Terve.fi

Virtsatietulehduksen hoito


Vaivaako virtsatietulehdus? Miten oloa voi koittaa helpottaa kotikonstein, ja milloin kääntyä lääkärin puoleen?

Yleisin virtsatietulehdus naisella on äkillinen rakkotason tulehdus (kystiitti). Sitä hoidetaan suun kautta otettavilla antibiooteilla. Hoitoaika on naisilla 3 ja miehillä 7 vuorokautta. Eniten käytettyjä antibioottivaihtoehtoja ovat trimetopriimi, nitrofurantoiini ja pivmesillinaami. Jos tulehduksia esiintyy vähintään kolme kertaa vuodessa, voidaan harkita 6-12 kuukauden mittaista estolääkitystä pienellä annoksella.

Myös munuaistason tulehduksia voidaan hoitaa suun kautta otettavilla antibiooteilla kotona, jos potilas on hyväkuntoinen. Tällöin käytetään fluorokinoloneja, joilla hoitoaika on 7 vuorokautta vasteen mukaan. Huonokuntoisten, yleisoireisten ja korkeakuumeisten potilaiden antibioottihoito aloitetaan sairaalassa joko suun kautta tai suonen sisäisesti.

Lue virtsatietulehduksen oireista.

Terveiltä aikuisiltakin voi joskus löytyä bakteereja virtsasta. Tällöin ei kuitenkaan tarvita antibioottihoitoa, sillä oireeton bakteerivirtsaisuus ei aiheuta terveysriskiä. Raskaana olevilla naisilla se sen sijaan lisää munuaistason tulehduksen ja ennenaikaisen synnytyksen riskiä ja on syytä hoitaa.

Virtsatietulehduksen omahoito

Bakteerilääkkeet ovat ensisijainen, täsmällinen, tehokas ja nopea hoitomenetelmä virtsatieinfektioissa.

Lisäksi C-vitamiininrunsasta nauttimista voi kokeilla, sillä se happamoittaa virtsaa ja siten hidastaa bakteerien lisääntymistä virtsassa. On osoitettu, että karpalo- ja puolukkamehu vähentävät nuorilla naisilla virtsatieinfektion uusiutumista, joten karpalo- ja puolukkamehun nauttimista voi perustellusti suositella virtsatieinfektioiden ehkäisyyn.

Paikallinen estrogeenihoito (estradioli- tai estriolilääkitys) vaihdevuosien jälkeen voi vähentää infektiojaksoja.

Lue lisäksi yleistietoa virtsatietulehduksesta.

Milloin lääkäriin?

Tihentynyt virtsaamisen tarve ja kirvely virtsatessa viittaavat virtsatieinfektioon. Myös samea tai verinen virtsa ja virtsan väkevä haju voivat olla merkkejä virtsatieinfektiosta. Kylki- tai selkäkipu ja kuumeilu sekä yleistilan lasku viittaavat munuaistason tulehdukseen. Vanhuksen virtsankarkailu, virtsaamattomuus tai sekavuus voi olla virtsatieinfektion oireita, joiden ilmaantuessa kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin.

Lääkäri päättää virtsatestin perusteella, tarvitaanko bakteerilääkitystä. Laboratoriokokeita ei lääkkeen määräämiseen välttämättä tarvita 18–65-vuotiaalla, muuten terveellä naisella, jolla on aikaisemminkin ollut virtsatieinfektio ja jolla on tyypilliset virtsatieinfektion oireet. Muissa tapauksissa ja erityisesti munuaistason tulehdusta epäiltäessä diagnoosi perustuu oireiden ohella virtsan bakteeriviljelyyn.

Lähteet:

Wuorela M, 2017. Virtsatieinfektiot, Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki

Virtsatieinfektiot. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Nefrologiyhdistys ry:n, Kliiniset mikrobiologit ry:n, Suomen Infektiolääkärit ry:n, Suomen Kliinisen Kemian Erikoislääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n, Suomen Urologiyhdistyksen ja Suomen yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015. www.kaypahoito.fi

Julkaistu: 5.4.2018