä syys-lokakuussa toteutetun kyselyn mukaan aikuisia ystävyyssuhteita hiertää ajanpuute. Vastaajista 65 prosenttia on kokenut sen joskus ongelmaksi ja lähes puolet kertoo näkevänsä ystäviään liian harvoin.

Ongelma ajanpuutteesta tulee erityisesti silloin, jos asia häiritsee toista ystävyksistä enemmän.

– Jos ystävällä on tarve nähdä joka viikko ja itse on sitä mieltä, että kerran vuodessa riittää, ystävyys ei oikein toimi, Riikka Korkiamäki sanoo.

Hänen mielestään ystävyys vaatii vaivannäköä siinä missä parisuhde.

– Jos suhteeseen ei panosta, se lopahtaa ja tulee eriarvoisuuden kokemuksia, jotka pikkuhiljaa tappavat ystävyyden. Sen lisäksi, että antaa toiselle itsestään, on tärkeää ottaa vastaan, reagoida ja tarttua tilaisuuksiin.

Fromholtz-Mäki sanoo, että ystävyys tarvitsee sitä, että kumpikin voi ja jaksaa ajoittain keskittyä toiseen. Hektinen arkikaan ei kuitenkaan välttämättä estä sitä.

– Kokemukseni mukaan ihmiset, joilla on vahvoja ihmissuhteita, sitovat ystävät osaksi arkeaan. Esimerkiksi siihen tyyliin, että syödään tänä lauantaina porukalla meillä ja ensi lauantaina teillä.

Fromholtz-Mäki kannustaa puhumaan ajankäytöstä suoraan. Jos tuntuu, että ystävä ei koskaan ehdi nähdä, kerro hänelle, miltä tilanne tuntuu.

– Ihmissuhteissa tulee helposti väärinymmärryksiä. Tulkitaan toisen kiireitä itsen kautta ja ajatellaan, että toinen ei enää välitä tai hänellä on varmaan parempia kavereita. Joskus asiat johtuvat vain kiireistä ja väsymyksestä.

”Kouluaikaiset ystävät ovat monelle tosi tärkeitä, koska he ovat olleet peili omalle kasvulle. Usein tärkeitä ovat myös ihmiset, jotka ovat kulkeneet rinnalla kriisivaiheissa.”
Kristiina Fromholtz-Mäki

Sano ääneen, mitä ajattelet

Riikka Korkiamäki kysyy usein tutkittavilta, mikä tekee juuri heistä ystäviä. Tyypillinen vastaus on yhteinen huumorintaju. Aika monen mielestä syiden eritteleminen on vaikeaa.

– Sanotaan, että rakkaussuhteet perustuvat kemiaan. Samanlaisista asioista ystävyydessäkin on kyse. On jokin selittämätön yhteenkuuluvuuden tunne, joka voi rakentua pitkän ajan kuluessa tai tulla kuin salamana kirkkaalta taivaalta, Korkiamäki sanoo.

Terve.fi:n kyselyyn vastanneiden mielestä ystävälle voi puhua vaikeista asioista. Ystävän kanssa on hauskaa, ja monilla on takanaan pitkä yhteinen historia.

Fromholtz-Mäen mukaan ystävillä on usein jotakin yhteistä – esimerkiksi samanlaiset arvot, harrastukset tai elämäntilanne.

– Kouluaikaiset ystävät ovat monelle tosi tärkeitä, koska he ovat olleet peili omalle kasvulle. Usein tärkeitä ovat myös ihmiset, jotka ovat kulkeneet rinnalla kriisivaiheissa.

Ystävyyssuhteisiinkin kohdistuu odotuksia kuten parisuhteisiin, Fromholtz-Mäki huomauttaa.

– Ystäväksi valikoituva ihminen osoittaa arvoillaan ja toiminnallaan olevansa ystävyyden arvoinen. On tärkeää olla kiinnostunut kuulemaan, mitä toinen kertoo ja tarvitsee.

Hänen mielestään ihmissuhteissa olisi hyvä keskustella nykyistä enemmän siitä, mitä kumpikin toiselta odottaa. Millaista tekemistä tai yhteydenpitoa kaipaa ja kuinka usein? Mitä vaaditaan, jotta voi luottaa toiseen?

