Joka neljäs oireilee jo kahden kilometrin korkeudessa
Alttius vuoristotaudille on erittäin yksilöllistä. Oireita voi ilmetä jo 2 000 – 2 500 metrin korkeudessa, mikä on esimerkiksi Alpeilla tyypillinen hiihtokohteiden korkeus. Noin 3 600 metrin jälkeen riski kasvaa entisestään.
Mikä on vuoristotauti?
Vuoristotauti johtuu liian nopeasta nousemisesta korkealla. Vakavimmillaan tauti on hengenvaarallinen ja sen tunnistaminen ajoissa on tärkeää.
Yksinkertaistetusti vuoristotauti tarkoittaa sitä, että keuhkoihin ja aivokudokseen kertyy nestettä kun ne eivät saa ohuen ilman vuoksi riittävästi happea. Oireita ovat päänsärky, uniongelmat, tasapainohäiriöt, sekavuus sekä ruokahaluttomuus ja huonovointisuus.
Kuinka vuoristotaudin voi estää?
Varmimmin vuoristotaudilta voi suojautua etenemällä riittävän hitaasti. Korkeuseron päivää kohden ei tulisi olla enempää kuin muutama sata metriä ja jokaista nousukilometriä kohti tarvitaan yksi ylimääräinen lepopäivä.
Kuitenkin esimerkiksi Alppien hiihtokeskuksissa kyläkorkeus on tyypillisesti alle kahdessa kilometrissä, joten hiihtomatkoilla riittää yöpyminen matalissa olosuhteissa vaikka päivän mittaan käytäisiinkin rinteissä korkeammalla.
Huolehdi koko seurueesta ja hakeudu hoitoon tarvittaessa heti
Alttius vuoristotaudille on erittäin yksilöllistä ja osittain myös perinnöllinen ominaisuus. Siksi on tärkeää edetä nousuissa joukon hitaimman mukaan. Suhtaudu vaellusretkillä aina vakavasti seurueen muiden jäsenten tuntemuksiin, vaikka itse et huomaisi olossasi mitään poikkeavaa.
Nousu on keskeytettävä heti mahdollisten oireiden ilmetessä. Laskeudu alemmas ja oireiden vakavuudesta riippuen hakeudu hoitoon nopeasti. Älä epäröi lääkärikäyntiä ja pyydä tarvittaessa paikallisilta apua – he yleensä tietävät, minne vuoristotaudista kärsivät matkailijat ohjataan.
Lue lisää:
