Kauneus & Terveys

Voiko stressi tuhota muistin? Huippuasiantuntijat kertovat, miten voit parantaa ja suojella muistiasi

Voiko stressi tuhota muistin? Huippuasiantuntijat kertovat, miten voit parantaa ja suojella muistiasi
Muisti voi pätkiä jo työikäisenä, mutta onko se huolestuttava merkki? Aivotutkija Minna Huotilainen ja neurologian erikoislääkäri Merja Hallikainen vastaavat yleisiin muistia koskeviin luuloihin ja kertovat, ovatko ne totta vai tarua.

1. Muistin avulla tiedät, kuka olet

Totta: Muisti on oikeastaan ihmisen minuus. Käsitys itsestä ja elämästä perustuu muistiin. Ilman sitä meillä olisi vain tämä hetki. Siksi muisti on arvokkainta, mitä meillä on. Tarvitsemme sitä lähes kaikessa, mitä teemme.

Muisti voidaan jakaa aisti-, työ- ja säilömuistiin. Aistit antavat paljon tietoa, mutta aistimuisti on lyhytkestoinen. Tarvitsemme työmuistia, jotta voimme hyödyntää sitä.

Työmuistissa ovat asiat, joita mietit juuri nyt ja joita käsittelet aktiivisesti. Siihen mahtuu kerralla vain muutama asia.

Säilömuisti sisältää valtavasti tietoa, jopa vuosikymmenien takaa. Muistamme lapsuuden ritirimpsut, elämänmuutokset ja hetket, joihin on liittynyt vahvoja tunteita.

Kaikkea ei ole helppo palauttaa säilömuistista työmuistiin. Tarvitaan ärsykkeitä tai aistimuksia, jotka nostavat asiat takaisin mieleen.

2. Muistot ovat totta

Tarua: Säilömuisti on kova vääristelemään asioita. Sitä voisi verrata kirjastoon, jossa on päiväkirjoja, joita kirjoitetaan koko ajan uudestaan. Meillä on tarve muokata muistissamme olevia tarinoita niin, että ne sopivat tämänhetkiseen tarinaamme.

Jokin asia voi myös jäädä mieleen eri lailla, kuin se on tapahtunut. Siksi kaksi ihmistä saattaa muistaa saman tilanteen eri tavalla. Muistikuvat voivat myös sekoittua toisiinsa, ja ihminen voi tiedostamattaan omia toisen muiston.

3. Kaikkea ei pidäkään muistaa

Totta: Unohtaminen vapauttaa aivot turhasta kuormasta. On tärkeää mielenterveydelle, ettemme jää jumiin merkityksettömiin asioihin, kuten pieniin mokiin.

Isommat asiat, kuten totaalinen epäonnistuminen, vaativat enemmän työstämistä. Joskus ikävä muisto voi piinata läpi elämän. Aivot tulkitsevat tärkeiksi muistot, joihin liittyy vahva tunne.

Mieli voi myös suojella traumaattisilta kokemuksilta niin, ettemme muista niitä helposti.

4. Muisti huononee ikääntyessä

Tarua: Kyky muistaa sanojen merkityksiä on parhaimmillaan iäkkäänä. Oppimiskyky säilyy läpi elämän, vaikka tiedon käsittely vaatii enemmän työtä ja aikaa.

Ikä on silti muistisairauksien suurin riskitekijä. Arviolta joka kolmannella yli 85-vuotiaalla on muistisairaus. Muut sairaudet ja lääkitykset voivat vaikuttaa muistiin. Keski-iän muistiongelmat eivät yleensä ennakoi sairastumista myöhemmällä iällä.

5. Työikäisen huono muisti on oikeasti huono keskittymiskyky

Totta ja tarua: Työikäisen muistin pätkiminen johtuu useimmiten kiireestä ja kuormittavasta työstä. Kun aistitietoa on liikaa, muistia ei pysty käyttämään normaalisti.

Myös jatkuvat keskeytykset häiritsevät työmuistia. Joutuu aloittamaan aina alusta. Väsyneenä keskittymiskyky voi herpaantua muutenkin: liiaksi kuormittunut mieli on tilassa, jossa se keskeyttää itse itsensä.

Avain parempaan keskittymiskykyyn on palautuminen. Työpäivän aikana pitäisi olla useita rauhoittumishetkiä ja illalla jotain mukavaa, kuten harrastus.

Jos jatkuva unohtelu haittaa arkea, mene lääkäriin. Työiässäkin voi sairastua muistisairauteen. Ensioireita ovat muistiongelmien lisäksi persoonallisuuden ja käytöksen muutokset. Varhainen diagnoosi on tärkeä. Mitä aiemmin lääkitys aloitetaan, sitä pidempään pysyy toimintakykyisenä. Unohtelu johtuu silti todennäköisemmin pitkittyneestä stressistä, joka voi johtaa myös uupumukseen ja masennukseen.

6. Stressi tuhoaa muistin

Tarua: Stressi kyllä tuhoaa muistia muttei koko muistia. Kun kuormitus on suurta, säilömuistiin ei siirry asioita normaalisti eli muistot voivat olla hataria. Stressistä palautuu usein yhtä kauan kuin stressiä on kestänyt. Hetkellinen stressi ei vaikuta muistamiseen.

7. Muistisairauden voi välttää terveillä elintavoilla

Tarua: Muistisairauteen voi sairastua, vaikka eläisi terveellisesti. Hyvillä elintavoilla on silti mahdollista siirtää edemmäs sairauden vaihetta, jossa oireet ilmaantuvat. Sillä, että ne viivästyvät 5–10 vuotta, on iso merkitys.

