Missä kulkevat voimavarojesi rajat? Opi tunnistamaan se ajoissa, niin stressinhallintasi kohenee
Stressioireet kehittyvät pitkän ajan kuluessa, ja siksi totumme niihin. Tärkeintä on oppia tunnistamaan omat jaksamisen rajansa ja hoitaa ylikuormittumista pienin teoin joka päivä.
Aikamme sairaus, stressi, ei ole sinänsä paha asia. Stressi on elintärkeä, luonnollinen tapa reagoida haastavaan tilanteeseen. Se myös auttaa monessa asiassa.
”Sopiva määrä stressiä tuo meille elinvoimaa, tekee virkeäksi ja sopivan sähäkäksi. Jos stressiä on liian vähän, on tylsistymisen vaara”, stressivalmentaja Miia Huitti sanoo.
Hän perehtyi stressinhallintaan sen jälkeen kun sairasti uupumuksen ja vakavan masennuksen toistakymmentä vuotta sitten.
Me siis tarvitsemme stressiä, jotta saamme asioita aikaiseksi. Mutta sitä pitää olla sopiva määrä.
”Kun stressi on voimakasta ja jatkunut liian pitkään, siitä tulee haitallista. Olemme vaarassa uupua.”
Tunnista haitallinen stressi
Stressin oireet kertyvät pitkän ajan kuluessa, eivät yhdessä yössä, ja me totumme niihin.
”Moni ajattelee, että minä nyt vain olen tällainen kiukkuinen äiti. Tai minulla sattuu olemaan jatkuvasti vatsanväänteitä”, Huitti kuvailee.
Kaikkein tärkeintä on tunnistaa haitallisen stressin oireet omalla kohdalla. Joillakin ylikuormittuminen alkaa heikentää yöunia ja aiheuttaa unettomuutta, toisilla se näkyy tunnetasolla ärtymyksenä ja pinnan kiristymisenä. Silloin tärkeimmät ihmissuhteet yleensä kärsivät.
Ajattelun tasolla hälytysmerkki voi olla muistin pätkiminen ja oppimisvaikeudet.
”Se voi tarkoittaa vaikkapa sitä, että ihminen ei jaksa opetella käyttämään uutta älypuhelintaan. Tuttu tilanne monelle.”
Haitallinen stressi voi vaikuttaa fysiologisesti uneen ja voimistaa kipuja, mikä taas aiheuttaa lisää oireita. Saattaa tulla vatsavaivoja, päänsärkyä tai niskakipuja. Silloin myös vastustuskyky heikkenee, ja ihminen sairastuu herkästi kiertäviin flunssiin.
”Motivaatiotakin haitallinen stressi heikentää. Innostuminen on vaikeaa, ja mieli on näköalaton.”
Käyttäytymisessä stressi näkyy usein elintapojen rapautumisena. Sitä lääkitään epäterveillä tavoilla.
”Esimerkiksi Netflix-maraton houkuttelee enemmän kuin metsälenkki. Eihän se haittaa kerran tai kaksi, mutta jos siitä tulee tapa, ihminen tietää itsekin, ettei se ole hyväksi”, Huitti sanoo.
Joillakin tavaksi voi tulla turvautua viinilasilliseen iltaisin. Ristiriitainen oire on myös muista ihmisistä eristäytyminen, sillä usein ihmissuhteet auttaisivat tilanteessa. Mutta ylikuormittuneena ei vain tee mieli jutella kenenkään kanssa tai tavata ketään.
Myös suorituskyky laskee, ja vaikkapa tutun lenkin juokseminen ei enää onnistu.
Usein teemme töitä flow-tilassa, ja hermostomme on silloin virittynyt.
Tarkkaile itseäsi ja huomaa stressin oireet
Liiallinen stressi voi siis näkyä ihmisessä monella tavalla. Huitin neuvo on kirjoittaa ylös itselle ominaiset haitallisen stressin oireet. Listan voi käydä läpi säännöllisesti.
Hän itse pitää kerran viikossa niin sanotun toimitusjohtajan tunnin oman listansa kanssa.
”Silloin paneudun hetkeksi siihen, miten minä voin. Käyn läpi elämäni tärkeimmät asiat. Toteutuvatko kahdeksan tunnin yöunet, vai tarvitaanko korjausliikettä? Onko merkkejä muista oireista?”
Hyvinvointitsekkauksessaan Huitti katsoo itselleen tärkeitä asioita silmästä silmään.
”Vasta sen jälkeen luon katsauksen siihen, millä tolalla yritykseni asiat ovat”, hän kertoo nauraen.
Omien hälytysmerkkien tunnistaminen on kuin ensiaputaito, joka pitää päivittää säännöllisesti. Se on stressivalmentajan mielestä tärkeää kaikille, joiden elämä on hektistä. Usein teemme töitä flow-tilassa, ja hermostomme on silloin virittynyt.
”Myös aivot tarvitsevat palautumista, vaikka innostus onkin positiivista.”
Lapioi stressikuormaa pienemmäksi
Sen sijaan, että pyrimme sinnittelemään työkuormamme kanssa vielä vähän, kannattaisi pysähtyä. Olisi viisaampaa miettiä, missä kohtaa minulla on aikaa omalle hyvinvoinnilleni.
”Jos stressikuormaa ajattelee isona hiekkakasana, sitä kannattaa lapioida päivittäin vähän pienemmäksi, ettei se pääse kasvamaan.”
Se tarkoittaa, että jokaisena työpäivänä ottaa muutamia pieniä hetkiä itselleen. Keskittyy vaikkapa hengittämään syvään, tekemään minimeditaation tai kävelemään korttelin ympäri.
”Yhdeksän ja viiden välille pitää saada huokoisuutta. Teemme töitä niin intensiivisesti, että unohdamme kehon tarpeet. On tärkeää luoda meille sopivia keinoja levätä”, Huitti sanoo.
Jollekin se voi olla kutomiseen käytetty tovi, toiselle hevimusiikin kuuntelua luureista vähän aikaa. Tietenkään näin ei voi tehdä kaikissa työpaikoissa.
”Mutta omien reunaehtojen sisällä voi yrittää tehdä jotain pientä, ottaa pienen oman hetken vaikka vessatauon aikana”, hän ehdottaa.
”Stressinhallinta edellyttää säännöllistä harjoittelua. Ei hauiskaan kasva, jos käy yhden kerran salilla.”Stressivalmentaja Miia Huitti
Hyvinvointirutiineita ja stressinhallintaa
Miia Huitille itselleen tärkeintä on aamujen oma rauha. Silloin hän meditoi, tekee kiitollisuus- ja hengitysharjoituksia sekä juo teetä. Lisäksi hän käy aamulla joko salilla tai lenkillä.
”Päivittäinen rutiini omaan hyvinvointiin liittyvissä asioissa toimii. Se on vähän kuin kahden minuutin hampaiden harjaus, jonka tekee automaattisesti. Siitä voi tulla helppo rutiini, joka on kivaakin.”
Huitti on oppinut tämän kantapään kautta. Kun hän sairastui uupumukseen ja vakavaan masennukseen vuosia sitten, lääkäri sanoi hänelle, että toipuminen kestää noin kaksi vuotta mutta että hän sairastuu samalla tavalla uudestaan.
Niin ei ole kuitenkaan käynyt. Huitti on totutellut käyttämään oppimiaan stressinhallintatyökaluja päivittäin.
”Se edellyttää säännöllistä harjoitusta. Ei hauiskaan kasva, jos käy yhden kerran kuntosalilla.”
Stressinsieto on siis opittavissa oleva taito, ja siksi ei kannata luovuttaa. Jo kahden minuutin hengitysharjoituksella kesken työpäivän saadaan taikoja aikaan.
