Apu Terveys

Yhä useampi selviää sydäninfarktista, mutta hoito jää liian monella kesken

Yhä useampi selviää sydäninfarktista, mutta hoito jää liian monella kesken
Pallolaajennus pelastaa usein sepelvaltimotautipotilaan hengen, mutta sen jälkeen liian moni jättää lääkkeet ja palaa vanhoihin tapoihinsa.
Kuvat iStock

Sepelvaltimotaudissa sydämen omiin valtimoihin eli sepelvaltimoihin kertyy kolesterolikiteitä, jotka alkavat vuosien mittaan ahtautua ja kovettua. Perimä vaikuttaa sairastumisriskiin jonkin verran, mutta myös elämäntavoilla on suuri merkitys.

– Jos ahtautuneen sepelvaltimon pinnan kolesterolikertymä repeää, elimistö yrittää korjata tilanteen muodostamalla suonen tukkivan hyytymän. Silloin sydänlihassolut joutuvat hapenpuutteeseen. Jos tukkeutunutta suonta ei saada riittävän nopeasti auki, sydänlihakseen syntyy kuolio, osastonylilääkäri Erkki Ilveskoski Tays Sydänsairaalasta sanoo.

Optimaalisinta olisi, jos suoni saataisiin auki alle kahden tunnin kuluessa oireiden alkamisesta. Mitä pidempään suoni on tukossa, sitä suurempia ovat sekä kuolemanvaara että vakavien rytmihäiriöiden ja sydämen vajaatoiminnan riskit.

– Jos oireiden alkamisesta hoitoon pääsyyn kuluu yli kolme tuntia, sydänlihas ehtii väistämättä vaurioitua.

Puristavaa kipua, kylmää hikeä

Sydäninfarktille tunnusomaista on laaja-alainen rintakipu. Se tuntuu usein voimakkaana ja puristavana rintakehän alueella, mutta joskus sitä on vaikea tunnistaa. Kipu voi nimittäin säteillä niin kaulalle, lapojen taakse, käsivarsiin kuin leukoihinkin.

– Englanniksi käytetään kuvaavampaa termiä chest discomfort, mikä tarkoittaa epämiellyttävää ja pakahduttavaa tunnetta rinnassa, ylilääkäri Anna-Mari Hekkala Sydänliitosta sanoo.

– Yhdessä pisteessä tuntuva kipu ei yleensä johdu sydämestä. Esimerkiksi lihasjännityskipu jatkuu samanlaisena päiviä.

Myös närästys, pahoinvointi, kylmänhikisyys ja hapen loppumisen tunne on tavallisia sydäninfarktin oireita.

Jos suoni ahtautuu pikkuhiljaa, oireet ovat usein epämääräisempiä ja iskevät yleensä rasituksessa, esimerkiksi portaita noustessa tai halkoja hakatessa.

Oireiden ilmaantuessa kannattaa soittaa heti hätänumeroon 112. Sekä Ilveskosken että Hekkalan mukaan tavallista on, että sairaalaan lähdetään omalla autolla. Niin ei pitäisi koskaan tehdä: kipu voi pahentua sietämättömäksi ja rytmihäiriöt viedä tajun. Ambulanssissa hoito päästään aloittamaan heti.

Pallolaajennus aukaisee suonen

Sydäninfarkti ei aina näy sydänfilmissä, vaan diagnosointiin tarvitaan myös verikokeita. Vaurioituneesta sydänlihaksesta vapautuu verenkiertoon troponiinia, proteiinia, jota on vain lihassoluissa.

Troponiinin pitoisuus nousee sydäninfarktin lisäksi myös monissa akuuteissa sairauksissa, kuten keuhkokuumeessa ja sydänlihastulehduksessa.

– Tärkeintä on saada tukkeutunut suoni auki ja veri jälleen virtaamaan. Jos suoni on kokonaan tukossa, puhutaan niin sanotusta ST-nousu­infarktista. Silloin ensisijainen toimenpide on välitön pallolaajennus, Erkki Ilveskoski sanoo.

– Jos sairaalaan on pitkä matka, hyytymä joudutaan ensin liuottamaan. Jos potilas asuu Kilpisjärvellä ja lähin sairaala on 400 kilometrin päässä Rovaniemellä, aloitetaan liuotushoito ambulanssissa ja pallolaajennus tehdään myöhemmin.

Soita oireiden ilmaantuessa heti ambulanssi hätänumerosta 112. Älä lähde ajamaan autollasi.

Ennen pallolaajennusta tehdään sepelvaltimoiden varjoainekuvaus, jossa suonten ahtaumat näkyvät tarkasti.

Pallolaajennus tehdään paikallispuudutuksessa. Katetri viedään rannevaltimosta rintakehän alueelle aortan tyveen, ja sen kulkua seurataan röntgenlaitteella.

– Ahtauman kohdalla pallo laajennetaan paineen avulla, jolloin tukkeuma puristuu sepelvaltimon seinämää vasten ja suoni avautuu, Ilveskoski kertoo.

– Ahtaumakohtaan laitetaan sytostaateilla päällystetty metalliverkkoputki eli lääkeainestentti. Solunjakautumista ehkäisevät sytostaatit estävät suonen uudelleen ahtautumista.

Ohitusleikkaukseen turvaudutaan, jos sepelvaltimotauti on hyvin vaikea ja laaja-alainen.

Suurin osa sairastuneista jää henkiin

Vaikka sydäntautikuolleisuus on vähentynyt merkittävästi pahimmista vuosista, sydän- ja verisuonitaudit ovat yhä kuolinsyytilastoissa ykkössijalla.