Sairastumisriskiä kasvattavat korkea verenpaine, kolesteroli ja verensokeri sekä ylipaino, runsas alkoholin käyttö, tupakointi, liikkumattomuus ja stressi. Alzheimerin taudissa aivoihin kasautuu pahanlaatuista amyloidi-valkuaisainetta. Kun ehkäiset riskitekijöitä, voit vähentää amyloidin kertymistä aivoihin sekä aivojen pienten suonten haitallisia muutoksia.

Ruokavaliossa tulisi kiinnittää huomiota etenkin riittävään kasvisten, kalan, täysjyväviljan ja pehmeän rasvan saantiin. Tutkimusten mukaan 4–5 kuppia kahvia päivässä voi suojata Alzheimerin taudilta.

Vaikuttava aine ei ole kofeiini, vaan kahvissa on ilmeisesti muita suojaavia ainesosia. Ravintolisistä ei ole hyötyä. Minkään vitamiinivalmisteen ei ole todettu ehkäisevän muistisairauksia.

Kaikki liikunta sen sijaan harjoittaa aivoja. Jo esimerkiksi puolen tunnin reipas sauvakävely 2–3 kertaa viikossa on hyväksi.

Uuden liikuntalajin opettelu puolestaan merkitsee aivoille samanlaista älyllistä haastetta kuin ristikoiden ratkominen tai vieraan kielen opiskelu. Myös sosiaaliset riennot ja ystävien tapaaminen suojaavat muistihäiriöiltä, kun taas yksinäisyys lisää niiden riskiä.

Kaikki liikunta harjoittaa aivoja. Jo puolen tunnin reipas kävely 2-3 kertaa viikossa on hyväksi.

8. Hyvä tai huono muisti periytyy

Totta ja tarua: Ihmisten oppimiskyvyssä on eroja, jotka vaikuttavat muistamiseen. Joillakin voi olla esimerkiksi äärettömän hyvä näkömuisti. Myös elämäntavat ja palautumiskeinot periytyvät vahvasti. Ne ovat yhteydessä muistiin.

Jokainen voi kehittää muistikapasiteettiaan, kun haastaa itseään ja on aktiivinen. Sohvaperunana olo ei tee hyvää aivoille.

Muistisairauksista vain 5–10 prosenttia johtuu perinnöllisistä yhden geenin virheistä. Työikäisillä esiintyy suhteessa enemmän perinnöllisiä muistisairauksia, etenkin otsaohimolohkorappeumaa, kuin iäkkäillä.

Perinnöllisten muistisairauksien lisäksi tunnetaan geneettisiä riskitekijöitä. Alzheimerin taudin tunnetuin riskigeeni on APOE4, joka on noin joka viidennellä suomalaisella. Läheskään kaikki riskigeenin kantajat eivät silti sairastu Alzheimerin tautiin. Huonojen elintapojen on todettu kasvattavan muistisairauksien riskiä erityisesti näillä geneettisesti alttiilla henkilöillä.

9. Jos et saa nukutuksi, muisti kärsii

Totta: Uni huolehtii muistista monin tavoin. Muisti toimii älykkäästi soveltaen, ei mekaanisesti ja valikoimatta. Muistat rutiiniasioita paremmin tärkeät asiat, jotka ovat esimerkiksi herättäneet sinussa tunteita.

Kun nukut hyvin, pystyt seuraavana päivänä palauttamaan mieleesi asioita, joita et muistanut illalla. Uni ikään kuin korjaa ja puhdistaa pään sisäisen tietokoneen kovalevyn. Myös 10–15 minuutin päiväunet virkistävät muistia.

Univaje taas häiritsee – jo yhden yön jälkeen – aiemmin opitun mieleen painamista ja estää uuden oppimista. Ongelma pahenee sitä mukaa, kun univaje kasautuu.

Etenkin vaihdevuosissa naisten uni on estrogeenin vähentymisen vuoksi usein huonoa. Se näkyy väsymyksenä ja alavireisyytenä, jotka voivat aiheuttaa muistin pätkimistä ja oppimisvaikeuksia.

Kun nukut hyvin, pystyt palauttamaan mieleesi asioita, joita et muistanut illalla.

10. Pyöräilykypärän käyttö suojaa muistia

Totta: Pyörällä kaatumisesta voi seurata aivovamma, joskus merkittäväkin. Vakavaan vammaan liittyy yleensä tajunnan menetys ja selviä muistiaukkoja, ja siitä voi seurata myöhemmin muistisairaus.

Lievässä aivotärähdyksessä muistin pätkiminen on korkeintaan hetkellistä eikä johda vakaviin seurauksiin. Myös turvavyön käyttö autoillessa ehkäisee aivovammoja.

Kontaktilajeihin, kuten nyrkkeilyyn, liittyy toistuvien iskujen riski. Mitä useampia iskuja aivot saavat, sitä suurempi on muistisairauden vaara.

Nuorilla ja työikäisillä aivovammat ovat muistisairauksien merkittävä riskitekijä.

Asiantuntijat: aivotutkija Minna Huotilainen/Helsingin yliopisto ja neurologian erikoislääkäri, tutkimusjohtaja Merja Hallikainen/Kuopion yliopistollinen sairaala, Itä-Suomen yliopiston aivotutkimusyksikkö.

Lähteet: Minna Huotilainen ja Leeni Peltonen: Uuden ajan muistikirja, Otava 2020.

Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 5/2020.

Julkaistu: 3.8.2020
Kommentoi »