Huitti sanoo, että stressinhallinta ei kuitenkaan onnistu sellaisessa työpaikassa, jossa työnantajan toimet ovat täysin pielessä. Mutta niin työnantaja kuin työntekijäkin voivat halutessaan tehdä paljon asian eteen. Joskus voi olla niinkin, että mikään määrä työnantajan hyviä toimia ei auta.
”Eräs uupumuksen kokenut kertoi, että hänelle kävi näin. Hänellä oli taustalla niin valtava riittämättömyyden tunne.”
Uupumuksen taustalla olevia alitajuisia uskomuksia voivat olla myös anteeksiantamattomuus ja täydellisyyden tavoittelu. Ne ovat asioita, jotka pahimmassa tapauksessa sairastuttavat.
Huitti havahtui burnoutinsa jälkeen ihmettelemään sitä, millaisiksi suorittajiksi meidät on ohjelmoitu.
”Emme edes huomaa, että suoritamme hulluna. Kova työnteko on ollut elinehto aiemmin, mutta nyt voisimme pohtia jo tunne-elämää ja antaa tilaa joutenololle.”
”Jokaisella meistä on oma taakkansa kannettavanaan ja oman elämänsä kokemukset.”Stressivalmentaja Miia Huitti
Kriisi herättää pohtimaan
Stressioireiden tunnistamisessa ei ole olemassa kaikille sopivia sääntöjä.
”Jokaisella meistä on oma taakkansa kannettavanaan ja oman elämänsä kokemukset. Ne kaikki vaikuttavat resilienssiin.”
Monesti elämässä jokin kriisi pysäyttää meidät pohtimaan näitä asioita. Se yleensä vauhdittaa henkistä kasvuamme ja itsetuntemustamme. Stressin kanssa voi elää uupumatta.
Sitä paitsi stressiä tulee joka tapauksessa. Tieteessäkin ajatellaan, että ensin tulee hyvinvointi, sitten onnistuminen. Useinhan ihmiset kuvittelevat, että se menee toisinpäin, he ajattelevat, että ”sitten kun olen onnistunut asiassa x, voin olla onnellinen.”
Huitti on pohtinut myös sitä, pitäisikö stressinhallinnasta puhuttaessa mainita aina ensimmäiseksi uni. Sillä on niin suuri vaikutus hyvinvointiimme.
”Jos takana on neljän tunnin yöunet, hengitysharjoituksilla ei ole juuri merkitystä”, hän sanoo.
Huitti sanoo päätyneensä kuitenkin yhä selvemmin ajatukseen, että stressinhallinnassa kaikkein tärkeintä on itsensä rakastaminen.
”Jos kohtelee itseään kuten parasta ystäväänsä, silloin tekee asioita, jotka pitävät stressikuorman aisoissa. Jos rakastaa itseään, arvostaa hyvinvointiaan.”
Tämä ajatus on tulosta stressivalmentajan oman elämän havainnoista.
”Miten voin opetella rakastamaan itseäni, on ydinajatus, joka vie monia asioita eteenpäin. Armon opettelu itseä kohtaan on aivan keskeistä.”
Onnistu uupumatta
- Elä hetkessä, ole läsnä.
- Auta hermostoa palautumaan stressistä säännöllisesti.
- Pyri kohtuuteen ja tyyneyteen, silloin myös tekemäsi päätökset ovat parempia.
- Järjestä aikaa joutenololle, tyhjäkäynnille ja leikille.
- Opettele olemaan itsesi paras ystävä.
- Ole myötätuntoinen myös muita ihmisiä kohtaan. Se tulee luonnostaan, jos noudatat viittä edellistä neuvoa.
Lähde: Emma Seppälä: Elä onnellisemmin (HarperCollins Nordic 2016)
Miia Huitti
on yrittäjä, stressivalmentaja ja puhuja, joka asuu Pirkkalassa miehensä, neljän lapsensa sekä kahden kissansa kanssa. Miia rakastaa omia aamuhetkiä, jolloin hän meditoi, kuuntelee musiikkia ja harjoittaa kiitollisuutta.