– Sepelvaltimotaudin ennuste on parantunut paljon. Tehokkaiden hoitojen ansiosta suurin osa sairastuneista jää henkiin. Toki yhä on sydänperäisiä äkkikuolemia, Sydänliiton Anna-Mari Hekkala kertoo.

Infarktin saaneista suunnilleen joka viides saa uuden sydäntapahtuman vuoden sisällä. Yleensä uusi ahtauma ei kuitenkaan tule samaan kohtaan.

Ikä nostaa riskiä, mutta valitettavan moni ei jaksa sitoutua loppuelämän kestävään hoitoon.

– Lääkitykset saatetaan lopettaa, kun olo tuntuu paremmalta. Toisaalta ihmiset jatkavat tupakointia ja muita kuluttavia elämäntapoja. Moni saattaa pinnistellä pari kuukautta, mutta retkahtaa sitten vanhoihin tottumuksiinsa. Se on inhimillistä.

Jopa 80 prosenttia sepelvaltimotaudista voitaisiin ehkäistä elintavoilla. Muutokset käynnistää niin sanottu paha LDL-kolesteroli: jos sitä on verenkierrossa liikaa, sitä alkaa pakkautua suonten seinämiin. LDL-kolesterolia nostavat erityisesti kovat rasvat ja kasvisten vähäisyys ruokavaliossa.

– Yksi riskitekijä ovat tupakka ja muut nikotiinituotteet, kuten nuuska. Nuuskan käyttö on valitettavasti lisääntynyt nuorten keskuudessa, Hekkala sanoo.

– Muita riskitekijöitä ovat diabetes ja kohonnut verenpaine. Myös ilmansaasteet voivat aiheuttaa tulehdusta verisuonen sisäseinämässä. Suurissa kaupungeissa on enemmän aivoinfarkteja vilkkaimmin liikennöityjen katujen varsilla asuvilla.

Sydänkuntoutus kannattaa, mutta hoito jää usein kesken

Moni ajattelee, että pallolaajennuksen jälkeen muusta hoidosta voi hellittää. Toimenpiteen jälkeen tarvitaan kuitenkin elin­ikäistä lääkitystä.

Veren hyytymistä vähentävä lääke on yleensä aspiriini. Kaikki potilaat tarvitsevat yleensä myös statiinilääkkeen, koska kolesteroli pitäisi saada mahdollisimman alas ja valtimotauti pysäytettyä.

– Beetasalpaajat rauhoittavat sykettä ja ehkäisevät rytmihäiriöitä. Niitä käytetään usein ainakin ensimmäisen vuoden ajan, koska tutkimusnäyttöä pidemmän käyttöajan hyödyistä ei ole. Jos verenpaine on koholla, lääkepalettiin liitetään niin sanottu ACE:n estäjä, Erkki Ilveskoski kertoo.

Todellisuudessa verenpaine saattaa olla kaukana hoitotavoitteista ja rasva-arvot korkeat.

Hoitotavoitteissa ei pysytä, koska hoitoketju katkeaa. Seuranta on usein terveyskeskuksissa, jonne pitää varata itse aika. Pääkaupunkiseudulla terveyskeskukset ovat myös ruuhkautuneet.

– Sydänkuntoutus on todella tärkeää. Siellä opetetaan, miksi lääkkeitä pitää syödä ja miksi verenpaineen seuranta kannattaa, tuetaan mahdollisessa tupakoinnin lopettamisessa ja annetaan vertaistukea, Anna-Mari Hekkala sanoo.

– Infarktin jälkeen voi iskeä myös masennus, mikä jo yksinään heikentää elämäntapamuutosten onnistumista.

Myös pitkäaikainen stressi, kuten työpaikkakiusaaminen tai huono parisuhde, voi altistaa sepelvaltimotaudille. Stressaantuneen voimavarat kuluvat usein selviytymiseen. Silloin ei jaksa liikkua, syö helposti epäterveellisesti tai aloittaa tupakoinnin uudelleen.

Sydän­infarktille tunnusomaista on laaja-alainen rintakipu.

Vaihdevuodet altistavat sydänsairauksille

Estrogeeni lisää verisuonten joustavuutta ja vähentää elimistön tulehdusreaktiota. Kun estrogeenituotanto vaihdevuosien jälkeen hiipuu, naisten sydäntautiriski nousee samalle tasolle kuin miesten.

Myös vaihdevuosiin voi liittyä rytmihäiriötaipumuksia. Synteettisellä estrogeenillä ei ole havaittu samoja suojavaikutuksia kuin luonnollisella.

Estrogeenikorvaushoitoa käytetään vain vaikeiden vaihdevuosioireiden hoitoon, ei sepelvaltimotaudin ehkäisyyn.

Geenitesteissä on eroja

Kaupallisiin, sylkinäytteestä tehtäviin geenitesteihin kannattaa suhtautua varauksella. Ne voivat antaa tuloksen vaikkapa 25 geenistä, jotka liittyvät ­sydänsairauksiin. Esimerkiksi THL:n P5-tutkimuksessa selvitetään 6,6 miljoonaa geenivarianttia. P5-­tutkimuksessa on tarkoitus kartoittaa, miten hyvin ­testeistä saatu tieto vaikuttaa siihen, tekeekö ihminen ­elämäntapamuutoksia.

Juttu on julkaistu Apu Terveys -lehdessä 7/2019.

Julkaistu: 3.4.2020
1 kommentti