Jos tarpeista ja toiveista ei kerro, pettymykset saattavat jäädä hiertämään pitkäksikin aikaa.

– Sen sijaan, että syytetään toista, on hyvä miettiä, mitä pitäisi tehdä toisin, että kummankin olisi hyvä olla. Jos tällainen keskustelu jää käymättä, hyviä ihmissuhteita katkeaa ihan suotta.

”Sanotaan, että rakkaussuhteet perustuvat kemiaan. Samanlaisista asioista ystävyydessäkin on kyse.”
Riikka Korkiamäki

Nosta kissa pöydälle, vaikka pelottaa

Ajanpuutteen ja erilaisten odotusten lisäksi ystävyyttä voivat haastaa erilaiset arvot tai selvittämättömät riidat. Esimerkiksi luottamuksen pettäminen, kateus tai epäreiluuden tunne voi johtaa välien viilenemiseen.

– Jos ystävyys loppuu isoon erimielisyyteen, se harmittaa, mutta ainakin on selkeä loppu. Usein ne ystävyydet, joissa yhteydenpito hiipuu ja loppuu ilman selkeää sopimusta, jäävät kaivelemaan eniten, Korkiamäki sanoo.

Ystävyyden kuuluu olla pääosin vastavuoroista ja tasavertaista. Jos ystävän käytös ahdistaa, uuvuttaa tai muuttuu selvästi, siitä on tärkeä puhua. Ystävältä voi kysyä, onko kaikki hyvin, tai kertoa suoraan, mikä siinä itseä mietityttää.

– On tärkeää muistaa, että muutos toisen käyttäytymisessä ei välttämättä liity itseen. Meille on tyypillistä purkaa esimerkiksi väsymystä, pettymystä ja turhautumista luotettavaan henkilöön, Fromholtz-Mäki sanoo.

Jos tunnet olevasi jatkuvasti vain toisen pahan olon kaatopaikka, ystävyys on ehkä muuttunut terapeuttiseksi suhteeksi. Vaikka ystävien kanssa juttelu on hyvä tapa lievittää ahdistusta, se ei korvaa ammattilaisen apua.

– Joskus on oikein todeta, että nämä samat asiat näyttävät toistuvan ja kuormittavan sinua kovasti, ja tuntuu, etten pysty auttamaan.

Fromholtz-Mäki kehottaa vetämään omat rajat viimeistään silloin, jos ystävyys vie jatkuvasti enemmän kuin antaa, toisen tuen tarve kasvaa liian suureksi tai hänen käytöksensä ahdistaa.

– Vahva kritiikki, syyllistäminen tai epäystävällinen käytös ei kuulu mihinkään ihmissuhteeseen. Sille on oikeus laittaa ehdoton raja.

Ystävälle voi todeta, että jatketaan keskustelua, kun olet rauhoittunut ja kykenet puhumaan asioista asioina.

Kaikki tarvitsevat aikaa, tilaa ja tunteen, että ystävä ymmärtää heitä, iloitsee heidän kanssaan ja tukee vaikeissa tilanteissa.
Kristiina Fromholtz-Mäki

Lähetä se viesti

Joskus ystävät kasvavat erilleen, kun elämäntilanteet, kotikaupungit tai työpaikat vaihtuvat. Lapsuudenystävien kanssa ei välttämättä enää aikuisena jaeta samoja kiinnostuksenkohteita tai arvoja. Riikka Korkiamäen mukaan aikuisena saaduilla ystävillä on usein sama luokka-asema, koulutustausta tai elämäntapa kuin itsellä.

Lapsuudessa saadut ystävät taas voivat olla hyvin erilaisessa tilanteessa, koska heihin on tutustunut jo ennen elämän isoja ratkaisuja.

Korkiamäki kannustaa näkemään erilaiset elämäntilanteet ja taustat rikkautena. Ne voivat avata ovia sellaisiin piireihin, joihin ei muuten pääsisi.

Yhteys voi säilyä, vaikka välissä olisi vuosia.

– Jos on jaettu joskus yhdessä jotakin, mikä on vain meidän juttumme, ei ole niin väliä, vaikka olisi välimatkaa tai elämä olisi vienyt eri tilanteisiin.

Kaikenlainen toisen huomiointi on hyvä tapa ylläpitää ystävyyttä. Viesteillä ja kuulumisten kysymisellä on iso merkitys.

– Olen omassa elämässäni huomannut, että ystäviä pystyy helposti loukkaamaan sillä, että heihin ei pidä yhteyttä. Olen alkanut harjoittaa pientä huomioimista. Sitä, että laitan vaikka kerran kahdessa viikossa tekstiviestin: ’Tulit mieleen. Hyvää yötä’, Korkiamäki sanoo.

Kannattaa myös miettiä, kuunteleeko ystävien ajatuksia kunnolla, kun heitä tapaa. Onko useammin väsynyt tai poissaoleva kuin läsnä?

Kristiina Fromholtz-Mäki sanoo, että hyvä kuuntelija kyselee, on oikeasti kiinnostunut, katsoo silmiin ja yrittää ymmärtää toisen näkökulmaa. Toiset kertovat huolistaan paljon itse, toiset kaipaavat enemmän kysymyksiä.

– Kaikki tarvitsevat aikaa, tilaa ja tunteen, että ystävä ymmärtää heitä, iloitsee heidän kanssaan ja tukee vaikeissa tilanteissa.

Näin lukijat kertovat tärkeistä ystävistään

Eniten arvostan ystäviä, jotka kulkevat mukana niin hyvinä kuin pahoinakin päivinä. Hyvistä hetkistä ­mainittakoon reissut tai muuten vain yhdessä vietetyt hetket. Vaikeina aikoina, kun olen ollut esimerkiksi sairaana, ystävät ovat piristäneet puheluilla tai konkreettisella avulla eli käyneet kaupassa ja huolehtineet, että saan ruokaa. He ovat myös auttaneet rakennus- ja siivoustöissä. Ilman ihania ystäviäni en pärjäisi.

Eija, 50 vuotta

Ystävät ovat peili silloin, kun ei itse näe, että jokin on vinksallaan. Se on niin mukavaa, kun tietää, miten toinen toimii. Yhteinen suunta näkyy, kun pidetään vaikka vain kädestä kiinni tai tulee halaus tai hiljaisuus, kun sitä vähiten odotat. Jos on eripuraa, varataan aika keskusteluun, puhutaan suoraan, sitten itketään ja nauretaan, elämä jatkuu.

Pake, 51 vuotta

Olen saanut opetella, mitä on pyyteetön rakkaus ja ystävyys. Ennen olin aina antava osapuoli. Nyt on päivittäin hetkiä, jolloin olen kiitollinen rakkaudesta ja ystävyydestä. Yhdessä tuemme toisiamme. Avoimuus, paljaus, rehellisyys, epäitsekkyys... Kun antaa, niin saa.

Sanna, 49 vuotta

Tasapaino on tärkeää: pitää olla sopivassa suhteessa tapaamisia ja erillään oloa, omien asioiden kertomista ja kuuntelemista, syvällistä keskustelua ja hulluttelua ja hömppää. Lapsuudenystävät tietävät kaiken ja ovat nähneet, miten olet kasvanut matkan varrella ja mitkä ovat olleet kipukohtiasi. Toisaalta vasta aikuisiällä saatujen ystävien kanssa voit itse määritellä ja rajata, mitä kaikkea haluat heidän tietävän aiemmista vastoinkäymisistäsi. Se voi auttaa pääsemään eroon esimerkiksi teiniaikaisista leimoista.

Anna, 27 vuotta

Kursivoidut lainaukset ovat vastauksia ystävyysaiheiseen kyselyyn, joka tehtiin Terve.fi:ssä syys-lokakuussa. Kyselyyn tuli 102 vastausta.

51 % sanoo, että ystävien merkitys on lisääntynyt ikääntyessä.

87 % pitää yhteyttä ystäviinsä viestittelemällä. 65 % soittelee ja 70 % näkee kasvotusten.

77 % vastaajista muistaa ystäviään näiden syntymäpäivänä.

Lähde: Terve.fi:n ystävyyskysely syys–lokakuu 2021.

Kommentoi »